Kyllä, musta on pikkuhiljaa kehkeytynyt aikamoinen ruokanatsi. Kun joskus lautaselleni kelpasi kaikki visuaalisesti ihan ok ja maultaan ihan jees, tänä päivänä olen todella tarkka siitä mitä suuhuni pistän. Olen tullut ”laatutietoisemmaksi”. Ennen pidin ravintoa sellaisena sivuseikkana, kehon polttoaineena. Tänä päivänä taas koen ravinnon kokonaisvaltaisesti minuun vaikuttavana seikkana. Olet mitä syöt pitää enemmän kuin paikan.

Mitä tämä ”ruokanatsius” sitten kohdallani tarkoittaa? Ei, minusta ei ole tullut karsivampi ruoan suhteen, vaan päinvastoin. Ravintoympyräni skaala on laajentunut niistä entisistä valmisruoista ja maitorahkoista erilaisiin uusiinkin makuihin. Tykkään nykyään kokeilla ja soveltaa sen sijaan, että söisin joka päivä samaa kanaa uunikasvisten kera. Miettii miten monia maustekasvejakin löytyy kaupan hyllyltä? Ennen ei muuten tullut mieleenkään ostaa minttua, aitoa chiliä, tuoretta basilikaa, sitruunamelissaa tai tinjamia. Nykyään nuo maustekasvit ovat ruokakorini arkipäivää. Myös luomutuotteita olen alkanut suosimaan yhä enemmän ja enemmän niiden korkeasta hinnasta huolimatta. Näin kesällä on toki aivan ihana ostaa kotimaista. Oikein nautiskelen, kun voin kerätä koriin suomalaisia tomaatteja ja kurkkua. Myös suomalaiset omenat ovat herkkuani!

Kun koko loman ajan on syönyt hyvin ja laadukasta ravintoa, tuntui hurjalle testata pitkästä aikaa duunin lähikaupan noutosalaattipöytää. Niin surkeita raaka-aineita, että oikein ällötys meinasi iskeä! Kaikki hedelmät purkista, liha mitä ihmeellisemmän näköistä ja salaatinlehdet nahistuneita. Niin ja ei muuten varmasti mikään kotimaista. Muistui kyllä jälleen mieleen miksi maksan ravinnosta hieman enemmän, miksi siihen tahdon satsata. Ja tällä en nyt tarkoita sitä ettenkö välillä vähän irroittelisi. Ennen kyttäsin kaloreita ja mietin lihonko jostain, nykyään vetelen kyllä pizzaa ja purilaisia mitä ennen en tehnyt mutta pidän huolen, että nuo ovat laadukkaista ravinto-aineista väsättyjä. Kotitekoinen pizza tai purilaiset ovat oikeasti aivan mielettömän hyvä tapa herkutella! Jos vastaavasti tilaan valmispizzan, tilaan sen paikasta jossa tiedän käytettävän hyviä raaka-aineita. Laadukkaan ruoan kyllä maistaa ja siitä nauttii ihan eri tavoin kuin laaduttomammasta safkasta.

Kuten olen monesti maininnut, olen hyvin herkkä hajuille ja ruoan visuaaliselle ulkoasulle. Jos näen lihassa läskiä, ruoassa hiuskarvan, safka on liian mössömäistä tai vastaavasti jotenkin klimppistä minua alkaa ihan konkreettisesti oksettamaan. Iän myötä tämä piirre on pahentunut ja osittain varmaan sen jälkeen, kun aloin kiinnittämään ruoan laadukkuuteen enemmän huomiota. Sitä vaan natsistuu ja tulee kriittisemmäksi sen suhteen mitä suuhunsa haluaa laittaa. Jonkun mielestä tämä voi olla huono seikka, koska maapallolla on niin paljon nälänhätää sun muuta mutta itse henkilökohtaisesti en mahda sille mitään. Ruoan tulee vaan yksinkertaisesti näyttää hyvältä, tuoksua hyvälle ja vielä maistuakin herkulliselle. Onko se liikaa vaadittu? En ole törmännyt kaltaiseeni kriitikkoon mutta olen varma, että täältä löytyy joku joka tietää tismalleen mitä meinaan? 🙂

Monihan yhdistää sen, että on tarkka ravinnostaan heti joihinkin syömishäiriöihin, ortoreksiaan tai muuhun. Itse olen monesti miettinyt, että miksi näin onkaan? Tokikaan ruoan ei kuulu hallita ajatuksia mutta jos haluaa panostaa ruoan laatuun, ei se heti tarkoita sitä ettei ajatuksissa pyörisi mitään muuta. Se on ehkä ravinnonkin suhteen se jippo, että jos kerran lähtee paremman ruoan polulle, ei paluuta siihe entiseen enää ole. Toki alkuun uusien reseptien ja makujen testailu vaatii enemmän ajatuksia mutta siinä vaiheessa, kun muutaman reseptin on pyöräyttänyt alkaa homma kulkemaan ihan automaattisesti. Yhtäkkiä se kaupan vihannes -ja hedelmähylly näyttääkin entistä laajemmalle, eikä mukaan tartu vain kirsikkatomaatit ja omput. Myös valmisruokahyllyn laajuus alkaa puistattamaan. Lihankin suhteen on kriittisempi, sika-nauta vaihtuu nautaan ja lohi löytää tiensä uuniin useammin.

Jep, tällaisia ruokanatsin aatoksia tämän viikon loppuun. Tunnustaako joku muu muuttuneensa ruokanatsiksi tai kenties olleensa sitä jo pidempään?