Alkaako kaamosväsymys ahdistaa, kertyykö ruokavarastoa lanteille?

Kaikki vaikuttaa kaikkeen, se on pakko myöntää ainakin näin syksyisin, kun pimeys alkaa kietoa meitä vaippaansa. Minulla pimeys tuntuu yleisenä vetämättömyytenä ja väsymyksenä sekä näkyy lisäkiloina, jotka parkeeraavat lanteille ja vatsanseutuun.

Vaikka kaamosväsymys tai kaamosmasennus on normaalia ja yleistä, niin onhan se ärsyttävää. Aloitinkin jälleen kerran torjuntataistelun. Kaivoin kirkasvalolampun varaston kätköistä esiin ja sijoitin sen ruokapöydälle.

Olen ottanut kirkasvaloa jo vuosikaudet, ja minulla se ainakin toimii. Noudatan ohjeita eli oleskelen kirkasvalossa aamuisin reilu puoli tuntia. Käytännössä se tarkoittaa, että syön aamiaisen ja luen lehdet ja sähköpostit kirkasvalossa. Välillä vilkaisen lamppua, tuijottaahan sitä ei tarvitse.

Kirkasvalolamppu on aamiaiskaverini kaamosajan.

Toinen kaamosväsymyksen torjuntakeinoni on päiväkävely valoisimpana aikana eli puolilta päivin. Tosin jos aurinko paistaa aamupäivällä ja iltapäiväksi on luvattu pilvistä, niin menen silloin kun aurinko paistaa. Kävelen ilman aurinkolaseja, jotta saisin mahdollisimman paljon valoa suoraan silmiini.

Vaikka valon määrä ei keskipäivänkaan aikaan välttämättä Suomen korkeuksilla riitä, piristää raitis ulkoilma ja liikkuminen. Olen myös innostunut uimisesta, joten jos aikataulut sallivat, ajoitan pulahduksen mereen tai järveen aamupäivään, jolloin valo on korkealla.

Vesi tuntuu heijastavan valonmäärän moninkertaiseksi.

On todella luksusta uida luonnonvedessä, kun aurinko paistaa ja peilaa valoa myös vedenpinnasta. Kokeilkaapas. Alkuun voi tuntua viluisalta, mutta yllättävän pian keho tottuu ja suorastaan haluaa lisää.

Kolmantena keinona minulla on ruokavalion keventäminen, kuitenkin lautasmallin puitteissa. Kaamoshan houkuttelee salakavalasti syömään enemmän, makeampaa ja rasvaisempaa ruokaa, suklaata ja muita herkkuja.

Uutena keinona ajattelin napata somesta mallia. Siellähän on nyt useitakin haasteita, joissa porukka postailee matkakuviaan. Mikä ihana valo niistä välittyykään ja ainakin omista kuvista vielä ihania muistoja. Kummasti sekin saa energiaa virtaamaan ja mielen piristymään!

Tätä aurinkopulahdusta hotellinkatolla olleessa uima-altaassa haikailen pimeimpään aikaan.

Mitkä ovat sinun keinosi torjua kaamosta? Vai tarvitsetko edes kaamospiristystä?

Sini

Hyvinvointi

Taivaallinen metsien mousse – parempi puolukkavispipuuro

Tässä se tulee, puurotaivaan vaaleanpunainen kuningatar. Ranskalaiset rehvastelevat suklaamoussellaan, mutta meillä on mielestäni vielä jotain parempaa — metsien mousse eli puolukkavispipuuro. Se syntyy luontomme annista, ihanista puolukoista ja jalostuu salonkikelpoiseksi pikku kikalla.

Olen aina rakastunut vispipuuroa. Kerran sain tehtäväkseni jalostaa siitä vielä salonkikelpoisempi, Suomen satavuotisjuhliin. Syntyi puolukkainen metsien mousse.

Kotoisista aineksista syntyy vallan upea herkku.  

Maitotilkka on monelle vispipuuron ehdoton lisä, mutta se tekee annoksesta melko arkisen. Sitten keksin lisätä puuroa juhlistamaan ja kuohkeuttamaan vaniljavaahtoa. Puuro vatkautuu myös ilmavammaksi, kun siihen liuottaa mukaan pari liivatelehteä.

Olen tehnyt tätä versiota monille illallisille, ja se on saanut kehujen saattelemana lempinimekseen muun muassa enkelten puuro, taivaan manna ja iltapilvipuuro. Suosittelen kokeilemaan näin puolukoiden sesonkina. Jos onnistut karpalojahdissa, kokeile puuroa niistä.

PS Suolaripaus on vesipohjaisissa puuroissa oleellinen — sen kikan opetti jo äiti aikoinaan.

Enkelten vispipuuro

noin 10 annosta

4 dl puolukoita tai 2 ½ dl puolukkasurvosta
1 l vettä
1 ½ dl sokeria
1 ¾ dl mannasuurimoita
2 liivatelehteä
1 tl vaniljasokeria
ripaus suolaa
1 prk (2 ½ dl) vaahtoutuvaa vaniljakastiketta

KORISTEEKSI
puolukoita

KEITÄ marjoja tai marjasurvosta vedessä noin 5 minuuttia. Älä siivilöi kuoria pois. Soseuta halutessasi marjat veteen sauvasekoittimella.

Puolukat voit lisätä kiehuvaan veteen joko kokonaisina tai murskattuina.  
Älä vaan siivilöi kuoria pois! Saat ne katomaan, kun surautat nesteen tasaiseksi sauvasekoittimella.  

LISÄÄ sokeri ja ripottele joukkoon mannasuurimot, seosta koko ajan vatkaten.

Lisää mannasuurimot ripotellen ja koko ajan puolukkavettä sekoittaen, niin paakkuja ei pääse syntymään.  

HAUDUTA puuroa noin 10 minuuttia, aina välillä sekoitellen.

UPOTA liivatelehdet kylmään veteen noin 5 minuutiksi. Puristele ne ja liuota valmiiseen kuumaan puuroon. Mausta seos vielä vaniljasokerilla ja suolaripauksella.

Parin liivatteen lisä antaa vaahdotukseen lisäpotkua ja tulos on ”moussemaisempi”.  

JÄÄHDYTÄ puuro kylmäksi panemalla kattila vaikka tiskialtaaseen laskettuun kylmään veteen.

VATKAA ensin vaniljavaahto sähkövatkaimella kuohkeaksi ja pane jääkaappiin. Vaahdota sitten puuro samoilla vatkaimilla vaalean kuohkeaksi. Nostele vaniljavaahto valmiin puuron joukkoon.

Vaahdota ensin vaniljakastike, niin voit jatkaa samoilla vatkaimilla puuron vatkaamista.  
Sekoittele vaniljavaahtoon kuohkeaksi vatkatun puuron joukkoon.  

LUSIKOI kuohkea puuro tarjoilumaljaan tai annosmaljoihin ja anna viiletä jääkaapissa.

Ihanaa metsien moussea sopii tarjota vaikka valtiovieraille. 

KORISTELE annokset muutamalla kokonaisella puolukalla ennen tarjoilua.

Marita Joutjärvi, ruokatoimittaja, teksti ja kuvat

Hyvinvointi