Lokakuussa viihdyn näiden parissa
Tämä syksy on niin herkullinen kirjojen puolesta, että malttaisinko muusta puhuakaan. Olen pitkästä aikaa antanut itselleni luvan olla ”nenä kirjassa koko ajan”. Villasukat ja hyvä kirja, juustoleipä ja teetä. Siinä resepti syvältä kumpuavaan tyytyväisyyteen.
Toki sen verran olen ollut TV:n ääressä, että olen seurannut kakkoskaudelle palannutta Morning Show -sarjaa.
Sarja/elokuva: The Morning Show / Apple TV
Jennifer Aniston fani täällä hei! Olin todella ilahtunut kun kuulin, että Morning Showsta luvattiin kausi kaksi. Ensimmäisellä kaudella uutisohjelmien ja tv-kavanamaailmaan sijoittuvan sarjan pääteemana oli me too-ilmiö. Tämä kausi alkaa uudesta vuodesta 2019. Kun upea 2020 on ihan käsillä. Ja kaikkihan me tiedämme mihin vuosi lähti kehittymään. Tuntuu erikoiselta katsoa asioita taakse päin, nyt kun tietää mihin ne johtivat.
Morning Show:n vahvuus on käänteikäs käsikirjoitus, ja taitavat näyttelijät. Jennifer Aniston, Reese Witherspoon, Billy Crudup ja Steve Carell ovat timanttisia rooleissaan. Sarjassa virkistävää on se, että kukaan ei ole sankari, vaan hahmot ovat epätäydellisiä, rikkinäisiä ja siksi inhimillisiä.
Kirja: Taylor Jenkins Reid – Daisy Jones ja the Six
Tämä kirja on hitti. Rakastuin siihen heti, ja rakastuin Taylor Jenkins Reidiin kirjailijana heti. Seitsemänkymmentä luvun rock-sceneen Los Angelesissa sijoittuva kirja kertoo mukaansatempaavan tarinan Daisy Jonesista ja bändistä nimeltä The Six. Daisy on syntynyt tähdeksi. Hänellä on kaikkea, ääntä, ulkonäköä ja asennetta. The Six on bändi, joka on kovaa vauhtia matkalla maailman maineeseen. Kun nämä yhdistetään, syntyy ilmiö jota ei voi ohittaa eikä unohtaa. Daisy elää elämäänsä omilla ehdoillaan ”Minua ei kiinnostanut vähääkään olla jonkun toisen muusa. Minä en ole muusa. Minä olen se joku.” Kirjan hahmot ja tapahtumat ovat niin todentuntuisesti kirjoitettuja, että meinaa jatkuvasti Googlata kirjan hahmoja. Kirjasta ollaan tekemässä sarjaa, ja odotan jännityksellä siirtyykö kirjan taika ruudulle.
Musiikki: John Mayer – Sob Rock
Tiedättekö, en ole oikeastaan innostunut mistään musiikista juuri nyt. Kuuntelen bussissa vanhoja lemppareitani, taustamusiikkina. Syksyisin kuuntelen usein grunge-klassikoita: Alice In Chainsia, Pearl Jamia, Soundgardenia, jne. Olen kuitenkin huomannut, että niin hienosti kun grunge sopiikin syksyyn, se on myös helposti hieman masentavaa musiikkia. Olen myös kaivannut hiljaisuutta, aamuisin en edes kuuntele radiota. Tällä hetkellä hiljaisuus maistuu parhaiten. Haluan ”kuulla omat ajatukseni”. Yksi uudehko julkaisu josta olen ilahtunut on John Mayerin Sob Rock -levy. Erityisesti Wild Blue biisi on ihanan samettinen ja pehmeä. Tässä levyllä on sellaista 80-luvun pehmorock-meininkiä.
Aiemmat suositukset löytyvät täältä:
Tammikuussa viihdyin näiden parissa
Helmikuussa viihdyin näiden parissa
Maaliskuussa viihdyin näiden parissa
Huhtikuussa viihdyin näiden parissa
Toukokuussa viihdyin näiden parissa
Kesäkuussa viihdyin näiden parissa
Heinäkuussa viihdyin näiden parissa
Elokuussa viihdyin näiden parissa
Syyskuussa viihdyn näiden parissa
Seuraa blogia myös Instagramissa: @heygirlblogi