Cuphead – Todellinen parisuhdetesti

Kuppipää ja mukimies eivät ole pari viinaan menevää kaverusta vaan pelin sankarit

Kävipä kerran niin, että Cuphead teki veljensä Mugmanin kanssa vähän tyhmästi, ja meni häviämään Paholaisen kasinolla. Velkojen kuittaamiseksi Paholainen lähettää kaksikon keräämään sieluja muilta yhtä epäonnisilta. Yllättävää kyllä, se ei onnistukaan kovin helposti. Itse asiassa se on erittäin, erittäin vaikeaa.

Cuphead tuo tyylillään mieleen alkuaikojen Mikki Hiiren, merimiestatuoinnit ja karnevaalit. Värikäs ja sarjakuvamainen saaristo toimii taustana, jossa hahmot siirtyvät pomotaistelusta toiseen pysähtyen välillä keräämään kolikoita välipeleistä ja ostamaan parempia aseita ja ominaisuuksia. Peli lasketaan kai tasohyppelyksi (Tero huom. tarkempi genrenimi olisi varmaankin run & gun), mutta oleellisinta tosiaan on ottaa aina erä erilaista isompaa vastustajaa vastaan. Taistelut käydään sivulta päin joko hyppien ja ampuen tai lentäen ja ampuen.

Pelin yksi kymmenistä pomoista

Peliä voisi pelata yksin, mutta kaksinpeli on aivan yhtä hyvä vaihtoehto, JOS uskaltaa ottaa riskin siitä, että huonompaa pelaajaa tarvitsee olla pelastamassa jatkuvasti. Parisuhdetestin tästä pelistä tekee vaikeustaso. Tämä ei ole helppo peli, vaikka kentistä voi valita simppelin tai vaikean tason, ja kuolemiselta ei todella voi välttyä. Onneksi kenttä ei ole hävitty jos toinen kuolee, sillä jos niin olisi, emme olisi tätä blogia enää kirjoittamassa. Teknisesti pelissä ei ole mitään hankalaa, voit oikeastaan vain painaa ampumisnappia pohjassa, hyppiä ja silloin tällöin ampua erikoisammuksen, mutta yksinkertaisuus on tässä kaunista.

Löydä kaaoksen keskeltä kaksi lentokonetta

Pahispomot ottavat rajattoman tuntuisesti runtua, vaihtavat toimintatapaansa, vaihtelevat paikkaa ja toimivat juuri sen verran satunnaisesti, että täysi opettelu ulkoakaan ei auta. Välillä ruudulla lentää niin monenlaista palasta ja ammusta, että silmissä vilisee. Hankaluus on yhtä aikaa mahtavaa ja kamalaa, ja tuo kyllä vahvasti lapsuuden pelikokemukset mieleen. Lisäelämää ei kesken kentän saa, eli ainut mikä auttaa on toisto ja oman taitotason kasvu. Emme ole siis itsekään vielä päässeet peliä läpi asti.

Kartalla voi liikkua ja valita seuraavan haasteen, tai käydä shoppailemassa lisätarvikkeita

Mielestäni tämä peli on melkein täysi kymppi. Minusta on ihanaa toistaa ja toistaa kunnes pomo vihdoin heittää henkensä. Visuaalisesti peli on kaunis ja toimiva, hyväntuulinenkin. Hahmot ja pienet väliepisoditkin ovat hyvin kohdallaan. Toki vaikeus ja pomotaisteluille perustuva eteneminen luovat väistämättä toistoa ja ehkäpä jonkin lisätwistin olisi vielä kaivannut lähinnä pelimekaniikkaan. Kaiken kaikkiaan tämä on melkein täysi kymppi.

Arvio:

+Tarpeeksi vaikea!

+Oikeasti kiva pelata yhdessä.

+Visuaalisesti ja teknisesti toimiva

-Melkein liian vaikea, lisäelämiä kaivattiin

-Loppua päin toiston määrä on kyllä suuri

 

Susanna 5/5

Tero 4½/5

 

Katso ajankohtaiset julkaisualustat Wikipediasta.