Väisänen is back

Mulla on aina ollut vähän ristiriitainen suhtautuminen eläinkuoseihin. Toisinaan on kausia, että tykkään todella paljon ja toisinaan taas eivät iske ollenkaan. Riippuu myös hyvin paljon miten kuosin pukee, että näyttääkö se hyvältä. Saattaa tulla halpoja ja tunkkaisia viboja tai sitten päinvastoin. 19- vuotiaana, kun tavattiin mieheni kanssa ensimmäisiä kertoja käytin paljon leokuosia. Hän inhosi sitä ja totesikin mun näyttävän ihan Riitta Väisäselle. Tukkakin oli vielä tuolloin oikein luonnonkihara ja pörrö, joten I see, I see. 😀

Tänään tein kirpparilta pitkästä aikaa leokuosillisen löydöksen ja ihastuin. Mieskin totesi, että toihan on ihan nätti. 😀 Asusteilla tunikasta pystyy yhdistelemään niin juhlavemman, kuin arkisemmankin lookin. Nauratti muuten vähän miten tuo tukkani mätsääkään asuun, mähän näytän ihan leopardilta koko nainen. Hiuksiin on tulossa viikonloppuna muutosta, olen meinaan niin kyllästynyt tuohon liukuväriin. Aikansa kutakin! 
Mites leokuosi iskee teihin ja onko asuni ihan karsee vai tosi jees?