Valloittava Alsace on mainio viinimatkakohde

Alsace sijaitsee Ranskan koilliskulmassa, Rein-joen ja Vogeesien vuorten kyljessä, Saksan sekä Sveitsin vastaisella rajalla. Alue on täynnä idyllisiä pikkukyliä ja silmänkantamattomiin reheviä viinitarhoja. Route des vins d’Alsace – viinitie, on viehko reitti halki maalaismaisemien, linnanäkymien ja viiniviljelmien.

Alsacen pikkukylät ovat kuin tunnelmallisesta elokuvasta: täynnä mukulakivikatuja, romanttisia aukioita, somia ristikkotaloja ikkunapielet täynnä putouksellisia kukkaistutuksia. Alsace on viininviljelylle ideaali paikka. Vuoret suojaavat lännestä saapuvilta sadepilviltä, ja köynnökset saavat kellotella auringon lämmössä. Parhaat tarhat sijaitsevat rinteillä, joista parhaimmat sijainnit ovat saaneet Grand Cru -statuksen.

Alsacen katumaisemaa, taustalla viinirinne.

Viinireitin kulkeminen on luultavasti nautinnollisimmillaan syyskuussa, sadonkorjuun aikaan. Noin 170 kilometrin pituisen reitin voi ottaa haltuun autolla. Monet myös pyöräilevät tai patikoivatkin osan reitistä.

Viinitien reitti kulkee liki sadan taajaman, kylän tai kaupungin, ja satojen ja taas satojen, ihastuttavan kauniiden viiniviljelmien läpi Marlenheimista Colmarin kautta Thanniin. Hienoa on, että useilla viinitiloilla voi poiketa maistelemaan talon antia. Monilla tiloilla on myös maatilamajoitusta.

Rakennuksien yksityiskohdissa riittää katseltavaa.

Ruoka alueella on maukasta ja rehevää. Perinteinen alsacelainen keittiö on saanut historian myötä paljon saksalaisvaikutteita; reilut piiraat, ruokaisat padat, tirisevät makkarat, possupaisti ja hapankaaliruoat kielivät Elsassin, eli Saksan vallan ajasta.

Mutta tiesikö, että Ranskan kaikista maakunnista alsacelaisravintolat ovat keränneet eniten Michelin-tähtiä? Näin on, eikä ihme, sillä rasvaisen perinneruoan lisäksi on tarjolla paljon moderniin ruokaan keskittyneitä ravintoloita. Tarjolla on alueen raaka-aineita, kuten hanhenmaksaa, ankkaa, etanoita, kampasimpukkaa, tryffeleitä, vasikkaa, ja varsin upeasti tarjolla.

Alueen erikoisuuksista kannattaa maistaa muun muassa Tarte flambe, joka on tavallisesti sipulinen, pekoninen, hapankermainen ja usein myös juustoinen piirakka.

Piipahdus viinitarhoilla

Alsacen alueella tuotetaan pääasiassa valkoviiniä, noin 90 prosenttia. Päärypäle on Riesling, jonka lisäksi Pinot Blanc, Gewürztraminer, Pinot Gris, Sylvaner ja Muscat ovat tavallisimmin viljeltyjä valkoviinirypäleitä.

Punaisista lajikkeista Pinot Noir on nykyään yhä tärkeämpi rypäle Alsacessa. Siitä valmistettu punaviini on kehittynyt ja parantunut vuosien saatossa huomattavasti. Pinot Noir on myös roseeviinien aines. Alsacen tiheä- ja pikkukuplaista kuohujuomaa sanotaan nimellä Cremant d’Alsace.

Luomuviljely yleistyy Alsacessa koko ajan vauhdilla. Noin 20 prosenttia alueen viineistä tuotetaan luonnonmukaisesti. Pääasiassa rypäleet kerätään käsin.

 Vierailimme kolmessa perheyrityksessä, jossa luomutuotanto on tärkeä johtotähti.

SATOJEN VUOSIEN KOKEMUKSELLA

Domaines Schlumberger on perheyritys, jonka viinijuuret ulottuvat vuoteen 1810. Tila on Alsacessa Guebwillerin kylässä, jossa se hallitsee viinitarhoja 140 hehtaarin alueella. Puolet niistä on Grand Cru -luokiteltuja tarhoja, ja noin 20 hehtaaria maista viljellään biodynaamisesti.

Kitterlé, Kessler, Saering ja Spiegel, luettelee Severine Schlumberger viinitilan Grand Cru -huipputarhojen nimiä. Heidän kaikista viinestään menee 65 % vientiin.

-Emme osta tilalle rypäleitä, mehua tai viinejä, vaan kaikki on omaa tuotantoamme. Jotta viinin laatu olisi huippua, tuotamme per hehtaari mahdollisimman vähän, kertoo seitsemättä sukupolvea edustava Severine Schlumberger ylpeänä. Hän johtaa tilaa Thomas-veljensä kanssa.

Schlumbergerin viinitarhat ovat huimaavan jyrkkiä.

Kaikki rypäleet kerätään käsin. Heillä on myös edelleen käytössä perinteiset hevosvoimat.

Korkeat paikat ja äkkijyrkät rinteet eivät näitä työhevosia huimaa. Nyt tilalla ahertaa neljä hevosta.

Työhevosemme ovat rotua, joilla ei ole korkeanpaikankammoa ja pää kestää äkkijyrkkiä rinteitä, Severine luonnehtii.

Schlumbergerilla on tällä hetkellä Alkon valikoimissa viisi valkoviiniä. Riesling Grand Cru Saering 2014 voitti viime vuonna Vuoden Viini 2018 -tittelin Vuoden Viinit Kilpailussa.

Schlumbergerin viinitarhoilla kasvatetaan Riesling, Pinot Gris ja Gewürztraminer -rypäleitä.

Tilalla vierailu: 
– Discovery tour: Viinitilan esittely ja 5 viinin tasting ja viinipullo maksaa 9 €. Kestää tunnin, 2—20 hengelle
– Prestige tour: Viinitilan esittely, perheen viinikellarissa tasting ja viinipullo maksaa 18 €. Kestää 2 tuntia, 2—12 hengelle.
– Adventure tour: Viinitarhojen esittely autolla, perheen viinikellarissa tasting, viinipullo maksaa 45 €. Kestää 3 tuntia, 2—6 hengelle.

Viinitilan esittelystudioon pääsee poikkeamaan ostoksille, mutta erikoisesittelyt on tilattava etukäteen. Tarjolla myös patikointi- ja pyöräreittimahdollisuudet viinitarhoille.

Lisää tietoa: www.domaines-schlumberger.com, DOMAINES SCHLUMBERGER, 100, rue Théodore Deck, 68501 GUEBWILLER Cedex France

Ruokavinkki:
La Taverne du Vigneron

Ravintola tarjoaa alsacelaisia erikoisuuksia. Löydät lautaseltasi niin reilun kimpaleen hanhenmaksaa kuin kukkura-annoksen lihapataa. Ruoka on makoisaa ja nälkä lähtee varmasti. Suosittuun paikkaan kannattaa tilata pöytä etukäteen.

7 place St-Léger, Guebviller.
Reilu annos hanhenmaksaa perinteisillä koristeilla.

GUSTAVE LORENZILLA JO SEITSEMÄS SUKUPOLVI

Vuonna 1836 perustettu Gustave Lorentz viinitalo sijaitsee Bergheimissa Keski-Alsacessa.

Meneillään on jo suvun 6. polvi ja johtajana nyt Georges Lorentz. Georgesin seitsemännen polven kolme tytärtä ovat myös vahvasti mukana viinialalla.

-Meidän viinitarhojemme maaperä on hyvin savista ja kalkkista. Sieltä ponnistaa rypäleet, kuten Riesling, Gewürztraminer, Pinot Gris ja Muscat, joista valmistamme korkealaatuisia ja ruokaystävällisiä luomuviinejä, kertoo Georges Lorentz ylpeänä.

Annamme parhaiden viinien levätä kellarissa vähintään 5 vuotta ennen myyntiä, Georges Lorentz kertoo.

Yhteensä viininviljelyshehtaareja on noin 33. Puolet tarhoista on Grand Cru tarhoja, ja vuodesta 2012 asti viljelykset ovat saaneet myös luomusertifikaatin. Luomua edustava viinisarja on nimeltään Évidence.

-Haluamme kunnioittaa maaperää, suojella ekosysteemiä, arvostaa rypälelajikkeita ja kaikkea toimintaa liittyvää, jotta tulevatkin sukupolvet saisivat nauttia loistavista viineistä, Geoges Lorenz kiteyttää perheyhtiönsä ideologiaa.

Tänä päivänä Gustave Lorentzin viinejä viedään 65 eri maahan eli noin 55 % 1,6 miljoonan pullon tuotannosta.

Alkossa Gustave Lorentzin viinejä on tarjolla 7 erilaista.

