Kahvilat: Kaksi uutta kahvilaa Itä-Helsingissä
Kahvilat ovat minulle tapaamis- ja haastattelupaikkoja, mutta käyn niissä myös yksin aistimassa kahviloiden tunnelmia. Tänä keväänä Itä-Helsinkiin avattiin kaksi viehättävää kahvilaa, jotka sijaitsevat kulttuuripaikoissa. Eniten minua viehättävät kahvilat, joissa on luonnetta ja historiaa.
Aino Acktén huvila
Aino Ackté (1876–1944) oli yksi kansainvälisesti tunnetuimmista suomalaisista oopperalaulajista. Hän oli myös tärkeä kulttuurivaikuttaja. Aino Acktélla oli myös merkittävä rooli Savonlinnan Oopperajuhlien perustamisessa.
Aino Acktén huvila kuvattuna kesäkuussa 2026.
Aino Ackté perheineen vietti kesiään Helsingin Laajasalossa arkkitehti Theodor Deckerin suunnittelemassa huvilassa. Uusrenesanssityylinen huvilan rakennutti kauppaneuvos Henrik Borgström tyttärelleen. Huvila valmistui vuonna 1877.
Aino Ackté osti sen perheen kesäpaikaksi vuonna 1904. Perheen lisäksi sinne kokoontuivat tuon ajan kulttuurihenkilöt. Huvilan emännän vieraina nähtiin mm. Jean Sibelius, Albert Edelfelt ja Eino Leino. Aino Ackté vietti huvilalla kesiään aina kuolemaansa saakka.
Huvilan pienessä näyttelyvitriinissä on myös tämä valokuva, jossa Aino Ackté on huvilansa portailla.
Myöhemmin huvila siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen. Se on toiminut kulttuuritapahtumien paikkana ja siellä on ollut myös kesäkahvila. Nämä toiminnot päättyivät vuonna 2011 rakennusteknisiin ongelmiin ja vesivahinkoon. Tuon jälkeen huvila on ollut tyhjillään.
Kauniina päivänä Karamellikahvilan katettu parveke on suosikkipaikka.
Helsingin kaupunki teki huvilassa mittavan remontin, joka kesti noin kaksi vuotta. Huvila kunnostettiin ja entisöitiin alkuperäistä kunnioittaen.
Keväällä 2026 huvilaan avattiin Kanelimamman Karamellikahvila.
Karamellikahvilan salissa pidetään myös runo- ja musiikki-iltoja.
Asiakkaat ovat löytäneet tämän huvilakahvilan, jonka sisustus myötäilee Aino Acktén aikakautta. Koska huvila oli tyhjä (ei huonekaluja tms.), kahvilan omistaja on ostanut sinne vanhoja huonekaluja, astioita yms.
Karamellikahvilan salin katossa komeilee näyttävä kattokruunu.
Olen kerran käynyt Karamellikahvilassa. Tuona kauniina sunnuntaina talo oli ihan täynnä. Istumapaikkoja oli vain ulkona, jossa sai ihailla puistoa. Kahvila on tunnettu itsetehdyistä korvapuusteista. Sillä kertaa nautin vain jäätelön, joka oli todella hyvä.
Kannattaa käydä myös yläkerrassa, jossa on Aino Acktén ajasta kertova näyttely.
Aivan varmasti tulen menemään tuonne uudestaan. Paikasta huokuu mennyt aika.
Kahvila on auki to klo 12–16, pe klo 12–19 ja la–su klo 12–16. Syyskuusta alkaen aukioloaika rajoittuu viikonloppuun: la–su klo 12–16.
Aino Acktén huvilan Karamellikahvilan osoite on Tullisaaren puistokuja 1, Helsinki.
Vuosaaren kartano
Vuosaaren kartano kuuluu Helsingin merkittävämpien kartanoympäristöihin. Sen historia ulottu peräti keskiajalle. Tekoäly tietää kertoa, että ensimmäiset viralliset kirjalliset merkinnät alueen tiloista ovat Kustaa Vaasan veroluettelot vuonna 1540.
Vuosaaren kartano kuvattuna heinäkuun lopulla 2026.
Vuosisatojen aikana se on ollut ratsutila, elokuvien kuvauspaikka.
1600-luvun puolivälissä kantatilaan yhdistettiin muita taloja ja kokonaisuudesta tuli ratsuli eli rustholli.
Vuoden 1778 isojaossa kartano sai haltuunsa 371 hehtaarin alueen, jonka myötä siitä tuli alueen merkittävin mahtitila.
Vuosaaren kartanon sisääntulo jää mieleen.
Kartanon nykyinen päärakennus on 1800-luvun alkupuolelta. Päärakennus on nykyisin suojeltu.
Vuonna 1897 päärakennusta laajennettiin arkkitehti Waldemar Aspelinin piirustusten mukaan.
Kartanon omistajat vaihtuivat tiuhaan tahtiin. Monet omistajista asuivat Helsingin keskustassa, ja pehtoorit hoitivat kartanoa.
Vuosaaren kartanon salin kalustus on hauska eri tyylien sekoitus.
Paljon myöhemmin kartano siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen. Vuosina 1997–2015 kartanossa toimi yksityinen päiväkoti.
Tämän jälkeen rakennus oli tyhjillään ja se pääsi kehnoon kuntoon.
Ennen remonttia kartanossa kuvattiin mm. suosittua Queen of Fucking Everything -tv-sarjaa.
Vuosaaren kartanon päivän keittona oli maukas bataattikeitto.
Helsingin kaupunki myi huonokuntoisen kartanon vuonna 2021, jonka jälkeen sitä remontoitiin lähes viisi vuotta.
Peruskorjauksen jälkeen keväällä 2026 Vuosaasen kartanossa avautui ranskalaistyylinen kahvila-ravintola ja kauppa.
Kävin tänään kartanossa lounaalla. Tarjolla oli keitto + salaatti -annos tai uuniperuna. Uuniperunan täyte olisi ollut tonnikala ja keittona oli bataattikeitto. Valitsin keiton. Se oli maukas ja paksu, salaatti oli pieni lisäkesalaatti ja mukana oli pari pientä siivua patonkia. Vitriinissä oli herkullisia leivonnaisia, mutta niihin en nyt sortunut.
Kartanon puoti on täynnä ranskalaisia astioita, herkkuja, vaatteita, kodintekstiilejä jne.
Kiertelin puotia, joka oli ripoteltu kartanon eri huoneisiin. Myynnissä oli ranskalaisia elintarvikkeita, astioita, kodintekstiilejä, saippuoita ja vaatteita. Kaikki hyvin ranskalaista.
Kahvila-ravintolasalin kalusteet olivat vanhoja, hyväkuntoisia. Ilmeisesti ostettu huutokaupoista tms.
Kun katselin kartanon puodin vaatevalikoimaa, tunnistin siellä pariisilaisten tukkuliikkeiden vaatteita. Vaatteita oli yhdessä alakerran huoneessa ja yläkerrassa.
Aukioloajat: ma–to klo 10–20, pe–la klo 10–21 ja su klo 11–18.
Vuosaaren kartanon osoite on Itäreimarinkuja 14, Helsinki.
Molemmat uudet, itähelsinkiläiset kahvilat ovat kiinnostavia. Jo pelkästään niiden rakennusten historia tekee niistä ainutlaatuisia. Molemmissa paikoissa palvelu pelasi ainakin silloin, kun kävin niissä. Kahvilat ovat ehdottomasti vierailunarvoisia paikkoja.
Ovatko nämä kahvilat sinulle tuttuja? Millaisista kahviloista sinä pidät?
Kaisa
Lue myös Helsingin kivoista rantakahviloista