Vuoden 2020 parhaat

Voiko vuotta lopettaa muuten kuin pohtimalla vuoden parhaita asioita?

Tykkäyksien perusteella parhaat Instagram-postaukset koskivat ainakin Lakua, Piparkakkutaloa ja tyttären uutta polkkatukkaa. (Yritin leikata tukkaa ensin itse, mutta lopputulos ei kelvannut muulle perheelle. Sittemmin kampaukseen on lisätty myös otsatukka.)

* * *

Seuraava otos on rakkaan Kaisa-hoitajamme viimeiseltä hoitokerralta ennen kuin hän jäi kotiin oman pienokaisensa kanssa. Kerron vielä uudelleen tarinan tämän yli kaksi vuotta kestäneen hoitokeikan taustalta, sillä se on niin hauska:

Joskus kolme vuotta sitten valittelin Instagram-stooreissani, miten vaikeaa oli löytää lastenhoitajaa random-menoillemme Rouvan kanssa. Kaisa seurasi minua IG:ssä ja vastasi stooriini videoviestillä, jossa hän ehdotti, että hän voisi tulla hoitamaan lapsiamme. Hän liikkui usein kotimme lähistöllä ja oli nähnyt meidät kotipihallamme.

Kiitin tarjouksesta mutta palasin asiaan vasta useamman kuukauden päästä, kun olimme taas lastenhoitajan tarpeessa eikä kenellekään vakiohoitajistamme sopinut. Kyseinen ilta sopi Kaisalle.

”Siis mistä löysit hoitajan? Instagramista?!?” ihmetteli Rouva. Juu. Vain muutamaa viikkoa myöhemmin ehdotimmekin jo Kaisalle, että haluaisimme palkata hänet hoitamaan lapsiamme joka viikko. Se oli yksi parhaista ajatuksistani ehkä ikinä.

* * *

Ja sitten pitää vielä nauraa vähän itselle. Tässä ehkä muutenkin vuoden paras läppä:

3-v: ”Isi, jaksatko sä kantaa pesukonetta?”
No, en varmaan jaksa.

”Vahvat isit jaksaa. On sellaisiakin isiä, joilla on isot lihakset.”

7-v: ”Kyllähän isikin on vahva, vaikka sillä ei ole lihaksia.”

* * *

Viimeinen kuva yllätti tällä listalla. Siinä ihmettelen Stadiumin sovituskopissa, miksi kaupoissa ei myydä enää tuulipukuja vaan vain erilaisia kuoritakkeja ja -housuja. Ostin kuvan ulkoiluasun enkä kaipaa enää tuulipukua.

* * *

Muita vuoden parhaita asioita:

