Elämäni ABC

Olen törmännyt viime aikoina useammankin eri blogiportaalin etusivulla otsikoihin elämäni ABC tai aakkoset. Moni bloggaaja on nimittäin kirjoitellut elämänsä aakkosia, vaikka eihän tuo sinällään mikään uusi keksintö ole. Oli pakko googlata ja olinhan minäkin tehnyt nuo aakkoset blogihistoriani aikana parikin kertaa – tosin vuosia sitten. Ajattelinkin tänään päivittää nuo aakkoset reaaliaikaan ja rustata ne teille sen mukaan, mitä elämääni liittyvää kustakin kirjaimesta tulee tänä päivänä ensimmäisenä mieleen.

A) Aurinko – Vaikka rakastan aurinkoa ja se tekee minut energiseksi, huomasin jälleen Santorinilla kuinka en ole enää samanlainen auringonpalvoja kuin nuorempana olin. Jaksan ottamalla ottaa aurinkoa sen aikaa, että saan kivan pohjavärin, jonka jälkeen tykkään enemmänkin olla liikkeessä ja vaikka edes uima-altaassa sen makaamisen sijaan. Yksi huomio jonka myös tein on, että kasvojen iho näyttää tällä ikää aivan kauhealta auringossa vietetyn päivän jälkeen, hyi! Sitä oikeasti vanhenee ainakin viidellä vuodella hetkessä.

B) Blogi – Henkireikäni, intohimoni, työni, harrastukseni, tapani ilmaista itseäni – ja mitä vielä? Tämä alun perin huvin vuoksi perustettu nettisivu on muuttunut tässä vuosien varrella itselleni jatkuvasti rakkaammaksi. Tämä on itselleni jopa terapeuttinen tapa ilmaista ja toteuttaa itseäni.

C) Charmikas – Karisma ja charmikkuus ovat asioita, jotka vetoavat itseeni ihmisessä kuin ihmisessä mutta etenkin vastakkaisessa sukupuolessa. En oikein osaa selittää miten tuo ihmisissä ilmenee mutta se on jotain sellaista näkymätöntä vetovoimaa jota joko on tai sitten ei ole. Usein sanotaan, että charmikkuus tulee vasta vanhemmalla ikää, kun alla on jo elämänkokemusta mutta pakko sanoa, että olen nähnyt muutamia nuoriakin charmantteja tyyppejä! Se ei siis välttämättä aina ole ikäsidonnaista.

D) D-vitamiini – Yksi tärkeimmistä vitamiineista meille pohjoismaalaisille! Täällä, kun saamme niin vähän aurinkoa varsinkin talvisin, on eritysen tärkeää nauttia D-vitamiinilisää. Itse syön deetä kesät talvet jotta takaan sen saannin aivan varmasti.

E) Erika – Tunnen kaksi aivan ihanaa Erikaa, jotka muuten molemmat vieläpä kirjoitetaan samalla tavalla. Toinen on ihana pikkusiskoni ja toinen yksi parhaimmista ystävistäni.

F) Farkut – Olen todellinen farkkutyttö ja rakastan denimiä! Varsinkin paksumpi vintage tyylinen aito denim on makuuni. Unelmani olisi oppia tekemään itse itselleen farkkuja, juuri sellaisia omalle kropalle täydellisesti istuvia ja vieläpä ihan siis kaavoittamisesta lähtien.

G) Gluteeniton – Elämäni on jo pidempään ollut viljojen suhteen rajoittunutta. Parhaiten vatsalleni sopii kaura ja muut sekaleivät, ruis on se kaikista pahin. Koska olen jo niin monta vuotta suosinut gluteenittomia leipävaihtoehtoja, valitsen sen edelleen jos sitä vaan on tarjolla. Vatsani ei kuitenkaan onneksi ole enää niin herkkä, mikä on tehnyt ruokailemisestani huomattavasti mutkattomampaa.

H) Hormonitoiminta – Niin iso osa meitä mutta kuitenkin jostain syystä liikaa vaiettu ja ehkä hävettykin asia. Varsinkin naisen hormonitoiminta tuntuu olevan osittain joku salaisuus, vaikka kyse on täysin luonnollisesta asiasta. Oma hormonitoimintani on ollut totaalisen sekaisin parikin kertaa elämäni aikana. Näihin syitä ovat olleet mm. hormonaalisen ehkäisyn vaihtaminen/lopettaminen, stressi ja jälkiehkäisyjen käyttäminen. Tuo tila ei ole herkkua mutta onneksi hormonitoiminta on sellainen osa meitä, joka aina palautuu ja tasaantuu vaikka se olisikin jossain kohtaa täydellisen sekaisin.

I) Itkeminen – Yksi ehkä kauneimmista ihmisyyden ilmentymistä. Itse arvostan ihmisiä, jotka uskaltavat näyttää tunteensa ja ihan jopa itkeäkin. Minulle se ei ole aina julkisesti helppoa ja monissa tilanteissa olenkin pidätellyt kyyneleitä, koska itkeminen on tuntunut nololta. Olen kuitenkin kova itkemään jos näin voi sanoa. Itken paljon itsekseni niin ilosta kuin surustakin. Herkistyn todella helposti myös muiden tunnereaktioista ja esimerkiksi Vain Elämää sarjan katsominen on minulle kerta kaikkiaan täyttä ”tuskaa”. Hatchiko elokuvaa en pystynyt katsomaan puoliväliä pidemmälle…

J) Jooga – Harrastus johon hurahdin keväällä mutta joka on jäänyt totaalisesti nyt kesän aikana. Jooga on mielestäni aivan ihanaa niin keholle kuin mielellekin. Se rauhoittaa, vetreyttää kehoa ja haastavampi jooga harjoittaa kivasti myös lihaskuntoa sekä kehonhallintaa. Tällä hetkellä haaveilen pienestä joogaretriitistä Thaimaahan tuossa vuodenvaihteen jälkeen.

K) Karaoke – En ole todellakaan koskaan aikaisemmin ollut mikään karaoke ihminen mutta viime kuukausina olen jostain syystä viehättynyt etenkin karaoke ravintoloihin. Kuulostaa ehkä siltä, että olen tullut vanhaksi mutta niissä on useimmiten vaan sopivan hauska ja rento meininki. Lauloin itsekin ensimmäisen karaoke biisini tuossa kesällä (Keltainen toukokuu) Walliksessa ystäväni kanssa duettona. Tuo oli minulle aikamoinen saavutus, sillä jännitän todella paljon julkista esiintymistä ja varsinkin julkisesti laulamista.

L) Lumene – Suomalainen kosmetiikkabrändi, joka on vienyt tuotteitaan nyt kovasti myös maailmalle. Lumenen uudistunut ilme on aivan ihana ja kaapistani löytyy merkin kosmetiikkaa suhteellisen paljon. Pidän etenkin Lumenen ihonhoitotuotteista sekä Invisible Illumination sarjasta. Mielestäni aika usein brändiuudistus saattaa mennä pieleen ja ihmiset kaipailevat niitä ”vanhoja suosikkeja”. Lumenen suhteen kävi kyllä aivan päinvastoin ja mielestäni uudistuksen myötä koko brändin imago kohosi huomattavan korkealle! Tästä merkistä voi olla nykyään ylpeä maailmallakin.

M) Matkustaminen – Tällä hetkellä yksi intohimoistani. Jotenkin koko ajan tekee mieli vaan suunnitella uutta reissua, nähdä ja kokea. Matkustaminen avartaa niin paljon ja matkustaessa voi oppia itsestään aina jotain uutta. Haaveeni olisikin uskaltautua vielä joku päivä yksin reissuun. Tuo ajatuksena pelottaa todella paljon mutta olen aivan varma, että se on juttu, joka on vielä koettava – pelko joka on voitettava!

N) Nuorenmielisyys – Vaikka tässä vanhetaankin, on ihanaa jos vaan voisi säilyttää sen nuorenmielisyytensä vielä hyvin pitkään! Itsessäni asuu se hullu puoli, joka on nimenomaan sellainen nuori ja eläväinen Jutta, vaikka toisaalta taas sitten on myös se vakavampi ehkä surumielinenkin ajattelija. Onneksi elämässä ei tarvitse valita joko tai vaan voit olla vaikka sekoitus kumpaakin.

O) Onni – Olotila johon pyrin ja haluan pyrkiä ihan päivittäin.

P) Parfyymi – Rakastan tuoksuja enkä mielelläni lähde mihinkään ilman, että olen suihkuttanut itseeni hieman suosikki hajuvettäni. Pidän eritoten parfyymeista niiden vahvuuden ja pysyvyyden vuoksi sekä ylipäänsä mausteisista ja aika makeista tuoksuista. En osaisi kuvitellakaan itselleni mitään hempeän naisellista kukkaistuoksua, vaan minulla tulee olla tuoksuna jotain erikoisempaa – maskuliinisen vahvaa ja voimakasta.

Q) Quesadilla – En tiedä oletteko koskaan maistaneet mutta mieleeni tuli heti tuo suolaisilla täytteillä täytetty puolikuun muotoinen Meksikosta lähtöisin oleva tortilla. Itse olen syönyt maissiversiota toisinaan ulkomailla mutta Suomessa en jostain syystä kai koskaan?

R) Raamattu – Kirja jonka sataprosenttiseen paikkansa pitävyyteen en usko, mutta kuitenkin kirja, joka pitää sisällään paljon hyviä elämänohjeita. Esimerkiksi kymmenen käskyä ovat erinomaiset kymmenen elämänohjetta meistä ihan jokaiselle. Nuo käskyt pätivät silloin ja ne pätevät edelleen. Silti raamattu on mielestäni kirja, jonka osaa sisällöstä tulee soveltaa tähän päivään ja maailman aikaan. Kotoani löytyy raamattu jota lueskelen aina silloin tällöin, kun kaipaan vahvistavia sanoja tai voimalauseita elämääni.

S) Selkäranka – Olen aina ihaillut ihmisiä, joilla on selkärankaa. He seisovat sanojensa takana, pystyvät myöntämään virheensä ja heillä on moraalista jämäkkyyttä. Esimerkiksi se, että sanoo rehellisesti, mitä on tapahtunut sen sijaan, että salailee ja peittelee, on mielestäni kunnioitettavaa. Pyrin itsekin selkärankaisuuteen vaikka en todellakaan sano, että se aina helppoa olisi.

T) Terveys – Terveyden merkityksen huomaa usein vasta silloin, kun sen menettää. Itse olen saanut olla harvinaisen terve tähän ikään saakka ja varsinkin tämä vuoksi on ollut todella huikea, kun en ole sairastellut jatkuvasti flunssia tai muutakaan. Nyt, kun on pieni flunssa sitten päällä sitä suorastaan ikävöi treenaamaan ja tuntuu taas sille, että arvostan niin paljon jatkossa terveitä päiviä.

U) Usko – Asia joka on ollut elämässäni läsnä pienestä tytöstä lähtien. Iän myötä tuo on tosin muuttanut hieman muotoaan ja nykyään uskoni on enemmänkin sellainen oma sisäinen juttuni, vaikka se paljon elämääni tietyllä tapaa vaikuttaakin. Usko antaa turvaa ja en yksinkertaisesti osaisi elää ilman sitä, vaikka se monen korvaan ehkä hullulta kuulostaakin.

V) Viherkasvit – Rakastan viherkasveja ja sitä niiden mukanaan tuomaa kodikkuuden tuntua. Jos joku kysyykin minulta sisustusvinkkejä, sanon aina ehdottomasti kasvit. Niillä saat tuotua asuntoosi ripauksen elämää ja tunnelmaa. Itseltäni löytyy tällä hetkellä neljä viherkasvia ja edelleen haluaisin lisää.

W) Wallis – Jostain syystä tuli nyt heti mieleen tuo karaokeravintola, josta jo tuossa aikaisemmin mainitsinkin. Vaikka en tuolla viikoittain ravaa, silti voin antaa muutaman positiivisen kehun paikalle, nimittäin on ehkä paras karaokeravintola Helsingissä hetkiin! Ravintola kumoaa täysin sen mielikuvan tunkkaisista ja räkäisistä karaokepaikoista, sillä ilmapiiri ravintolassa on tyylikäs ja moderni. Tila on korkea, jonka vuoksi äänentoisto pelaa ja mikä parasta, yleinen habitus ravintolassa oikein miellyttävä – plussaa edullisesta viinistä! Wallis sijaitsee Kanavarannassa melkeinpä Holidayn naapurissa.

X) X-kromosomi – Jostain syystä tuli ensimmäisenä mieleen tuo ns. naispuolinen sukupuolikromosomi. Naiselta, kun löytyy kaksi X-kromosomia ja mieheltä vain yksi Y:n lisäksi.

Y) Ystävät – Elämän suola, tuki ja turva. Ystävät ovat tulleet itselleni iän myötä yhä tärkeämmiksi ja ylipäänsä suhde ystäviini muuttunut vakavammaksi. Kirjoitin aiheesta ihan vasta, joten jos postaus ”Aikuisiän ystävyyssuhteet” on vielä lukematta, voit lukaista sen täältä.

Z) Zen – Olotila jonka haluaisin kokea päivittäin.

Å) Åre – Laskettelun mekka Ruotsissa, missä en ole tosiaan koskaan käynyt. Nuorempana olin kova laskettelemaan mutta vuosiin en ole sitä harrastanut.

Ä) Äiti – Vaikka teininä välit äitiini olivat ehkä tulilinjalla, nykyään sitä arvostaa vanhempiaan ihan eri tavalla. Oma äitisuhteeni on muuttunut vuosien varrella paremmaksi ja nykyään soitellaankin lähestulkoon viikoittain.

Ö) Öljyt – Suosin ruokavaliossani paljon öljyjä. Varsinkin oliiviöljy ja MCT ovat suosikkejani – tokikaan kovassa muodossa olevaa kookosöljyä unohtamatta. Jos joskus pelkäsin rasvoja, nykyään suhteeni niihin on täysin päinvastainen. Joudun itse asiassa enemmänkin huolehtimaan siitä, että saanhan riittävästi rasvaa.

Sellaiset olivat minun elämäni aakkoset. Oikein rentouttavaa lauantaita jokaiselle! 

Kuvat: Taru / Edit: Minä

Ei ole olemassa täydellistä elämää

Kuinka usein olet katsonut toisten elämää ja miettinyt, kunpa omanikin olisi tuollaista – noin täydellistä? Itse olen syyllistynyt tuohon monen monta kertaa. Ihastellut kiiltokuvamaisen kauniita muotiblogeja, joissa kirjoittaja näyttää viimeisen päälle tyylikkäältä tai katsonut ihaillen heitä, jotka suorastaan hehkuvat iloa ja onnellisuutta. Ehkä varsinkin tällä hetkellä, kun oma elämä ei ole sitä onnellisinta mahdollista on huomannut olevansa tuollaisessa tilanteessa useinkin. En ihastele materiaa vaan ennemminkin ihmisiä, jotka näyttävät onnellisilta – hymyilevät ja hehkuvat. Mielestäni onnelliset ihmiset, kun ovat niitä kaikista kauneimpia. Ja oletteko muuten huomanneet, että sisimmän tilan näkee todella helposti ihmisen silmistä?

Faktaahan on se, että kenenkään elämä ei ole täydellistä – ei sinun eikä minun. Jokaisen arkeen kuuluu ongelmia ja myös niitä surullisempia asioita. Meille ihmisille annetaan välillä enemmän kuin jaksamme kantaa ja se kuuluu elämään. On erilaisia ajanjaksoja, joista voimme oppia ja joiden kautta kehittyä ihmisinä. Yksi suurimmista synneistämme onkin se, että vaadimme usein elämältä liikoja. Vaadimme sitä, että sen tulisi olla täydellistä. Vertaamme tätä päivää ehkä aikoihin, jolloin olimme onnellisimmillamme ja koemme huonoa omaa tuntoa siitä, ettei elämä enää tunnukaan samanlaiselta. Tavallaan meitä pelottaa kohdata se elämän synkkä ja arkinen puoli, jossa kaikki ei tunnukaan enää hyvältä. Moni elää varmasti koko elämänsä katsomatta koskaan peilistä sitä ihmistä, joka sieltä todella kurkistaa. On helppoa paeta itseään ja heikkouksiaan suorittamiseen ja täydellisen kulissin ylläpitämiseen.

