Vaatehuolto: ovatko väitteet tarua vai totta?
Vaatehuolto kuuluu arkeemme ja sen luulisi olevan helppoa – opetetaanhan sitä peruskoulussa. Mutta. Vaatehuoltoon sisältyy lukuisia väittämiä, joiden todenperäisyyteen nyt paneudun.
Vaatemateriaaleihin ja -huoltoon sisältyy paljon vääriä käsityksiä ja väittämiä. Sen vuoksi kysyin niistä Aalto-yliopiston biotuotteiden ja biotekniikan laitoksen tutkija Marja Rissaselta ja Työtehoseuran tutkija Tarja Marjomaalta, mitä mieltä hän on erilaisista väittämistä.
Vaatehuolto ei ole vaikea asia, kun muutamat perusasiat ovat tiedossa.
1. Puuvilla-polyesterihousuja pesulämpötila voi olla 60 astetta
MR: Kyllä. Sekä puuvilla että polyesteri kestävät pesun 60 asteessa. Jos tuotteen pesee 60 asteessa, kannattaa valita ”hienopesuohjelma”, jossa vettä on runsaasti ja linkous on normaalia alhaisempi. Näin vältetään mahdollisten pysyvien ryppyjen muodostuminen tuotteeseen. Jos tuote on värillinen, pitää tietää, kestävätkö käytetyt värit 60 asteen pesun
TM: Totta. Polyesteri kestää hyvin tuon lämpötilan. Joskus tietysti vaatteen pintarakenne tai viimeistys aiheuttavat sen, ettei tällaisia housuja kannata pestä kovin korkeassa lämpötilassa.
2. Puuvilla-elastaanista valmistettu trikoopusero ei kestä yli 40-asteista pesua
MR: Ei totta. Puuvilla-elastaanin voi pestä 60 asteessa hienopesussa. Tämä pesulämpötila edellyttää, että tuotteen värit kestävät korkean lämpötilan.
TM: Ei totta. Lähtökohtaisesti kestää yli 40-asteisen pesun. Joskus tietysti esimerkiksi vaatteessa oleva painatus ei kestä korkeaa lämpötilaa.
3. 2-värisen (sini-valkoinen) trikoovaatteen värit vuotavat / lähtevät valumaan, jos vaatteen pesee alle 60-asteisessa pesuohjelmassa
MR: Ei välttämättä. Värien ”vuotaminen” riippuu siitä, mikä on käytetyn värin värinkesto-ominaisuudet. Lähtökohtaisesti reaktiivivärit tahraavat valkoista vähemmän mitä korkeammassa lämpötilassa tuotteen pesee. Nykyisin suurin osa reaktiiviväreistä pysyy hyvin kiinni kuidussa, vaikka ne pesisi alhaisessa lämpötilassa. Värinvalmistajat pyrkivät siihen, että kestot olisivat hyvät myös alhaisessa lämpötilassa.
TM: Kyllä ja ei. Laadukkaassa vaatteessa ei ole ostohetkellä ylimääräisiä värejä jäljellä. Ensimmäiset pesukerrat ainakin kannattaa pestä tällainen vaate käännettynä nurin ja erikseen sekä 60-asteisessa pesussa.
4. Puuvillavaatteen pesuvesi voi olla 30-40 astetta, ja vaatteesta lähtevät myös hiki, rasvalika yms., jos pesuaineen lisäksi käyttää esim. Vanish-jauhetta
MR: Osittain totta. Rasvalika alkaa irrota 40 asteessa, mutta korkeamassa lämpötilassa rasva irtoaa helpommin. Jos puuvillavaatteessa on esim. pigmenttipainatus, silloin sen enimmäispesulämpötila on 40 astetta. Jos lika ei lähde tavallisella pesuaineella, voi lisätä valkaisuainetta. Sitä ei kuitenkaan kannata käyttää varmuuden vuoksi, sillä valkaisuaineet voivat heikentää kuituja. Vanish-jauhe on happeen perustuvaa valkaisujauhetta. Markkinoilla on myös muita samanlaisia, erimerkkisiä tuotteita. Valkaisujauhe tehoaa erityisesti pigmenttipitoiseen likaan, mutta se myös poistaa pahanhajuisen tuoksun vaatteista. Jauhe sisältää myös tensidejä, jolloin se tehostaa pesuaineen vaikutusta. Koska tuotteessa on valkaisujauhetta, vaatteen värien tulee kestää happeen perustuvat valkaisuaineet. Periaatteessa valkopesujauhe sisältää samoja ainesosia kuin Vanish-jauhe. Jos käyttää valkopesuainetta, ei tarvitse käyttää erillistä valkaisuainetta.
TM: Ei totta. Puuvillakuitu puhdistuu vasta 60-asteisessa pesussa. Vanishia tms. ei voi käyttää yksin eli aina tarvitaan lisäksi pesuainetta. On pöljää pestä alhaisessa lämpötilassa, jossa vaate ei puhdistu ja yrittää saada vaate puhtaaksi käyttämällä vielä yhtä kemiallista ainetta. Sehän on selvä ympäristökuormitus. Parempi tapa on pestä korkeassa lämpötilassa ja pesuaineella.
5. Fleece-vaatteesta ei pääse mikromuovia vesistöön, jos käyttää erikoispesupussia
MR: Pesupussien valmistajat väittävät näin, mutta en ole lukenut asiaa käsittelevää tieteellistä artikkelia. Pesupussin käyttö ei ole ainakaan haitallista. Tosin vaatteesta irronnut nukka voi jäädä itse vaatteeseen, jolloin se pölyää ympäristöön ja mikromuovi on pölynä lattialla ja hengitysilmassa. Pesupussia käytettäessä tulee huolehtia siitä, että vaateesta huuhtoutuu kaikki pesuainejäämät.
TM: Tätä ei ole tutkittu riittävästi, joten en ota kantaa. Hienoa, jos näin olisi.
6. Puuvillavaatteelle (100 %) suositellaan alhaista pesulämpötilaa, jotta värit eivät vaurioidu
MR: Valkoinen puuvilla kestää 95 asteen pesun. Kyyppi- ja reaktiiviväreillä värjätyt puuvillavaatteet kestävät 60 asteen pesun. Suorilla väreillä tai pigmenttiväreillä painetut tekstiilit kestävät enintään 40 asteen pesun. Usein vaatteissa näkee ns. alimerkintää, jolloin suositeltu pesulämpötila on alhaisempi kuin mitä kuitusisältö antaisi olettaa. Tällä vaatteen valmistaja pyrkii välttämään mahdollisia reklamaatioita.
TM: Ei pidä paikkaansa. Värit pysyvät korkeassakin lämpötilassa, kun vaate on käänneetty nurinpäin ja pesuohjelma on kohtuupituinen. Paksut puuvillavaatteet on hyvä myös pestä varovalla mekaniikalla. Lika vaurioittaa vaatetta, joten on tärkeää saada vaate puhtaaksi.
7. Valkoiset 100 % puuvillaa olevat vaatteet kannattaa pestä 40-asteisessa vedessä ja nestemäisellä pesuaineella, jossa on kirkasteita.
MR: Valkoiset puuvillavaatteet kannattaa pestä valkopesuaineella. Jotta puuvillavaate ei harmaantuisi, vaate tulisi pestä valkoisten kanssa yhdessä. Pesuaineessa tulisi olla ns. likaa kantavia aineita, jotta irronnut lika ei tarttuisi uudestaan vaatteeseen ja tekisi siitä harmaata. Optiset kirkasteet absorboivat valoa UV-alueelta ja emittoivat (säteillä) sen näkyvän valon alueella, jolloin vaate näyttää valkoisemmalta. Optisten kirkasteiden haittana on, että ne ovat hitaasti biohajoavia yhdisteitä eli ne eivät ole ympäristön kannalta kovin hyviä aineita.
TM: Ei totta. Vaate voi näyttää puhtaalta, mutta kyse on optisesta harhasta. Vaate ei kuitenkaan ole kuituja myöten puhdas, koska pesty alhaisessa lämpötilassa.
Kaisa