Grand Cru -viiniin hyväksytään vain yli 10-vuotiaiden köynnösten rypäleet.

Tilalla vierailu

Tilalla voi viinituristi vierailla ja aina voi poiketa maistelemaan ja ostamaan viinejä.
– Discovery Tasting: 5 viinin tasting, 8 €, kesto 1 tunti.
– Gourmet Tasting: 5 huippuviinin tasting sisältäen pikkusyötävää, 15 €, kesto 1 tunti.
– Prestige Tasting, 5 viinin ja ruoan liiton tasting, 22 €, kesto 1 ½ tuntia.
– Myös maistelukellariin piipahtaminen on mahdollista, jossa voi maistella ja ostaa viinejä.

Lisää tietoa: Maison Gustave Lorentz, 91 Rue des Vignerons, 68750 Bergheim, in**@************tz.com

Ruokavinkki: 

Hotel du Parc, ”Rabseppi Stebel” Winstub

Rue du Parc, 68590 Saint-Hippolyte,

Tyylikkään kotoisa ravintola, jossa voi rauhassa nauttia vaikka kielen vievistä kalaquenelleistä.

 

Päivän menu. Keittiö on uusia innovatiivisia tuulia myötäilevä.

DOMAINE FERNAND ENGEL — LUOMUTUOTTAJA SYDÄNJUURIAAN MYÖTEN

Domaine Fernand Engel -viinitila on Alsacen sydämessä, Rorschwirissä. Perhetilan vetäjä on nyt Xavier Baril, jonka appiukko Bernard Engelkin touhuaa myös vielä tilalla. Hänen isänsä Fernand puolestaan perusti yhtiön.

Vuonna 2001 viinitilalla siirryttiin kokonaan luomutuotantoon. Tilalla panostetaan tuotekehitykseen, korkeaan laatuun ja omaan rypäletuotantoon, luomun ja biodynaamisen viljelyn keinoin. Nyt kahdeksan kylän alueilla 62 viljellystä viinihehtaarista kolme palstaa on Grand Cru luokiteltuja.

Luonnonmukaisuus on Domaine Fernand Engelin viinitilan pääperiaate.

Normandiasta syntyisin olevan viinintekijän ja toimitusjohtajan Xavier Barilin puheista leiskuaa intohimo ja innostus aiheeseen.

— Olen innokas kokeilemaan erilaisia menetelmiä ja sekoituksia, kunhan kaikki vain on luomua, korostaa Xavier Baril.

-Haluamme löytää kullekin rypäleelle, juuri sille sopivan maaperän. Luonnonmukaisuus ja rakkaus luontoon ovat kaikessa tekemisessä sydämenasiamme, Xavier Baril korostaa.

Fernand Engelillä tehdään paljon käsityötä.

Alkon valikoimissa on tällä hetkellä Domaine Fernand Engeliltä vain Crémant d´Alsace Chardonnay Brut, joka sai Viinilehden Vuoden Kuohuviini 2018 -tittelin. Ravintolamyynnissä löytyy 7 viiniä.

Tilalla vierailu: Domaine Fernand Engelillä on tilalla myymälä, jossa voi maistella ja tehdä ostoksia. Kierroksia tarhoilla ja kellarissa järjestetään maanantaista lauantaihin.

Lisätietoa: www.fernand-engel.fr/, Domaine Fernand Engel, 1 route du Vin, 68590, Rorschwihr

Ruokavinkki

L’atelier du paintre, 1. rue Schongauer, 68000 Colmar.

Colmarissa kannattaa käydä nauttimassa tässä yhden Michelin tähden paikassa.

Tyylikäs, taiteellinen miljöö, palvelu ensiluokkaista ja ruoka herkullisen ikimuistoista.

Omenatorttu voi näyttää myös tältä.

Alsace-faktaa

  • Alsacessa asuu 1,8 miljoonaa ihmistä.
  • Alsacen pääkaupunki on Strasbourg.
  • Alueella on viiniviljelmiä noin 15 000 hehtaaria.

Ruokatoimittaja Marita Joutjärvi, teksti ja kuvat.

Kulttuuri

Turun viihtyisin hotelli?

Olin viikko sitten kolme päivää kouluttamassa Raisiossa ja yövyin Turun keskustassa. Olin positiivisesti yllättynyt hotellin miljööseen, superpalveluun ja ruokaan. Mitäs muuta sitä hotellihuoneelta voi toivoa? Mutta mistä hotellista onkaan kyse? 

