Riina Tanskanen – Tympeät tytöt: Aikuistumisriittejä

♥♥♥♥♥

Into 2021

”Ääni, äänen käyttö ja hiljaisuus ovat sukupuolittuneita ilmiöitä. Hiljaisuus on historiallisesti ollut hätkähdyttävän iso osa naisten elämää. Siksi ei ole itsestäänselvää kuka saa puhua ja miten.”

Myönnetään ehti alkuun, etten ole lukenut yhden yhtä aikuisille suunnattua sarjakuvakirjaa elämässäni. Työkaverini vinkkasi minulle vuosia sitten Liv Strömquistin Prinssi Charlesin tunteen, mutta se on roikkunut to read-listalla siitä asti. Oli hassu yhteensattuma, että Riina Tanskanen mainitsee Strömquistin yhdeksi inspiraation lähteekseen ensimmäisessä sarjakuvakokoelmassaan.

Ensikosketus sarjakuvien maailmaan ei olisi paremmin voinut alkaa, Tympeät tytöt on täydellinen yhdistelmä rehellistä feminististä tykitystä ja oivaltavaa huumoria. Sarjakuva saa vuorotellen hymähtelemään ja raivostumaan lukijan todetessa, miten paljon matkaa sukupuolten väliseen tasa-arvon toteutumiseen ihan oikeasti vielä Suomessa on (vaikka meillä kuinka on naispääministeri ja miehetkin hoitavat nykyään lapsia ja kotia). Yhdeksän tarinaa esittelevät monipuolisesti tyttöyden ja naiseuden haasteita ja esteitä, muun muassa ulkonäköpaineita, naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, koti- ja hoivatyön jakautumista, työelämää.

Tympeät tytöt on valtavan koukuttava; samanaikaisesti tekee mieli uppoutua pohtimaan lukemaansa ja tutkimaan ihanan värikkäitä ja runsaita kuvia, toisaalta ahmia tarinoita eteenpäin. Tanskanen kytkee sarjakuvissa esiintyvien tyttöjen ja naisten henkilökohtaiset tarinat sujuvasti laajempaan yhteiskunnalliseen ja historialliseen viitekehykseen ja tunnettujen feministien näkökantoihin kirjallisten lähteiden kautta.

Vaikka teos käsitteleekin paljon jo itselleni tuttuja teemoja, toimi se kuitenkin tärkeänä kertauksena. Tanskanen onnistuu myös tarjoamaan vähemmän pureskeltuja, kiinnostavia näkökulmia tasa-arvoon, muun muassa kapitalismin ja patriarkaatin suhteesta ja luonnollisen kauneusihanteen keskiluokkaisuudesta.

Toivoisin sydämestäni että ihan kaikenikäiset ja -sukupuoliset ihmiset tutustuisivat tähän sarjakuvaan, varsinkin ne, jotka ajattelevat että meillä on kaikki jo ihan riittävän hyvin ja nykyiseen tilanteeseen pitäisi tyytyä. 

Jos kiinnostuit tästä, tsekkaa myös vanhan blogin puolelta arvostelu Koko Hubaran esseekokoelmasta Ruskeat tytöt

kulttuuri kirjat
Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *