Diana Gabaldon – Muukalainen (Matkantekijä #1)

♥♥

Alkuteos Outlander (1991)

Gummerus 2008

Joudun myöntämään, että bongasin Matkantekijä-kirjasarjan Netflixistä löytyvän tv-sarjan vuoksi. Pidättäydyin kuitenkin katsomasta ohjelmaa sen saamista ylistävistä arvosteluista huolimatta ja lainasin kirjasarjan ensimmäisen osan, joka on kuvaavasti samanniminen.

Claire Randall matkustaa aviomiehensä Frankin kanssa Skotlannin ylämaalle toisen maailmansodan jälkimainingeissa. Eurooppaan on vihdoin laskeutunut rauha ja pariskunta odottaa innoissaan ajan viettämistä yhdessä kuvankauniilla maaseudulla. Eräänä päivänä Claire vaeltaa nummella sijaitsevalle kivikehälle keräämään lääkekasveja. Yllättäen hän kuulee kiven kutsuvan ja menettää sen koskettamisen seurauksena tajuntansa. Herätessään Claire toteaa olevansa edelleen samalla nummella, mutta kauhukseen vuodessa 1743… Clairen elämä muuttuu kertaheitolla eikä vähiten hänen kohtaamansa punatukkaisen Jamien seurauksena.

Tein itsekin matkaa kirjaa lukiessani, nimittäin pettymyksen täyttämää sellaista. Olin aluksi innoissani ja rohmusin kirjaa satoja sivuja viikossa. Sitten innostus alkoi laskea kuin lehmän häntä ja viimeiset sivut alkoivat olla tuskaisia. Kirja nimittäin olisi tarvinnut ehdottomasti karsimista rajulla kädellä tai sen jakamista kahdeksi teokseksi. Erityisesti saman juonikuvion toistuminen useita kertoja saman pääjuonen sisällä uuvutti. Se meni karkeasti ottaen näin: 1. Claire ja Jamie joutuvat hengenvaaralliseen tilanteeseen, 2. Jamie haavoittuu kuolemanvakavasti, 3. Claire paikkaa Jamien kuntoon uskomattomilla parantajankyvyillään ja skottisissi selviää (olipa hän hypännyt kädet sidottuina jokeen tai hänen kätensä läpi hakattu likainen naula), 4. Jamie heittää huulta ja pari rakastelee intohimoisesti. Ja sama alusta, noin kymmenisen kertaa. Blaah.

Kirja oli siis yllättävän täynnä raakaa väkivaltaa, sisältäen mm. lukuisia raiskausyrityksiä, jatkuvaa skottien ja englantilaisten välistä kähinöintiä ja kirsikkana kamalan kakun päällä, kidutusta. Not my cup of tea.  Claire taas jäi päähenkilönä jonkinlaiseksi etäiseksi teräsnaiseksi. Ensinnäkään hän ei juurikaan jäänyt ihmettelemään aikahyppäystä kepeät parisataa vuotta taaksepäin ja siihen liittyvää kuolemanvaaraa (ja ai niin, taas yhtä raiskausyritystä), vaan löysi uskomattoman nopeasti paikkansa kylän parantajana.

Lisäksi siihen nähden, että Claire on omassa ajassaan juuri mennyt onnellisesti naimisiin, on kummallista, että hän miettii aviomiestään 800 sivun aikana noin kolmisen kertaa. Noh, ilman omaa kokemusta on vaikea arvioida, minkälainen vaikutus tulitukkaisella raavalla skottimiehellä on tässä yhtälössä, mutta olisin kaivannut kuitenkin hieman realistisuutta tunteidenkäsittelyyn.

Suomentajalla on myös näppinsä pelissä kirjan saamassa huonossa arvostelussa, upea skottimurre on suomennettu jonkinlaisena outona Porin ja Tampereen murteen sekoituksena, joka sai kaikki skottihenkilöt vaikuttamaan enemmän tai vähemmän typeriltä.

Historiallisesta näkökulmasta katsottuna Matkantekijä loistaa, esimerkiksi Clairen käyttämät parannuskeinot yrtteineen ja 1700-luvun lopun Skotlannin klaanien historia oli todella taidokkaasti kuvattu. Olisin varmasti pitänyt tästä paljon enemmän vähemmällä väkivallalla ja syvällisemmällä päähenkilöllä varustettuna.

***

Kirja sopii Helmet-lukuhaasteessa kohtaan 16. Kirjassa liikutaan todellisen ja epätodellisen rajamailla.

Kommentit (3)
  1. Löysin sivusi tv-sarjan takia. En ole romaanien lukija, mutta eräs toinenkin suomalainen kirjasarjan lukenut kirjoitti omassa blogissaan melkein samoin kuin sinä Kirjakissa. Että juuri usein toistuvasta tapahtumasarjoista, suomentajan kritiikistä ym. Tv-sarja on todella hyvä, siinä on skottimurre hyvin toteutettu, lisäksi gaelin kieli on mukana. Toki visuaalisesti tv-sarja on hyvin onnistunut; skottimaisemat, maamerkit, historialliset rakennukset/rakennelmat, puvustus erityisesti ja tietenkin henkilöhahmot. Yleensä aina jokaisesta tv-tuotannosta tai leffasta sanotaan että kirja oli parempi mutta tämä sarja on toteutettu niin että alkuperäinen kirjoittaja on sarjan käsikirjoittajana. Tällöin sarjassa on autenttinen tunnelma mitä kirjasta voi saada. Ja tv-sarjasta oli varmaan joitain samoja toistoja poistettu mitä kirjassa on. En itse aio lukea kirjoja sillä tv-versio on vaan niin erinomainen. Tv-sarjan sotakohtaukset olivat hirvitystä ja katsoin ne pikakelauksella. 4. Kausi on ollut tähän saakka mielestäni paras, koska päähenkilöiden tyttären mukana olo oli mielenkiintoinen. Suosittelen tv-sarjaa.

  2. Mä oon lukenut 6 kirjaa ja tosiaan vikan jätin kesken. 1&2 kirjat parhaat kuten sarjassa kaudet! Kannattaa katsoa eka tuotantokausi; hämmentävää miten näköiset näyttelijät löydetty Claireksi ja Jamieksi!!! Skottipuhe ja maisemat sarjassa ihanat! Muuten ihan liian venytetty kirjasarja ja sarja! ☺️

    1. Okei, jos ekat osat oli parhaita, taidan todella jättää lukemisen tähän 😀

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *