TALON PYSTYTYS

 

Juhannusviikolla se tapahtui, kauan ja hartaasti odotettu hetki: talomme pystytys alkoi.

Kannustalon asentajat aloittivat työnsä tontillamme täsmällisesti kello seitsemältä. Harmaja-talomme elementit ja oheistarvikkeet mahtuivat kahteen suureen rekkalastilliseen. Aluksi tontille nostettiin irtotavarat ja sen jälkeen elementit  suoraan oikeille paikoilleen. Illalla kävimme ihastelemassa ensimmäisen pystytyspäivän saldoa.

Mittailimme tulevien huoneiden paikkoja ja yritimme hahmottaa niiden kokoa. Kurkistelimme ulos muovilla suojatuista ikkunoista – minkälainen näkymä avautuu olohuoneesta? Entä makuuhuoneesta? Ihastelimme tulevan olohuoneemme korkeita ikkunoita. Kävelimme takapihan soralla ja mittailimme askelillamme tulevaa terassiamme.

Tuntui niin hullulta seisoa yhtäkkiä keskellä sitä kaikkea. Siinä, meidän talomme sisällä. Miettiä, että vuosi sitten kesäkuussa teimme tarjouksen tontista ja suureksi iloksemme se meni läpi. Siitä alkoi matkamme talonrakentajiksi – ensimmäisen blogitekstin aiheesta uskalsin julkaista elokuun alussa.

Juhannusviikon jälkeen pystyyn nostetut seinät muuttuivat nopeasti taloksi, kun ne saivat katon päälleen. Parin kuukauden aikana talolla on tapahtunut monenlaista: kattopellit on asennettu, kaikki LVI-työt pääosin tehty, lattiat valettu, sähkötyöt tehty ja väliseinät rakennettu. Talo alkaa siis olemaan niin sanotusti levyvalmis.

Rakentamisen aikana tontti on täyttynyt jos jonkinlaisesta rakennustarvikkeesta ja rakennusjätteestä, jotka on kannettu roskalavalle ja kuljetettu pois. Rakentamisen edetessä tontti on kuitenkin vähitellen tyhjentynyt, ja nyt työmaalla näyttää jo siistiltä. Tämä on varmasti myös naapureille iloinen asia, ja osittain siksi olemmekin pyrkineet pitämään työmaan mahdollisimman siistinä koko rakentamisen ajan.

Tämän viikon jälkeen talomme on ulkoapäin täysin valmis. Se tarkoittaa myös sitä, että pääsemme astelemaan ensi kertaa aurinkoiselle terassillemme. Naureskelimme mieheni kanssa, että sinnehän voisi ostaa jo grillin. Sinne sitten vaan makkaraa ja maissia grillaamaan!

Vielä viisi kuukautta, ja pääsemme asettumaan taloksi kotiimme. Se on samaan aikaan niin pitkä ja niin lyhyt aika! Odottaminen on kärsimätöntä ja kutkuttavaa. Mutta ennen kaikkea kutkuttavan ihanaa.

 

lue myös:

talotoimittajan valinta

kodin pintamateriaalit

rakennuslupa hyväksytty!

FOLLOW ME ON FACEBOOK / INSTAGRAM / PINTEREST

Koti Remontointi Sisustus Oma elämä

MITEN KORONAVIRUS VAIKUTTAA HÄIHIMME?

 

Kun koronavirusaalto iski Suomeen maaliskuussa, kaikki suunnitelmat häiden järjestämisestä menivät pariksi kuukaudeksi jäihin.

Yhtäkkiä häiden suunnittelu tuntui toissijaiselta: juhlien järjestäminen sellaisessa maailmantilanteessa tuntui mahdottomalta. Ravintolat menivät kiinni, emmekä voineet jatkaa hääsuunnitelmiemme tekemistä juhlapaikkamme kanssa. Lamaannuin täysin järjestelyjen kanssa, sillä minkään muunkaan asian eteenpäin vieminen ei tuntunut mielekkäältä. Olin huolissani läheisteni terveydentilasta ja samaan aikaan kiitollinen siitä, että kaikki olivat turvassa.

Monet häitä suunnittelevat pariskunnat joutuivat perumaan tai siirtämään häänsä huhtikuun, toukokuun ja kesäkuun osalta. Siinä vaiheessa olin äärettömän kiitollinen siitä, että omat häämme ovat vasta syyskuussa: saimme hetken miettimisaikaa, ja ilmassa leijaili toive siitä, että pääsisimme vielä juhlimaan häitämme suunnitellusti.

Vähitellen koronatilanne alkoi helpottaa, ja rajoituksia purettiin. Yhtäkkiä huomasin, että häihin on enää reilut kaksi kuukautta aikaa – ja tekemättä oli vielä monta asiaa! Parin kuukauden lamaannuksen jälkeen aloin kirjoittaa listoja tekemättömistä asioista ja soitella ympäriinsä: juhlapaikkaan, seurakuntaan, ompelijalle, kukkakauppaan, valokuvaajalle, kampaajalle… Olin ostanut häämekkoni jo viime syyskuussa, mutta vasta nyt sain aikaiseksi viedä mekon ompelijalle. Olen huomannut aikaisemminkin, että deadline on omalla kohdallani paras kirittäjä, ja sama sääntö taitaa päteä myös häävalmisteluihin.

Tällä hetkellä hääjärjestelyt ovat hyvin hanskassa, vaikka monta asiaa onkin vielä tekemättä. Elokuu tulee olemaan hääpalaverien täyteinen ja töidenkin puolesta kiireinen, mutta varmasti myös ihana! Haluan nauttia jokaisesta hetkestä. Päätin jo vuosi sitten, että en aio ottaa (liikaa) stressiä häiden järjestämisestä – ja tähän asti lupaukseni on pitänyt.

Vaikka tilanne on normalisoitunut ja ihmiset liikkuvat jo varsin vapaasti, olemme pohtineet, mitä voisimme tehdä häissämme eri tavalla etenkin vanhempiemme terveyden turvataksemme. Olemme pohtineet esimerkiksi vanhempien kättelyiden poistamista ohjelmasta sekä vanhempien sijoittamista omaan pöytäänsä – mutta tietenkään nämä toimet yksinään eivät takaa sitä, etteivät he altistuisi virukselle.

Nyt on vain pakko elää päivä kerrallaan ja katsoa, miltä tilanne näyttää kesän jälkeen. Etenemme hääsuunnitelmiemme suhteen normaalisti, mutta jos toinen aalto iskee, etenemme sitten sen mukaisesti. Kukaan ei vielä tiedä, mitä syyskuu tuo tullessaan.

Ja sitten: naimisiin voi mennä ilman häitäkin. Luin Helsingin Sanomista maaliskuun lopulla tämän koskettavan artikkelin korona-ajan häistä. Pariskunta lähimpien perheenjäsenten ja ystäviensä kanssa tyhjässä Helsingin Tuomiokirkossa oli liikuttava näky. Juhlat voi aina järjestää myöhemminkin – mutta koronavirus ei tule rakkauden väliin ♡

 

Kuva on otettu päivältä, jolloin mieheni kosi minua. Olin ajatellut, että olisin postannut kuvan Instagramiin, kun kosinnasta on kulunut tasan vuosi – ja hupsista, kihlajaispäivä tuli ja meni, eikä kumpikaan meistä edes muistanut sitä 😀 Sanotaanko näin, että etenkin taloprojektin myötä mielessä ovat pyörineet muut asiat… Mutta kenties muistamme jatkossa juhlistaa hääpäiväämme?

 

lue myös:

tervetuloa häihimme! hääkutsujen esittely

10 vinkkiä häiden järjestämiseen

häät mielessä

näin poikaystäväni kosi

FOLLOW ME ON FACEBOOK / INSTAGRAM / PINTEREST

Suhteet Oma elämä Parisuhde Ajattelin tänään