Kuninkaallinen Tukholma
Pääsin tutustumaan kuninkaallinen Tukholma -teemaisella matkalla kohteisiin, joissa en ollut käynyt.
Kaarle XVI Kustaa on ollut tänä vuonna 50 vuotta kuninkaana – ei siis vallassa, koska hänellä ei ole valtaa. Tästä innostuneena Viking Line ja Visit Stockholm järjestivät lehdistömatkan, jolla kurkistimme kuninkaalliseen Tukholmaan.
Kuninkaallinen Tukholma juhlii tänä vuonna monipuolisesti: kaupungintalo täyttää 100 vuotta, kuninkaallinen ooppera 250 vuotta ja kuningatar Silvia 80 vuotta.
Uudistetut hytit ja vuoden kokki -menu
Matkustimme Viking Gabriellalla. Pääsimme tutustumaan täysin uudistettuihin luksushytteihin, joiden remontti oli juuri valmistunut. Mielestäni uudistus oli onnistunut. Parisängyn sijoittaminen vinoittain mahdollistaa maisemien nautiskelun sängyssä maaten.
Ensimmäisenä iltana saimme nauttia vuoden kokki 2022 -menun. Alupalana oli häränfilee tataki + karamellisoitua sipulia ja toisena alkupalana grillattua hummerin pyrstöä + sahramivoikastiketta. Pääruokana tarjoiltiin haudutettua turskanseläkettä mustalla talvitryffelillä ja velouté-kastikkeella. Menun kruunasi jälkiruoka, jossa oli puolukkaa, kuusenkerkkää, vaniljajäätelöä ja vispipuuroa – kuulostaa erikoiselta, mutta jälkiruoka oli todella herkullista, kuten kaikki muutkin ruuat.
Paluumatkalla nautimme päivällinen buffet-pöydästä. Viking Linellä buffet ei ole ns. perinteinen, jossa matkustajat kauhovat ruokaa isoista astioista lautaselleen, vaan buffassa on paljon pieniä annoksia. Näin laivayhtiö on pystynyt vähentämään ruokahävikkiä.
Kaupungintalo yllätti
Tukholman kaupungintalo oli minulle tuntematon. Kun sitä katsoi pikaisesti ulkoa, en osannut aavistaa, miten kaunista ja jopa ylellistä siellä sisällä oli. Rakennuksen ulkopuolella ja sisällä olevat pylväikkörivit toivat mieleen Italian. Eikä tämä ole sattumaa, sillä rakennuksen suunnitellut Ragnar Östberg rakasti Italiaa.
Monet meistä ovat nähneet – ehkä tietämättään – kaupungintalon sinisen hallin. Siellä nimittäin järjestetään Nobel-illalliset, ja siellä pidettiin myös Olof Palmen siunaustilaisuus.
Kaupungintalo ei ole vain juhlien näyttömänä, vaan siellä kokoontuu kunnanvaltuusto ja työskentelee monta sataa työntekijää.
Oppaamme Hillevi Kindt kertoi kiehtovalla tavalla talon historiasta, eri huoneiden aarteista.
Kun kaupungintaloa rakennettiin, tiiliä tarvittiin noin 8 miljoonaa, joista noin miljoona on käsinhakattu.
Talossa on käytetty myös Kolmårdenin vihreää marmoria.
Kaungintalon uruissa on peräti 10000 urkupilliä.
Kaupungintalon kultaisessa salissa pidetään Nobel-tanssiaiset. Salin ovet painavat peräti 800 kiloa. Ruotsalaisten kuulalaakereiden ansiosta niiden avaaminen ja sulkeminen on helppoa.
Kaupungintaloon pääsee tutustumaan varaamalla ennakkoon ryhmäkierroksen.
Kaupungintalossa on Stadshuskällaren-ravintola, jossa kuka tahansa voi käydä nauttimassa vaikka Nobel-illallisen hintaan 2250 kruunua.
Aarteita kammiossa
Kuninkaanlinnan aarrekammiossa on kaikki vallan merkit: lukuisia kruunuja, valtikka, miekka, maapallo, viitta jne. Oppaamme Hillevi kertoi, että jos jotain kruunua tarvitaan häissä, hautajaisissa tai ristiäisissä, kruunu ensin tarkastetaan, sitten kuljetetaan tapahtumapaikalla ja paluukuljetuksen jälkeen jälleen tarkastetaan. Nykyisin kruunua ei pidetä päässä, vaan se on vain alttarilla tms. Eri kuninkaallisilla on omat kruununsa.
Aarrekammion jälkeen pääsimme piipahtamaan pienessä osassa Kuninkaanlinnaan ja linnan erikoisnäyttelyyn. Minulle juhlanäyttelyn kohokohta oli nähdä kameetiara, jota kuningatar Silvia ja Viktoria pitivät häissään. Tämä kaunis tiara kuului keisarinna Josephinelle, Napoleon I:n puolisolle.
Kylläpä oli mielenkiintoinen kuninkaallinen Tukholma -reissu.
Kaisa