Elina Rouhiainen – Muistojenlukija (Väki #1)

♥♥♥♥

Tammi 2017

”Linnut lähtivät lentoon, toiset pelokkaina, toiset riemuissaan vapaudesta. Niitä oli kaikkialla ja ne olivat kaikenvärisiä, ja ellei Kiuru olisi tiennyt mitä tämä tarkoitti hänen ja hänen ystäviensä kannalta, hän olisi pitänyt sitä mitä kauneimpana näkynä.”

Elina Rouhiainen on aiemmin kirjoittanut neliosaisen Susiraja-sarjan, Topelius- ja Kuvastaja-palkittu Muistojenlukija taas on hänen toisen kirjasarjansa ensimmäinen teos. Väki-trilogia on nuorille aikuisille suunnattua urbaania fantasiaa, jonka päähenkilönä on Helsingin Vuosaaressa asuva Kiuru.

Kiuru on aina tiennyt olevansa erilainen kuin muut, hän pystyy ”napsimaan” muiden ihmisten muistoja kuin lintuja, heidän sitä huomaamatta. Kiuru on harkitsevainen ja rauhallinen nuori ja viettää mieluiten aikaa kotonaan kirjoja lukien. Hän ei ole koskaan puhunut kyvystään kenellekään muulle kuin ystävälleen ja pitkäaikaiselle ihastukselleen Samuelille, joka kykenee myös omalla tavallaan vaikuttamaan ihmisten mieleen.

Eräänä alkukesäisenä päivänä Kiuru lukee edelläkävelevän pojan, Dain, muiston, kun Kiurun kauhistukseksi tämä yllättäen tunnistaa hänen kykynsä. Kiuru tutustuu paperittomana Suomessa olevaan Romanian romanin Dain lisäksi tämän veljeen Neluun sekä heidän ystäväänsä Bollywoodiin, joilla kaikilla on erikoisia, toisiaan täydentäviä kykyjä. Kesän aikana Kiurun elämässä tapahtuu yllättäviä ja suuria muutoksia, jotka saavat hänet ottamaan ison harppauksen kohti aikuisuutta.

Muistojenlukija on todella palkintonsa ansainnut ja ponkaisi heittämällä lukemieni YA-fantasiakirjojen kärkeen! Rouhiainen yhdistelee mainiosti kesäiseen Helsinkiin maagisia elementtejä ja juoni kulkee eteenpäin vaivatta. Minulla on yleensä kesken monta kirjaa, joita luen vuorotellen, mutta Muistojenlukijan ahmaisin muutamassa päivässä. Eri maista ja yhteiskuntaluokista tulevat henkilöhahmot olivat moniulotteisia ja toivat omilla taustoillaan mausteita kirjassa vahvasti läsnäolevaan eriarvoisuuden ja toiseuden teemaan. Erityisen hienoa oli se, miten muunsukupuolinen Bollywood kuvattiin luonnollisesti eli paljon kaiken muun, kuin sukupuolisuutensa kautta eikä siitä siten tehty ainoata hahmoa kuvaavaa attribuuttia. Kiurun muistojenluvun taidon kuvaileminen linnuiksi oli myös kauniin visuaalista (kuten myös upea kansi!).

Ei Muistojenlukija kuitenkaan ihan täydellinen ollut, esimerkiksi Kiurun henkilöhahmo oli omaan makuuni liian nössö ja jotenkin hämmentävän kokematon 16-vuotiaaksi itähelsinkiläiseksi nuoreksi. Tämä tuli ilmi esimerkiksi siinä, ettei hänellä ollut älypuhelinta ja kutsui whatsuppailua ”pikaviestinnäksi”… Muutenkin Kiurun kasvutarina oli vähän tylsän ennustettavaa, kuten YA-fantasian päähenkilöillä yleensäkin.

Seuraavaksi luvun alle sarjan toinen osa, Aistienvartija!

***

Kirja sopii Helmet-haasteessani kohtiin 13. Kotimainen lasten- tai nuortenkirja ja 31. Kirjassa kuljetaan metrolla.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *