Viime viikolla minä…

… koin useita onnistumisia. Jos alkusyksy näytti työtilanteen osalta heikommalta, nyt menee taas paremmin ja töitä on niin paljon kuin vain ehdin tehdä. Ala jolla toimin, on sellainen, jossa tilanteet saattavat kääntyä päälaelleen hyvinkin nopeasti. Olen kokenut tämän ennenkin ja todennut lukuisat kerrat, ettei kannata turhaan stressata, sillä kaikki voi muuttua vuorokaudessa. Epävarmuutta on kieltämättä oppinut sietämään paremmin ja siihen liittyen rahaa laittamaan sukan varteen. Kun jatkuvasti ylläpitää puskuria, ei tarvitse pelätä tilannetta, jossa jäisi tyhjän päälle.

… ihastelin Lapin ruskaa kauneutta. Viikko sitten maanantaina oli viimeinen vuorokausi Saariselällä ja vitsit nautin tuosta lyhyestä reissusta! Onneksi pääsen Lappiin kohta takaisin ja silloin siellä on toivon mukaan edelleen reilusti lunta. 😍

… treenasin kolme kertaa salilla (maski naamalla) ja juoksin pari lenkkiä. Pakko muuten sanoa tuosta maskista, että onhan se salilla aika epämiellyttävä. Toivon mukaan siitä on tosissaan hyötyä!

… näin siskoani ja kävin hänen kanssaan lounaalla. Ollaan melkein naapureita, mutta viimeaikoina nähty vähän turhan harvoin.

… valmistin ensimmäistä kertaa koskaan suppilovahveroista ruokaa! Oli kyllä hyvää. Harmi vaan, että suppikset ovat aika kalliita, eli niitä ei kyllä malta kovin usein ostaa. Nimimerkillä pihistelen nykyään ruoan suhteen ja ravaan Lidlissä.😁

… kävin pitkästä aikaa kaupoilla shoppailu mielessä. Tätä harrastan todella harvoin, sillä en viihdy kaupoilla tai tykkää shoppailla. Nyt oli kuitenkin paljon kaikkea hankittavaa, mitä olen siirtänyt ja siirtänyt. Onhan tämä mennyt hassuksi, kun ennen kaupungilla kävi melkein päivittäin ja nyt sinne eksyy ehkä kerran viikossa tai kahdessa, jos silloinkaan.

… ihastuin Foodinin uuteen herkulliseen Hasselpähkinä -raakasuklaa levitteeseen, jota sain heiltä testiin! Levite on sokeroimaton ja sen nimi on HERKUTELLA. Aivan täydellistä banaanipannareiden päällä tai levitettynä riisikakulle.

… sain kimpun ruusuja. 😍

… haaveilin auringosta ja lämmöstä. Nyt tuntuu oikeasti syksylle ja ilman kylmenemisen huomaa selkeästi. Enää ei tarkene lenkillä ilman pipoa ja hanskoja, joka on ainakin minulle selkeä talven tulon merkki.

… clousasin silmien SMILE-laserleikkauksen. Vitsit, tätä olen odottanut koko elämäni ja nyt haave vihdoin toteutuu. Alan varmaan itkemään onnesta, kun näen ensimmäistä kertaa ilman laseja tai piilareita. 😭 Tämä on todella iso juttu minulle.

… kävin Lammassaaressa ihastelemassa syksyn kauneutta. Yllättäen emme olleet ainoat paikalle eksyneet, jonka ymmärrän vallan hyvin. Olihan siellä kaunista ja kuvauksellista. Yksi suosikki paikoistani Helsingissä, ehdottomasti!

… ihastelin myös Helsingin ruskaa, täällä on nyt todella nättiä!

… valmistin ensimmäistä kertaa ikinä uunifetapastaa ystäväni Iineksen suosituksesta. Aivan älyttömän helppo ja herkullinen resepti, josta saattaa tulla uusi suosikkini. Miten ihmeessä olen voinut tämän reseptin aikaisemmin missata?

… otin käyttööni uuden puhdistusaineen, jonka suhteen olin alkuun hieman skeptinen, mutta yllätyin todella! Kyseinen tuote on Tony Molyn Floria Nutra Energy Cleansing Oil, joka puhdistaa kasvojen ihon jättäen sen pinnalle ihanan pehmeyden tunteen. Kun aikaisemmin inhosin öljypohjaisia tuotteita, nykyään rakastan niitä! Lotraan kasvoöljyillä todella paljon ja ihoni myös vaatii nykyään öljyjä eri tavalla kuin aikaisemmin.

… löysin kaksi ihanaa mustaa neuletta Uffista ja tekoturkishatun. Nyt on neulevarasto päivitetty talvea varten.

… jätin yhdet tuparit väliin, koska korona ja muut kausiflunssat. Vaikka olenkin alkanut kallistumaan siihen suuntaan, että jossain kohtaa se korona omallekin kohdalle osuu, en silti välittäisi tulla kipeäksi. Nyt on syytä vältellä isompia juhlia, mikäli haluaa pysyä terveenä.

… haaveilin yöstä Levin Igluissa. Etenin asian kanssa jopa niin pitkälle, että katsastin, paljonko yö iglussa maksaisi vuodenvaihteen korvilla.

… mietin bloggaamista ja blogeja. Mielestäni on jotenkin surullista, jos blogien kohtalo on pikkuhiljaa kuihtua pois. Haluaisin uskoa blogien uuteen tulemiseen ja siihen, miten aito vaikuttajalähtöinen sisältö edelleen kiinnostaa ihmisiä muuallakin kuin Instagramissa. Toisaalta ymmärrän, ettei moni aikoinaan päivittäin kirjoittanut enää samaan tahtiin kirjoita, sillä blogeja ei enää lueta yhtä paljon kuin joskus luettiin. Tekstin kirjoittamiseen menee suhteessa paljon enemmän aikaa kuin tekstinpätkään Instagramissa, josta seuraa se, ettei moni enää päivitä blogeja usein.

… päivitin banaanipannareiden reseptin uuteen, entistä herkullisempaan versioon! Mikäli tuo resepti on jäänyt tsekkaamatta, löytyy se täältä.

… nauroin ja paljon. Pidän ihmissuhteiden yhtenä kulmakivenä sitä, että huumorintaju kohtaa ja ollaan sen suhteen samoilla aaltopituuksilla. Tässäkin mielessä olen tainnut löytää viimein sen vastakappaleen itselleni, joka nauraa jutuilleni ja joka saa minut nauramaan. Voiko enempää toivoa? Maailmassa on niin paljon ikäviä juttuja, joiden rinnalle kaivataan hyvää fiilistä ja positiivisuutta.

… tein vaatekaapin inventaariota ja roudasin jälleen yhden pussillisen Uffin laatikkoon. Tarkoitus olisi myös myydä jotain vaatteita lähiaikoina, kunhan vain saisin aikaiseksi.

Sellainen oli viime viikko.

Oikein hyvää alkanutta uutta viikkoa! ☺️