5 syytä ottaa suunnaksi Itä-Viro
Itä-Viro on monelle tuntematon. Sen matkailupalvelut kehittyvät kovaa vauhtia, ja siellä on monta mielenkiintoista kohdetta.
Narva
Narva on Narva-joen varrella, aivan Venäjän rajalla. Se on Viron itäisin kaupunki. Matka Tallinnasta Narvaan taittuu 2,5 tunnissa. Jos käytössä ei ole omaa autoa, sinne pääsee myös bussilla tai junalla.
Narvassa on asukkaita reilu 50000. Kaupunki on tunnettu voimakkaasta venäläisestä vaikutuksestaan. Noin 90 % narvalaisista puhuu venäjää ensimmäisenä kielenään, vaikka viron kieli onkin virallinen kieli.
Narvan linna eli Hermannin linna on Narva-joen varrella ja vastapäätä on Venäjän Ivangorodin linna. Välissä on vain Narva-joki ja sen ylittävä silta. Venäjän läheisyys tuntui jotenkin hämmentävältä, vaikka olin kerran aikaisemmin käynyt Narvassa.
Suosittelen vuokraamaan polkupyörän (yksi vuokrauspiste on Narva-joen varrella, lähellä Narvan linnaa). Jokivartta ajellessa tie on tasaista, sitten voi kurvata kaupungintalolle, jonne myös yleisö pääsee. Siellä on mm. matkailuneuvontapiste. Opastettu kierros VR-lasit päässä antaa mielenkiintoisen näkökulman menneeseen aikaan.
Keskustan tuntumassa on Kreenholmin tekstiilitehtaan hylätyt, englantilaistyyliset rakennukset. Kun tulimme tehdasalueelle, hämmästelin sen laajuutta. Alue on ollut kuin kaupunki kaupungissa, koska siellä oli tehdasrakennusten lisäksi mm. sairaala, työntekijöiden ja johtajien asuintaloja. Parhaimmillaan tehdas työllisti 10000 henkilöä.
Tekstiilitehdas perustettiin vuonna 1857 ja se jatkoi toimintaansa vuoteen 2010 saakka, jolloin se ajautui konkurssiin. Aikoinaan se oli Venäjän keisarikunnan suurin tehdas. Tehdas valmisti puuvillalankaa ja painokankaita.
Kreenholmin tehdasalueeseen voi tutustua sunnuntaisilla opastetulla kierroksella. Tehdasalueella järjestetään myös erilaisia kulttuuritapahtumia. Täällä on kuvattu myös mm. suomalaista Myyrä-ohjelmaa.
Narva-Jõesuu
15 kilometriä Narvasta, Suomenlahden rannalla on pieni Narva-Jõesuu on kaupunki, jossa on noin 3000 asukasta. Kaupungissa on vahva kylpyläperinne ja nykyisin siellä on ainakin kaksi spa-hotellia. Kaupunki on tunnettu myös noin 9 kilometriä pitkästä hiekkarannastaan – ja se hiekka on yhtä hienoa kuin etelän kohteissa. Kaupunki sopii hyvin rentoutumiseen ja nautiskeluun.
Narva-Jõesuun Meresuu Spa -hotellin kylpyläosastolla voi lillua poreissa tai kokeilla erilaisia saunoja. Ja jos oikein innostut, mene kokeilemaan saunarituaalia, jossa saunamestari löyhyttelee jättiviuhkaa, heittää vettä kiukaalle, käyttää tammivastoja jne. Se on kokemus, joka jää mieleen. Meresuu Spassa on myös kauneushoitola.
Toinen Narva-Jõesuussa oleva spa-hotelli on Medical Spa. Siellä voi viettää terveyslomaa nauttien mm. valo-, ääni- ja suolaterapiassa, otsoniterapiaa kuivassa kylvyssä tai vaikka cryo-kylmähoidoista. Hotellissa on myös antistressikeskus, jossa voi helpottaa stressiään ja detox-osastolla voi keskittyä keventämään oloaan.
Kaivoshistoriaa ja louhossafari
Tallinnan ja Narvan väliin jää Kohtla-Nōmmella, jossa on Viron kaivosmuseo. Kaivos avattiin vuonna 1937 ja se suljettiin vuonna 2001. Kaivoksesta kaivettiin palavaa kiveä (liuskeöljy). Kohtlan kaivos oli yksi merkittävimmistä kaivoksista Virossa. Palavaa kiveä käytettiin energianlähteenä ja öljynjalostuksessa noin 100 vuotta. Vuonna 1976 kaivoksesta louhittiin 1,5 miljoonaa tonnia öljyliusketta.
Kaivosmuseossa vierailija näkee, millaisissa oloissa työläiset tekivät työtään. Naiset tekivät työtä räjähdystyöntekijöinä – ehkäpä heillä oli vakaammat kädet kuin miehillä – ja maan päällä lajittelussa. Naiset lajittelivat palavan kiven murikoita käsin. Eikä se ollut mitään kevyttä hommaa, koska kivet saattoivat painaa jopa 20 kiloa. Kaivostyöntekijöiden palkat olivat paremmat kuin maan päällä olevilla työntekijöillä.
Kaivoskierros kannattaa varata etukäteen. Kierroksen aikana pääsee ajelemaan kaivosjunalla ja näkee 5–6 laitteen toimintaa. Varoitus: ainakin kivien kuljetusvaunujen tyhjennyksestä tulee kova ääni. Audioselostus on saatavana myös suomeksi. Tosin meille sattui hyvä tuuri, kun aito kaivosmies puhui suomea. Kaivoskierroksen hinta on 23 e.
Kun olet kiertänyt kaivosmuseon, suosittelen osallistumaan louhossafariin, jossa kierretään maanpäällisiä alueita istuen muskelimaisen kuorma-auton lavalla. Turvavyöt pitävät istujat paikallaan. Ajo on välillä aikamoista menoa rotkon reunalla, mutta silti koin sen olevan turvallista. Noin 1,5 tuntia kestävä kierros maksaa 25 euroa. Louhossafarin järjestää Adrenaator ja se lähtee kaivosmuseon vierestä.
Louhossafarivideo
Sillamäe
Itä-Viro tunnetaan myös entisestä salaisesta kaupungista. Neuvostoliiton aikaan Sillamäe oli suljettu kaupunki vuodesta 1947–1991. Sitä ei löytynyt edes kartalta. Tämä johtui siitä, että siellä oli uraanin jalostustehdas. Kaupungista tuli merkittävä kemianteollisuuden keskus, jossa jalostettiin myös öljyliusketta. Tuohon aikaan Sillamäessä oli korkeampi elintaso kuin muualla. Kaupasta sai eksoottisia hedelmiä.
Kun uraanin jalostus loppui, siitä jäänyt ongelmajäte on tallennettu jäteturvaan kaupungissa olevan vihermäen alle.
2. maailman sodan aikaan kaupunkia pommitettiin, jolloin rakennuksia tuhoutui. 1940-50 -luvuilla Stalin rakennutti Sillamäen promenadin. Näin suurta Stalinin ajan arkkitehtuuria ei ole muualla Virossa kuin Sillamäessä. Sillamäen portailta katsottuna näkymä tuntuu jotenkin epätodelliselta ja ehkä jopa elokuvamaiselta.
Sillamäen mielenkiintoiseen historiaan voi tutustua kaupungin museossa Salaperäinen Sillamäe -näyttelyssä. Näkemiin Neuvostoliitto -elokuva kertoo myös Sillamäen historiasta.
Kartanot
Itä-Virossa on lukuisia kartanoita, joista osa on majoituskäytössä ja osa museoina. Pari vuotta sitten tein Ita-Viron kartanokierroksen. Tuosta postauksesta voit tutustua muutamiin kartanoihin.
Kaisa