Humalistonkadun päässä oleva, 1920-luvulla avattu hotelli Turun Seurahuone oli kokenut todellisen ”kasvojen kohotuksen”. Poissa oli nuhjuisuus, kuluneisuus. Lisäksi hotelli ei muistuttanut perinteistä Sokos Hotels -tyyliä, vaan oli selvästi yksilöllisempi niin huoneiden, yleisten tilojen kuin aamiaisenkin suhteen – eikä alakerran ravintolakaan ole Rosso tai Amarillo, vaan Gunnar.

Remontin jälkeen hotellissa on kunnioitettu 1920-luvun henkeä. Se näkyy lattioissa, tauluissa ja pienissä yksityiskohdissa. Sisätilojen suunnittelusta oli vastannut sisustusarkkitehti Jaakko Puro. Lopputulos on erittäin onnistunut.

Huone

Vaikka huoneeni ei ollut kovin suuri (olihan se yhden hengen huone), se oli viihtyisä ja kaikki tarpeellinen oli saatu mahtumaan hyvinsuunniteltuun huoneeseen: iso, hyvä sänky, oleskelutuoli, pieni pöytä, vaatekaappi jne.  Annoin arvoa myös sille, että tarjolla oli erilaisia tyynyjä, joista sai valita mieleisensä.

Hyvä sänky ja riittävän monta tyynyvaihtoehtoa takasivat hyvät unet.
Nojatuolissa oli hyvä istua ja katsoa telkkaria. Kahvikoneella olisi voinut tehdä kahvit.

Yleiset tilat

Hotellissa on yllättävän monta yleistä oleskelutilaa, joissa olisi voinut katsoa jättikokoista telkkaria, seurustella, tavata ystäviä tms. Kaikki oleskelutilat on kalustettu eri tavalla.

Oleskelutilat on sisustettu kodinomaisiksi.
Hauskat, keveät metallipöydät löytyvät yhdestä oleskelutilasta.
Oleskelutilan divaanilla loikoillen olisi voinut katsoa jättikokoista telkkaria.
Orkideat kukkivat eri puolilla hotellia.
Yleisissä tiloissa on erilaisia lattiamateriaaleja.
Aamiaishuoneen lattia on tehty erilaisista laatoista.

Ravintola

Turun Seurahuoneen aamiainen on monipuolinen: tuttujen pekoneiden, leikkeleiden, vihannesten ja mehujen lisäksi tarjolla on mm. espanjalaista munakasta, lämpimiä ja rapeita minivohveleita, hedelmiä ja paikallista leipää. Joka aamu tarjoilija toi pöytää keittiön tervehdyksenä pienen vitamiinipommin eli mehun. Lisäksi haudutettu tee tarjoiltiin oikeasta teekannusta.

Aamiainen on sopivan monipuolinen ja tarjottavat on laitettu eri pöydille ja liesille kompaktisti pienelle alueelle.
Aamiaisbuffet on monipuolinen.
Vasemmalla oleva espanjalainen munakas maistui todella hyvältä.
Haudutettu tee tarjoiltiin teekannusta.
Maistuisiko mustan mehiläisen hunaja? Sitäkin on tarjolla Turun Seurahuoneen aamiaisella.

Tullessani Turkuun sunnuntai-iltana kävin syömässä alakerran Gunnar-ravintolassa. Olipa herkullinen naudanlihatartar (tämän kuukauden punaisen lihan annokseni). Vaikka kyse oli sunnuntai-illasta, ravintolassa oli yllättävän paljon porukkaa syömässä. Näiden kolmen päivän aikana, jotka vietin hotellissa, huomasin, että Gunnar oli suosittu pistäytymispaikka. Julkisuudesta tuttu kokki Aki Wahlman on ollut mukana suunnittelemassa Gunnarin toimintaa.

Gunnar-ravintolassa saa laadukasta ruokaa.
Turun Seurahuone on avattu 1920-luvulla. Pitkän remontin jälkeen se avattiin uudestaan huhtikuussa.

Palvelu oli esimerkillistä. Joka päivä kaikki henkilökuntaan kuuluvat tervehtivät joka käänteessä. Tullessani vastaanoton henkilö lähti näyttämään, missä hissi sijaitsee eikä vain näyttänyt käytävää. Samoin aamiaishuoneen tarjoilijat ja kokki olivat ystävällisiä ja ripeitä.

Yhdeksän tunnin luentosessioideni jälkeen tällaisessa hotellissa oli miellyttävää rauhoittua ja ladata akkuja seuraavan päivän urakkaa varten.

Tähän hotelliin haluan tulla uudestaan!

Kaisa

Kulttuuri