Olen jutellut aika monenkin ihmisen kanssa aiheesta ja useammalle juokseminen on jollain tapaa vastenmielistä. Toki on sitten se tietty prosentti (johon itsekin kuulun) jolle juokseminen taas on elämäntapa, koukuttava väylä purkaa paineita, olla omissa ajatuksissa ja metsästää endorfiineja. Osa myös haastaa itseään juoksemisen saralla ja vetää kesäisin maratoneja tai puolikkaita.
Itsellänihän on urheilutausta juoksemisen suhteen, joka osittain helpottaa tätä harrastusta. Se on niin luonnollinen osa elämääni, jonkun sortin elämäntapa. Kilpaurheilin piirikunnallisella tasolla 9-vuotiaasta ihan sinne 14-vuotiaaksi saakka ja nimenomaan juoksin (talvisin hiihdin) pitkiä matkoja. Mitä pidempi matka oli, sitä parempi olin. Kestävyyskuntoni onkin aina ollut hyvä ja kehityn siinä todella helposti. Kehoni on ikäänkuin luotu juoksemaan. Vaikka en ole nopea pyrähtelijä, olen kestävä. Monesti kehoni jaksaisi vaikka kuinka pitkästi, mutta se joka ei toisinaan jaksa on mieli.
En juoksekaan mitään 20 kilometrin lenkkejä, vaan suunnilleen 6-8 km kerrallaan. Kätevä matka kiskaista esimerkiksi ennen töitä tai aamusta. Oma aikani ei riitä kahden tunnin lenkkeihin, enkä oikeastaan näe mitään tarvettakaan niin pitkille maratoneille. Nykyään juoksenkin oikeastaan vaan omaksi ilokseni, rentoutuakseni. En ole juoksemisen suhteen suorittaja joka miettii niitä poltettuja kalorimääriä tai pakottaa itsensä vetämään vielä kilometrin. Lasken enemmänkin aikaa, enkä niinkään kilometrejä. Yleensä vauhtini on kuitenkin aika samanlainen. En osaa hissutella millään rasvanpolttomeiningillä, mutta en vedä matkaa verenmaku suussakaan. Juoksen siten miten hyvältä tuntuu ja jalka nousee.
Moni tosiaan ei pidä juoksemista mitenkään mieluisana asiana, saatika lajina josta haluaisi itselleen harrastuksen tehdä. Veikkaan, että usealle se vastenmielisyys juontaa juurensa nimenomaan siitä, että juoksemaan kehoitetaan lähtemään liian usein ”aamuaerobisena” eli tyhjällä vatsalla. Inhoan tuota koko sanaa ja ajatusta sen takaa. Miksi ihmeessä on pakko juosta tyhjällä vatsalla aamu kuudelta? Aivan kamalaa. Joskus aikanaan kokeilin tuota itsekin ja meinasin pyörtyä sinne lenkkipolulle. Sataprosenttisen varma kikka saada elämäntapamuutosta tekevät ihmiset inhoamaan koko lajia. 🙂 Järki käteen siis. Aamiainen ensin nassuun ja vasta sen jälkeen lenkille. Kyllä jaksaa kummasti juosta ja voi keskittyä muuhunkin kuin miettimään kotona odottavaa aamiaista.
Olen myös sitä mieltä, että jokaisen ei tarvitse juoksemista harrastaa. Jos se tuntuu vastenmieliseltä, ei missään nimessä ole pakko. Aerobinen voi olla sinulle mielekkäämpää crossarilla veivaten tai vaikka pyörällä polkien. Ja ainiin, vanhat kunnon kävelylenkit kunniaan! Mielestäni on kuitenkin tärkeää, että harrastetaan edes jonkunlaista earobista liikuntaa. Ihan jo yleisen terveytemme ja sydämen kannalta.
Jos kuitenkin haluat löytää juoksemisen kipinän mutta et vaan ole saanut vielä siitä ”punaisesta langasta” kiinni, niin tässäpä omat vinkkini siihen miten tehdä juoksemisesta mieluisa harrastus tai parhaassa tapauksessa jopa koukuttua siihen!
- Suunnittele viikon treenit etukäteen. Eli päätä minä päivinä ehdit juoksemaan ja minä päivinä käyt esimerkiksi salilla. Etukäteen tehty suunnitelma helpottaa lähtemistä. Jos et harrasta muuta liikuntaa, merkkaa kalenteriin pelkät juoksupäivät, mieluiten esimerkiksi maksimissaan kahtena päivänä peräkanaa.
- Tee juoksemisesta elämäntapa. Eli älä edes kyseenalaista lenkille lähtemistä, vaan lähde. Tee päätös, se on lopulta hyvin yksinkertaista sillä me itse hallitsemme mieltämme. Unohda tekosyyt.
- Hanki hyvät lenkkikengät. Jos kengät hiertävät tai ne on tarkoitettu salitreeniä varten kipeytyvät jalat aivan varmasti. Älä siis missään nimessä juokse huonoilla kengillä! Parhaat kengät on suunniteltu juoksemista varten ja idyllisintä on jos hankit kenkiin vielä omalle jalallesi muotoiltavat pohjalliset. Itselläni kyseiset pohjalliset ovat palvelleet jo monta monituista vuotta eivätkä jalat kipeydy vaikka vaihtaisinkin uusiin lenkkareihin. Aivan parhaat!
