Garth Nix – Sabriel

♥♥♥

Alkuteos Sabriel (1995)

WSOY 2004

Suom. Kaisa Kattelus

Ja taas vuorossa arvostelu fantasian ystäville! Bongasin australialaiskirjailija Garth Nixin Sabriel-kirjan Kööpenhaminan matkalla erään air bnb-asunnon kirjahyllystä. Tsekkasin Goodreadsista sen saaneen loistavat arvostelut ja nyt, vähän yli vuosi myöhemmin se pääsi vihdoin luennan alle.

Sabrielin tuntema maailma on aina jakautunut kahteen, hänen isänsä Abhorsen asustaa maagisen Vanhan valtakunnan puolella ja Sabriel itse tarkasti vartioidun muurin takana, Alcestierren tyttökoulun suojissa. Abhorsen on kuuluisa manaaja, mutta päinvastoin kuin muut samaa ammattia harjoittavat, hän on ottanut tehtäväkseen palauttaa maan päällä vaeltavat vainajat takaisin kuolemaan eläviä piinaamasta. Sabrielin elämä muuttuu, kun hän saa tuonelasta viestin,jonka mukaan hänen isänsä on kadonnut jäljettömiin. Viestintuojan mukana Sabriel saa isänsä tärkeimmän omaisuuden, kuolleiden käskemistä varten luodut kellot sekä manaajan miekan.

Sabriel matkustaa ensimmäisen kerran sitten lapsuutensa Vanhaan valtakuntaan ja toteaa sen joutuneen vainajien valtaan. Matkalle hän saa mukaansa isänsä talosta löytämänsä puhuvan Mogget-kissan, jolla on suuri salaisuus kannettavanaan.

Sabriel oli mainio lukukokemus! Tuntui ihanalta uppotua täysin vieraan kirjailijan luomaan maailmaan, jonka lainalainsuuksista ja mahdollisuuksista en tiennyt mitään etukäteen. Sabriel on sankarittarena voimakas ja rohkea heti tarinan alusta, joka on virkistävää, koska YA-fantasiassa pääroolissa olevien nuorten naisten roolit rakennetaan useimmiten ”heikosta ja tavallisesta rohkeaksi ja kyvykkääksi”-typpisellä, ennustettavalla kaavalla. Sabriel ei toki ollut mitenkään tyhmänrohkea, vaan kehittyi hahmona, mutta pidin silti kovasti siitä, miten vahvaksi hänen hahmonsa oli kirjoitettu. Pienenä bonuksena Sabrielissa oli sen alusta löytyvä kartta, rakastan erityisesti fantasiamaailmojen karttoja yli kaiken.

Yleensä kaipaan kirjoihin tiivistämistä, mutta Sabrielin kohdalla olisin toivonut pikemminkin tarinan venyttämistä. Sabriel ei jatka sankarittarena trilogian seuraavassa kirjassa ja tässä ensimmäisessä käytiinkin rivakasti juonenkaari alusta aina lopputaisteluihin asti. Kirjan lyhyyden vuoksi pääjuonta ympäröivän fantasiamaailman taustat jäivät pitkälti selittämättä, mikä oli harmi, koska lisätieto olisi syventänyt lukukokemusta entisestään. Totesin myös, että elämään palanneet vainajat eivät ole suosikkipahiksiani, joka laski tähtimäärän kolmeen.

kulttuuri kirjat
Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *