Olen aikaisemminkin blogissani pohtinut treenaamisen motivaattoreita ja sitä, kuinka tässä ajassa hyvin moni treenaa lähestulkoon pelkästään ulkonäölliset tavoitteet edellä. Tiukka peppu, sixpack, timmit pakarat ja kunnon hauis. Mihis jäi hyvä olo ja kova aerobinen kunto? Nyt, kun itsekin pääsen vihdosta viimein taas treenaamisen kiinni, mietiskelin mitkä ovat tavoitteeni ja mihin itse tänä keväänä tähtään?

Minulla on hyvin pitkään ollut treenamisen suhteen se moodi, että en ole tavoitellut oikeastaan mitään muuta kuin vahvempaa kuntoa. Tottakai ryhdikäs ulkomuoto tulee treenaamisen oheistuotteena, enkä missään nimessä kiellä etteikö tuollainen ulkomuoto omaa silmäänikin miellyttäisi. Ennenkaikkea itselleni on kuitenkin tärkeintä se, että olen vahva. Tällä sanalla en nyt tarkoita sitä, että haluaisin olla joku megaiso lihaskimppu mutta sellainen tietynlainen jaksaminen, vahva olo ja fyysinen hyvä kunto ovat niitä jotka itseäni motivoivat. Ennen tätä mykoplasma paholaista olinkin vahva ja jaksoin, nyt tuntuu kuin sitä olisi vain varjo entisestään. Onneksi tiedän, että voimat palautuvat aina suhteellisen nopeasti, kyllä keho muistaa miten sitä on vuosikausia harjoitettu.

Useimmiten treenitavoitteiden ei tokikaan tarvitse olla niin mustavalkoisia. Sitä ei ole pakko valita ulkonäön tai kunnon välillä ja veikkaankin, että aika moni tavoittelee hyvää kokonaisuutta. Kun keho on kaikilta osin kunnossa vaikuttaa se mieleemmekin suurella positiivisella latauksella. Näissä jutuissa on kuitenkin aina se vaara, että aletaan tuijottamaan liikaa sitä peilikuvaa, vaaditaan itseltämme liikoja tai tavoitellaan jotain sellaista vartaloa, jota omalla ruumiinrakenteella ei vaan ole mahdollista saavuttaa. Kaikkia meistä ei ole luotu bikinimalleiksi tai fitnesskisaajiksi. Ylikunto on aika monen riesa ja sitä ei välttämättä edes itse ymmärretä ennen, kuin on liian myöhäistä.

Itselleni yksi elämän tärkeimmistä pilareista on jaksaminen. Kun olen fyysisesti hyvässä kunnossa, jaksan tehdä asioita ja tavoitella unelmia. Tämä kokonaisuus vaatii sen, että syön terveellisesti, treenaan, nukun riittävästi ja elämäni pitää sisällään muutakin, kuin töitä tai treenejä. Tavoittelenkin hyvää kokonaisvaltaista kuntoa joka pitää sisällään nimenomaan sen, että voin joka saralla hyvin.

Ulkonäöllisiä tavoitteita en oikeastaan enää viitsi itselleni edes asettaa, koska se treenattu ulkomuoto tulee sitten sen kaiken muun oheistuotteena. Mielestäni on typerää tavoitella jotain mega suurta peppua vaan ja ainoastaan sen vuoksi, että se on nyt muotia. Tai ehkä itselleni se kropan ulkomuoto ei vaan sitten ole tarpeeksi tärkeää, koska en minä jaksa itseäni moisella stressata. Kroppani kehittyy siihen suuntaan mihin se kehittyy. Pyrinkin treenaamaan kaikkia lihaksia tasapuolisesti ja sen ohessa kasvattamaan myös aerobista kuntoa juoksulenkkien avulla.

Jos kuitenkin tahdot treenata ulkonäkö edellä, eihän sekään väärin ole. Jokainen meistä valitsee itse mihin suuntaan kehoansa haluaa viedä ja mitkä asiat treenaamisessa ovat niitä juttuja, joihin tahtoo panostaa. Minusta on kuitenkin mielettömän hienoa, että tällä hetkellä pinnallinen treenaaminen on kokoajan vähenemässä hyvinvointiin suuntautuneen treenaamisen tieltä. Jos näitä kahta seikkaa verrataan toisiinsa, on mielestäni hyvinvointi kuitenkin ulkonäköä tärkeämpää. Terve keho on tärkein, eikä niinkään se onko jokainen vatsapalikka näkyvissä. Ja tämän terveen kehon merkityksen todellakin huomaa vasta, kun sen menettää…

Millaisia treenitavoitteita teillä on näin kesää kohden? Tavoitteletteko kovaa bikinikroppaa, vai ovatko tavoitteet enemmän siellä hyvinvoinnin puolella?