Olen tullut siihen lopputulokseen, että aivan sama vaikka kerron ihmisille ettei elämäni ole täydellistä. Oikeastaan aina elämässäni on joku kamppailu meneillään mutta koen, että se on nimenomaan osa tätä kokonaisuutta – liian helpolla täällä ei päästä. Se mihin haluan kuitenkin omassa elämässäni pyrkiä, on onnellisuus, tasapaino ja tyydyttävä elämä. Tyydyttävä elämä ei ole yhtä kuin täydellinen elämä, vaan se on elämää, jota tuntuu hyvältä elää. Uskon siihen, että elämämme rakentuu pitkälti oman identiteettimme varaan ja siksipä sen murentuessa tuntuu kuin koko pakka kaatuisi. Itse olen juuri nyt nimenomaan tuollaisessa kriisivaiheessa, jossa etsin uudestaan identiteettiäni ja sitä, mitä elämältäni haluan. On ollut tavallaan pelottavaa huomata kuinka se korttitalo huojuu eniten nimenomaan siinä kohtaa, kun suhde itseensä muuttuu vaikeammaksi. Jos henkinen puoli on kunnossa, selviää elämän myrskyistäkin helpommin, sillä pohja on vahva ja siksi se kantaa. Jos tuo taas säröilee, tuntuu kaikenlainen vastatuuli siltä kuin se kaataisi koko pakan.

Toisaalta vaikka kuinka kliseiseltä kuulostaakin, ilman ankeita hetkiä emme ehkä osaisi arvostaa samalla tapaa elämämme tähtihetkiä. Miettikää jos elämä olisi jatkuvaa tähtihetkissä olemista, osaisiko tai ymmärtäisikö sitä enää sen kaiken arvoa? Vai olisiko sitä oikeasti silloinkin jotain vailla? Ihminen on luontaisesti aika tyytymätön olento. Veikkaan, että tähän vaikuttaa myös yhteiskunta jossa elämme, sillä mieltämme ruokitaan jatkuvasti joka suunnalta. Osittain ehkä tämänkin takia itselleni on tullut tunne, että haluaisin hetkeksi johonkin askeettisempiin olosuhteisiin. En nyt välttämättä mihinkään kehitysmaahan mutta vaikka Indonesiaan, jossa elämä rakentuu yksinkertaisempien asioiden varaan. Kun ei ole liikaa ärsykkeitä ympärillä, ihminen pystyy helpommin keskittymäänkin siihen oleelliseen, eli ihan vaan hetkessä olemiseen, tuntemiseen sekä asioiden kokemiseen.

Koin tuollaisen ajanjakson itse asiassa lähes kymmenen vuotta sitten, kun olimme ystäväni kanssa Balilla viisi viikkoa. Muistan, kuinka elämän askeettisuus ja se, että matkassa oltiin pelkän repun kanssa, tuntui niin vapauttavalta. Yövyttiin ties missä ja kuljettiin samoilla rantamekoilla päivästä toiseen. Jotain ihmeellisen tyydyttävää tuossa oli ja sen jälkeen olikin jonkun aikaa pakottava tarve päästä takaisin. Tuon kokemuksen myötä ymmärrän, että monen kauempaa länsimaihin tulevan voi olla vaikeaa sopeutua meidän elämäntyyliimme. Onhan tämä sen verran hektistä ja suorituskeskeistä, että yhtään herkempi ihminen putoaa aika nopeasti kelkasta.

Hyvä olo lähtee sisältä. Tällä hetkellä vahvin tunteeni on se, että haluan korjata sisimpääni. Haluan löytää itseni uudestaan ja sitä kautta kokea jälleen elämäni tyydyttävänä. Täydellistä elämää en kuitenkaan halua. Haluan välillä kipuilla ja kamppailla jotta kasvan sekä kehityn. Joskus kuulin jostain, että täydellistä elämää ei ole olemassakaan mutta täyttä elämää kyllä – tuo on aika hyvin sanottu. Täydeltä tuntuva elämä on kai nimenomaan sitä hyvää elämää, joka tuntuu nautinnolliselta ihan kaikkine arkisine aherruksineenkin.

Näiden ajatusten myötä haluan toivottaa oikein ihanaa perjantaita jokaiselle. Iso virtuaalihalaus sinne ruudun toiselle puolen. <3

 

Kuvat: Taru / Edit: minä