Heini Maksimainen – Vauvattomuusbuumi

♥♥♥♥

Atena Kustannus 2019

”Lapsettomat eivät ole ensisijaisesti lapsettomia. He ovat matemaatikkoja, koiraihmisiä, himourheilijoita, ystäviä, tätejä ja setiä, jotka eivät mieti tavallisena maanantaina lapsia tai niiden puutetta vaan sitä, että pitää muistaa ostaa vessapaperia.”

Heini Maksimaisen Vauvattomuusbuumi on saanut alkunsa kirjailijan omista lisääntymiseen ja lisääntymättömyyteen liittyvistä pohdinnoista ja erityisesti siitä, että hän koki aikuisten lapsettomien arjen näkymättömyyden ongelmaksi. Vaikka vapaaehtoista lapsettomuutta on ollut jossain määrin läpi historian, nykypäivän veloista (lyhenne vapaaehtoisesti lapsettomasta) on alettu puhua Suomessa vasta viime vuosina. Ja kuten kirjassa mainitaan, kun ilmiötä on median välityksellä tuotu esiin, syiksi lapsettomuudelle on mainittu useimmiten olevan joko hyvin urakeskeinen tai hedonistinen elämä, johon lapset eivät sovi. Mielenkiintoista kyllä, ura ei ollut yhdenkään Vauvattomuusbuumissa haastateltavan henkilön syy lapsettomuudelleen, vapaudenkaipuu kylläkin.

Maksimainen yhdistää mainiosti tutkimus – ja tilastotietoa haastateltavien omiin elämäntarinoihin ja kirja valottaa suomalaista vapaaehtoista lapsettomuutta monipuolisesti aloittaen historiasta. Mielenkiintoisinta kirjassa oli se, että haastateltujen joukko oli yllättävän heterogeeninen ja myös syyt lapsettomuudelle ovat moninaiset. Maksimainen jakaakin lapsettomat vapaaehtoisesti ja tahattomaksi lapsettomien ohella elämäntilannelapsettomiin.

Suurimpana yhdistävänä tekijänä vapaaehtoiselle lapsettomuudelle on yksinkertaisesti tunne siitä, ettei halua vanhemmaksi tai toisinsanoen suvunjatkamisen halun puuttuminen. Toisaalta taas jotkut haastateltavista olivat joskus halunneet vanhemmaksi mutta todenneet, että esimerkiksi oman mielenterveyden järkkymisen vuoksi eivät kokeneet jaksavansa huolehtia lapsesta.

Tärkeää Vauvattomuusbuumissa on myös sen seikan esiinnostaminen, että lapsettomuus ei kosketa naisia ja miehiä samalla tavalla. Tämä käy ilmi myös niin haastateltavien elämäntarinoista kuin pitkästä, hedelmällisyyttä ja hedelmällisyyshoitoja käsittelevästä luvusta. Kun nykypäivän länsimäisissa yhteiskunnissa lapsia aletaan pohtia vasta kolmekymppisinä tai sen jälkeen, naisten hedelmällisyys on alkanut jo laskea. Aikaikkuna lasten hankkimiselle jää siis nykyään hyvin kapeaksi ja jos elämäntilanne on sellainen, johon ei lapsi sovi tai kuten monen kohdalla käy, sopivaa kumppania ei sillä hetkellä ole, lapsettomuuteen voi päätyä myös tekemättä tietoista päätöstä asiasta.

Vauvattomuusbuumin lukeminen toimii oivasti sekä tiedonlähteenä, että vertaistukena vapaaehtoisesti lapsettomille. Suosittelen kirjaa lämpimästi myös niille, joiden tekee mieli kommentoida vapaaehtoisesta lapsettomuudestaan puhuvalle, että ”etkö muka halua edes yhtä?”.

***
Helmet-lukuhaasteessa kirja sopii kohtaan 49. Vuonna 2019 julkaistu kirja.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *