Uudissanat, jotka saivat minut tutkimaan niiden merkitystä
Monet uudissanat laittavat työkseen kirjoittavankin ymmälleen. Osa uudissanoista on aivan tervetulleita, osa saa kohottelemaan kulmia. Jos jollakin sanalla on nykyään huono kaiku – sanotaan vaikka nahkalla – niin miksi ei keksitä kokonaaan uutta sanaa?
Tunnistatko nämä uudissanat?
Hyvinvointialue – sana, jota tuskin kukaan on voinut välttää kuulemasta. Mutta mitä se oikeasti tarkoittaa? Maakuntahan se on. Hyvinvointialue on poliitikkojen keksimä näppärä viherpesunimi sen sijaan.
Ihominimalismi – hoidetaan ihoa mahdollisimman hyvin, mutta mahdollisimman vähillä tuotteilla. Tuotteet voivat olla edullisia tai superkalliita, sillä minimalismi ei tässä kohtaa tarkoita nuukailua. Ihominimalismiin kuuluu perusasiat eli puhdistus ja kosteutus. Vain puhdistusaine, hoitoneste ja kosteusvoide on tarpeen. Tai niiden tilalla pari monitoimituotetta, joilla kuitenkin saadaan hyvä lopputulos. Ihoa hoidetaan vain aamulla ja illalla, ei nypitä pitkin päivää.
Japandi – kun ensi kertaa kuulin tämän, luulin kyseessä olevan sekakielinen sana. No ei todellakaan. Kyseessä on sisustustyyli, jossa yhdistyvät eleettömän pelkistetty japanilaisuus ja skandinaavinen tyyli.
Kehoaisti – olemmeko saaneet uuden aistin vai mistä tässä on kyse? Ehei, sanalla kuvataan kykyä aistia oman kehon sisältä tulevaa tietoa. Tarvitaanko tätä uudissanaa vai olisiko aisti edelleen riittänyt?
Kehodiversiteetti – no, tällä tarkoitetaan sitä, että ihmiset ovat eri kokoisia! Ennen esimerkiksi naisten vaatteita valmistettiin kokoihin 46-48 saakka. Sitten alkoi kansainvälisten ketjuliikkeiden valtakausi ja mallistojen koot loppuivat useimmiten pieneksi mitoitettuun XL:ään tai kokoon 42. Isojen ihmisten vaatetarpeet jätettiin huomioimatta, pukeutukoot telttoihin. Kunnes tadaa, nyt uskotaan kehodiversiteetin voimaan. Mallistoista alkaa löytyä jälleen isompia vaatekokoja, esim. XXL.
Kehopositiivisuus – tästä on puhuttu jo vuosia, mutta tuntuu, että kukin ymmärtää sanan omalla tavallaan. Yleisin tulkinta lienee, että olipa keho mllainen tahansa, siis vahva tai heikko, iso tai pieni, laiha tai lihava, siihen tulisi suhtautua myönteisesti. Ilon ja positiivisuuden kautta mennään, vaikka terveys olisi vaakalaudalla. Siitä muistuttaminen ei ole soveliasta.
Kulmakarvalaminointi – kulmakarvojen kestokäsittely eli vanhan kansan mukaan kulmakarvojen suorituspermanentti, jossa kulmakarvat asetellaan näyttävästi ylöspäin suuntautuvaan siipimuotoon.
Maskne eli kasvomaskin aiheuttama ihoärsytys, joka esiintyy punoituksena tai aknea muistuttavina näppyinä maskinkäyttöalueella.
Menikyyri – kuvaa miesten innostumista kynsienlakkaustrendiin. Vielä se tehdään kuitenkin naisille kohdistetuilla kynsilakoilla. Ans näyttää, mikä brändi lanseeraa ensimmäisen miesten kynsilakan.
Naamamaali – nyt ei puhuta meikistä, kuten voisi olettaa, vaan kyseessä on jalkapallotermi. Sana tuli julkisuuteen, kun naisten jalkapallomaajoukkueen pelaaja teki maalin naamaansa kimmonneesta pallosta.
Nihkeillä – olla innoton, haluton, kylmä jollekin asialle. Aika kuvaava uudissana eikö vain.
Purkkipinkoilu – ihonhoidossa tai meikkaamisessa mikään ei riitä. Ihoa hoidetaan mahdollisimman monella tuotteella ja satsataan aina vain lisää, se uusin, trendikkäin jne. Halutaan olla paras kaikilla mittareilla.
Vegaaninahka – jäljitellään nahan olomuotoa massalla, joka on valmistettu esimerkiksi ananaksesta, sienistä, kaktuksesta tai tekokuidun ja bioöljyn sekoituksesta. Mielestäni olisi kunnianosoitus näille kekseliäille materiaaleille, ettei niitä nimitettäisi milloin miksikin nahkaksi, vaan keksittäisiin aivan oikea oma nimi.
Vegaaninen karva – esimerkiksi meikkisiveltimien karvat ja tekoturkit, joissa eläimen karvan sijaan käytetään keinotekoisesti valmistettuja materiaaleja. Markkinoinnissa ratsastetaan eläinperäisten materiaalien hyvällä maineella, puhutaan esimerkiksi vegaanisesta silkkikuidusta. Tekosilkki olisi ehkä tarkempi muoto korvaamaan tämä uudissana. Tai miksi ei puhuta silkkimäisestä vegaanikuidusta?
Sini
Juttuja, joissa on uudissana:
