Tag: masennus

Välillä saan blogini kautta viestejä, että mistä tietää olevansa masentunut? Tai mistä tietää, että tilanne on ryöpsähtänyt aivan liian pitkälle, että olisi aika ottaa askel taaksepäin ja pysähtyä? Hakea apua? Jäädä sairauslomalle? Mistä tunnistaa burn outin? Moni on myös miettinyt, että mistä sitä apua ylipäänsä saa? Ajattelin antaa tälle tärkeälle aiheelle nyt yhden postauksen verran […]

Olen viime ajat joogannut (toisinaan ”huonolla” – tai miten sen nyt ottaa, menestyksellä, niin, että se on päättynyt tunnemyrskyyn), tavannut ystäviä, juossut työterveyslääkärillä ja psykiatrilla. Viime päivät ovat olleet mulle erittäin raskaita. Erittäin. On tapahtunut liikaa kuormittavia asioita. Sotkua. Draamaa. Tiistai-aamuna todella lyhyiden yöunien jälkeen tapasin tosiaan aamusta työterveyslääkärin ja samaisena päivänä oli myöhemmin iltapäivällä […]

Istun Café Tarinassa viettämässä muutaman viikon kestäneen sairausloman jälkeistä vapaapäivää ennen paluutani töihin. Tänään ajatus paluusta ei arveluta tai pelota. Että olisi liian aikaista tai jotain. Tottakai jännittää, mutta tiedän tämän pienen breikin tehneen tehtävänsä. En ole tänään lainkaan dissosioitunut, pää (ajatukset, ajatuksen kulku, lauseiden muodostaminen, asioiden muistaminen) tuntuu suhteellisen selkeältä vaikka mua kovasti väsyttääkin […]

  ”I was walking dead stuck inside my head I couldn’t get out Turn the lights down The voices inside were so loud Need a jump-start, catatonia I couldn’t feel, I wish that I could disappear The voices inside were so real”   Olen iloinnut viime aikoina äärimmäisen paljon siitä, että minulla on elämässäni nyt ihminen, […]

  Hyvää alkanutta vuotta 2018! Toivottavasti pysytte matkassani tänäkin vuonna.   Tuntuu takeltelevan tämä kirjoittaminen, koska edeltävästä ja edeltävistä kerroista on niin pitkä aika. Enkä tiedä oikeastaan mistä aloittaa kuulumisten kertominen. Istun lähikahvilassa, vasta aamupalalla. Olen tällä hetkellä sairauslomalla. Nukuin eilen illasta 2,5 h päiväunet, ja vielä yön aikana 9-10 h, ja sitten vielä tänään […]

Kirjoittamiseen tuli pieni paussi, koska minulla on ollut nyt paljon kaikenlaista pureskeltavaa tässä. Stressiä. Mutta olen myös viettänyt paljon aikaa erään ihmisen seurassa. Pahoittelut, jos olette kummastelleet minne olen kadonnut. Täällä ollaan.  Sain kauhean (aivan kohtuuttoman) stressin ihan olemattomista asioista (esimerkiksi kadonneesta sim-kortista ja lähettämättömistä joulukorteista) ja tajusin, että miten uupunut olen, ja olin pari päivää töistä sitten […]

Olen viime aikoina ollut aika allapäin ja ahdistunut jatkuvasta pimeydestä. Säkkipimeää, aamusta iltaan. Olen syönyt liikaa suklaata. Kai se kuuluu tähän kaamokseen. Ja kaupat on pullollaan lempisuklaita vuodenajasta johtuen. Saisivat jo lopettaa niiden myymisen. Ehdin syödä liian monta konvehtirasiaa ennen joulua. Vaikka, no, kai se on toisaalta ihan sama. On niitä isompiakin paheita. Terapeuttini sanoi, […]

Nopeat kuulumiset; voin melko hyvin. Viime viikon torstai-aamuna heräsin ja kuulostelin vointiani verrattuna tuohon keskiviikkoon, jolloin kirjoitin viimeisimmän postauksen ja siihen verrattuna vointini oli torstaina aivan päinvastainen. Menin kylppäriin, pesin hampaat ja meikkasin, vointi tuntui tavalliselta. Suorastaan aika hyvältä. Ei yhtään sekavalta, väsyneeltä, dissosioituneelta, tyhjältä tai masentuneelta. Ajatukset eivät poukkoilleet, eikä ollut mitään paniikkitilaa päällä. Mietin, […]

Otsikko puhukoon puolestaan. Viime viikolla tuijotin jälleen päivystyksen seiniä, säikyin, itkin. Lauseiden muodostaminen oli vaikeaa, tai katsekontaktin ottaminen. Silmät nyki. Pelkäsin, että tässäkö taas ollaan. Taannuttu jonnekkin alkuun. Olenko putoamassa taas? Mitä minulle tapahtuu? Miksi olen näin dissosioitunut? En oikein muista viime viikosta edes, minä päivänä tapahtui mitäkin. Olin täynnä äärimmäistä pahaa oloa, ahdistusta, itkua, […]

…On kysymys, johon minun on vaikea vastata. Vastaukseni riippuu täysin kysyjästä. Vastaukseni vaihtelevat, mutta huomaan vastaavani usein kutakuinkin näin; ”No paremmin.. Ihan ok.. Vaihtelevasti. Mutta isossa kuvassa kuitenkin mennään eteenpäin”. Johon saan usein iloista, hymyilevää ja toiveikasta vastaanottoa. ”Hyvä että menee paremmin!” Sen jälkeen tekisi mieli vielä jotenkin täsmentää, että ”ei minulla siis hyvin kuitenkaan mene”. Mutta jätän sen […]