- Pukeudu oikein. Tämä on monelle haasteellista… Usein lenkille lähtiessä on kylmä mutta kilometrin päästä hikoillaan ihan kunnolla. Itse suosin treenitrikoiden lisäksi ohutta kuoritakkia, jonka alle laitan pelkät treeniliivit tai topin. Säästä riippuen. Helteillä olen juossut topilla ja 3/4 treenihousuilla. Itse tykkään kuitenkin aina huolehtia, että en saa viimaa kaulalle, joten jos kelit ovat yhtään viileämmät kuoritakki on ihan huikea. Sen alle voi pukea vaatetta kevyesti mutta takki suojaa tuulelta. Joskus juoksen myös hupparissa vaikkakin harvemmin.
- Hanki spotify ja tee soittolistoja. Mielestäni musiikki on juoksemisessa ihan must! Salilla voisin vielä jopa treenatakin ilman musiikkia, mutta juostessa se ei onnistu. Musiikki antaa juoksuun rytmiä, poweria ja voimaa. Se auttaa myös unohtamaan taustahälinän ja sukeltamaan omaan maailmaan. Myös kunnon kuulokkeet on hyvä hankkia jos juoksemisesta oikein innostut! Minun tekisi mieli testata markkinoille tulleet langattomat kuulokkeet, ehkä joku päivä vielä. 🙂
- Syö ennen lenkkiä. Omena ei riitä vaan puhutaan ihan kunnon aamiaisesta tai välipalasta. Mieluiten myös jotain hiilaria koneistoon niin kyllä askel kulkee! Pidä kuitenkin noin 30-45 minuutin väli ruokailun jälkeen ettei ala pistämään. Tämäkin saattaa vaihdella henkilöiden välillä aika paljon. Toisilla alkaa pistämään helpommin kuin toisilla.
- Keskity jokaiseen askeleeseen ja juoksutekniikkaan. Pidä ryhtiä yllä ja askella sulavasti. Unohda turhat ajatukset kuten kuinka pitkä matka kotiin on, tai jaksanko enempää. Keskity tekemiseen mikä itseasiassa pätee aika moneen muuhunkin asiaan. Juoksemiseen on olemassa oikea tekniikka, josta kannattaa lukasta netistä. Rento askel ja hyvä ryhti. Keskity positiivisiin ja hyviin ajatuksiin niin lenkki kulkee kuin siivillä. 🙂
- Muista hengitys. Tasainen ja rauhallinen hengitystekniikka on juoksemisessa kaiken a ja o. Älä juokse niin kovaa, että sydän meinaa tulla rinnasta ulos vaan hae oikeanlainen vauhti jossa sykekin pysyy suhteellisen tasaisena. Monelle sykemittarista on apua, itse taas haen sen oikean sykkeen fiilispohjalta ja kehoani tunnustelemalla. Lenkin on hyvä väsyttää ja pitää pientä hengästymistä yllä, mutta liika on aina liikaa ellei nimenomaan treenata intervalleja tms. Aloittelijan kannattaa aloitella ihan hissun kissun.
- Palkitse itsesi. Liikunnan ei tule ylipäänsä olla yhtä rääkkiä, vaan siitä tulee voida myös nautiskella. Kun juoksemisen salaisuuden löytää, on se todella nautinto. Palkitse itseäsi välillä ihanilla uusilla juoksuvaatteilla tai vaikka niillä upeilla kuulokkeilla, sekä juoksemiseen tarkoitetuilla hifistelyjutuilla. Toisilla tämän kaltaiset seikat toimivat motivoijina ja mielestäni se ei ole ollenkaan väärin. Kivat treenivaatteet piristävät kummasti mieltä. 🙂
- Hanki juoksukaveri. Toisinsanoen ehdota ystävälle yhteisen harrastuksen aloittamista, tai tunkeudu jo juoksua harrastavan frendin mukaan. Toisille yksin liikkuminen on kurjaa ja siksipä seura voi olla yksi motivaattori lenkille lähtemiseen. Siinä voi sitten vaihtaa viikon kuulumiset ja samalla vauhtikin pysyy riittävän hiljaisena, kun jutellaan samalla kaikesta maan ja taivaan väliltä. Itse juoksen tavallisesti aina yksin mutta toisinaan puhun puheluita lenkin aikana. On muuten erinomainen tapa hoitaa ystävyyssuhteita tämäkin! 🙂
Kengät Merrell *saatu / Trikoot Nike / Toppi H&M / Huppari Adidas
Siinä muutamia omia vinkkejäni, joista toivon mukaan on jollekin teistä hyötyä! Eniten tahdon korostaa oman päätöksen merkitystä. Kun päätät jotain ja vieläpä opettelet suhtautumaan siihen positiivisesti, onnistut. Jos olet siis miettinyt juoksemista aina negatiiviselta kantilta, muuta ajattelutapaasi ja löydä se intohimo lajiin. JOS siis haluat juoksua harrastaa. Kuten aikaisemmin jo totesin, laji ei ole jokaista varten. 🙂
Harrastaako moni teistä juoksemista? Kuinka pitkiä lenkkejä kerralla teette ja kuinka monesti viikossa?