• Elämys: Lontoon-matka tyttären kanssa. Matka oli monin tavoin ainutkertainen ja unohtumaton elämys, ja se tehtiin myös juuri ennen kuin suurin piirtein koko maailma sulki rajansa koronan vuoksi. Matkalla on siis myös suuri symboliarvo, sillä siihen päättyi toistaiseksi aika, kun johonkin voi ylipäänsä matkustaa.
• Lähimatka: Noh, poistuimme pääkaupunkiseudeulta maaliskuun jälkeen vain kerran, kun kävimme kesällä Jyväskylässä. Yövyimme hotelli Yöpuussa ja nautimme illallisen ja drinkit kavereiden kanssa. Voi kunpa pääsisi nyt edes Jyväskylään.
• Konsertti tai keikka: Heh. Kaikki siirtyivät ensi vuoteen. Irinan ja Club for Fiven keikat katselin striimattuina, mutta eihän se ihan sama asia ole.
• Levy: Spotifyn mukaan olen kuunnellut eniten Frozen 2:n ja Harry Potter -elokuvien soundtrackeja. Oikeasti olen pitänyt kaikkein eniten Alanis Morrissetten uudesta levystä, joka ilmestyi nyt syksyllä.
• Elokuva: Hmm, tänä vuonna elokuvia on sekä ilmestynyt että tullut katsottua todella vähän. Ainoa, josta olen kirjoittanut blogiini on Tove, joten sanotaan sitten se.
• Kirja: Pidin kovasti Satu Vasantolan kirjasta Kaikki kadonneet ja Terhi Kokkosen Rajamaasta. Olen parhaillaan kuuntelemassa Lucinda Rileyn Seitsemän sisaren uusinta osaa. Elton Johnin Minä Elton John oli todella mielenkiintoinen. Ja sopivasti huumoria ja vakavampaa pohdiskelu tarjosivat Antti Holman Kaikki elämästä(ni) ja Henriikka Rönkkösen Määmatka ja muita sinkkuelämän  ihmeitä. Silti ehkäpä vuoden paras kirja oli Tommi Kinnusen Ei kertonut katuvansa. Huikea viiden naisen roadtrip norjalaiselta vankileiriltä läpi poltetun Lapin toisen maailmansodan päättyessä.
• Ostos: Uusi Apple TV. Paransi elämänlaatuani noin 92 %, kun ohjelmia ei tarvitse soittaa AirPlayn kautta puhelimesta vaan voi vaan valita ne kaukosäätimellä suoraan Apple TV:stä. Laitteella on saatavilla kaikki mahdolliset tv-striimauspalvelut, ja se on ihanaa.
• Tv-sarja: Vaikka olen tänä vuonna nauttinut mm. The Crownin uusista jaksoista (Netflix), Mandalorianista (Disney+) ja Mustasta Kuningattaresta (Netflix), vuoden paras sarja on ollut Disney+:n Into the Unknown: Making of Frozen 2. Todella kokoukuttava, kiehtova ja täysin ennennäkemätön kurkistus Disney Animationin studion ovien sisäpuolelle.
• Mobiilipeli: No, ei ihan hirveän tuore, mutta tänä vuonna olen oman pelini lisäksi pelannut eniten Supercellin Brawl Starsia. Tutustuin peliin, koska tyttäreni oli siitä innostunut, ja jäin koukkuun. Nyt pitäisi kuulemma tutustua peliin nimeltä Among Us.
• Lautapeli: Mastermind. Löysimme sen vuosi sitten lapsuudenkodistani, ja varsinkin alkuvuodesta pelasimme sitä joka ilta! Tytär taas rakasti kirjastosta lainattua Cluedoa.
• Teatteriesitys: Teatterissa on tänä vuonna käyty harmittavan vähän. On siis helppo valita paras esitys: Turun kaupunginteatterin Cabaret! Ei oteta Lontoon Lion Kingiä ja Mamma Miaa mukaan vertailuun.
• Näyttely: Amos Rexin hieno Egypti-näyttely, joka onneksi jatkaa vielä ensi vuoden puolella.
• Lähettilounas: Ruokalähetit ovat tuoneet meille syksyllä lounaita pari kertaa viikossa. Rakastan aasialaisia makuja, ja ehkäpä eniten olen hykerrellyt Paisanon filippiiniläisten makujen parissa ja myös tilannut heiltä ruokaa useamman kerran.
• Take away -illallinen: Illallisia on tilattu kotiin myös useampia kertoja, pizzaa useimmin. Mutta paras hinta-laatusuhde on ollut Farangin illallisella. Tosin nyt tajusin juuri, että se ei ollut lähetillä tilattu vaan itse noudettu. Todella runsas, söimme siitä kolmena päivänä.
• Ravintolaillallinen: Kyllä nyt on mainittava BasBas, joka oli myös ensimmäinen paikka, johon varasimme pöydän kesäkuun alussa, kun ravintola taas avuatuivat.
• Kotiruoka: Vaikea valinta: seesamilohi vai gnocchivuoka? Sanotaan että seesamilohi!
• Puutarhayllätys: Satoisat tarhapavut! Niitä ehdottomasti ensi vuonna!
• Juhlat: Tyttären Harry Potter -kaverisynttärit puutarhamökillä.
• Comeback: Palapelit! Sain ensimmäisen isänpäivälahjaksi – ja jouluna kaksi lisää.
• Vaate: Yöhousut. Niitä voi hyvin pitää ihan arkivaatteenakin ja käydä jopa kaupassa ja koiran kanssa ulkona pelkässä pyjamassa ja toppatakissa.
• Uutinen: Koronarokote.

Mutta täytyy sanoa, että tätä vuotta en jää kaipaamaan. Monista kivoista asioista huolimatta se oli ehkä rankin vuosi ikinä. Ei kaivanne selityksiä. Siispä kaikkea parempaa vuodelle 2021. Nähdään siellä!