Milja Kaunisto – Kalmantanssi (Olavi Maununpoika #2)
♥♥♥♥
Gummerus 2014
Olavi Maununpojan seikkailut jatkuvat! Ensimmäisen osan, Synnintekijän, arvostelun voit lukea täältä. Kalmantanssi alkaa tarinalla Miracle de Serviéresin vanhemmista ja siitä, miten he päättivät kasvattaa Miraclen pojaksi. Sitten tarina siirtyy joitakin vuosikymmeniä eteenpäin Turkuun, jossa aiemmasta Pariisin reissusta toipuva Olavi Maununpoika asuu ottoisänsä Maunu Tavastin nurkissa. Olavi saa komennuksen kirkkoherran pestiin pieneen kyläpahaseen, mutta ura loppuu lyhyeen hänen langetessaan jälleen kerran synnin pauloihin.
Maunu Tavast pelastaa Olavin häväistysjutun kourista ja lähettää hänet takaisin Pariisiin jatkamaan opintojaan Sorbonnen yliopistossa. Olavi ottaa käskyn vastaan helpottuneena, koska on odottanut syytä lähteä pelastamaan rakastettunsa Miraclen oikeudenkäynniltä. Pariisiin saavuttuaan Olavi saakin Sorbennea hallitsevalta piispa Cauchonilta ehdotuksen vaihtokaupasta; jos hän saa kaivettua tietoonsa vihjeitä vastikään vangitun, Órleansin neitsyen Jeanne D’Arcin oletetusta noituudesta, Miraicle selviää ilman oikeudenkäyntiä.
Olavi oli taas mitä mainiointa matkaseuraa! Päähenkilönä hän on sopivan kompleksinen, yhtäällä syntien ja pahdeiden vietävissä, välillä turhantärkeä ja ylpeä, mutta toisaalta loppujen lopuksi aina oikeamielinen. Riettaita kohtia piisasi kakkososassakin, mutta juoni ei jäänyt pyörimään liiaksi niiden ympärille. Kuten monesti mainittu, Kaunisto taitaa loistavasti faktan ja fiktion viihteellisen yhdistämisen, joka tällä kertaa näkyi erityisesti Jeanne D’Arcin tarinassa. Kuten Puppuragiljotiini-trilogiassa, Kaunisto värittää faktana pitämiämme historiallisia henkilöitä ja tapahtumia niin, että lukija jää väistämättä pohtimaan, mikä lopulta pitikään paikkaansa. Aivan erityisesti kirjailija taitaa ajalle uskottavan kielenkäytön.
Vielä jäljellä sarjan viimeinen osa, Piispan sormus!
