Täydellinen resepti on Kuopion kaupunginteatterin uusin, tasokkaasti toteutettu musikaali. Ensi-illassa Lina Patrikainen häikäisi laulullaan, savonmurteellaan ja karismallaan.

Mainos / lippu saatu / Kuopion kaupunginteatteri

Täydellinen resepti on Taava Hakalan käsikirjoittama ja ohjaama musikaali, joka kertoo Hanna Partasen, kuopiolaisen kalakukkokuningattaren tarinan. 

Taustaa

Hanna Partanen syntyi vuonna 1891 Kuopiossa. Kalakukkojen leipomisen hän aloitti kotonaan Kuopion Lehtoniemessä ja vei ne soutamalla myyntiin Kuopion torille. Suosion kasvaessa Hanna perheineen muutti Kuopion keskustaan Kasarmikadulle. Elinkeinoluvan Hanna sai vuonna 1931. Tuossa samaisessa Kasarmikatu 15:n talossa leipomo toimii edelleen. 

Pelkistetty, mutta toimiva lavastus on Marie Antikaisen käsialaa. Kuva Kuopion kaupunginteatteri.

Hanna Partanen kuoli vuonna 1969. Tämän jälkeen leipomo on ollut Hanna Partasen jälkeläisten omistama. 

Nykyisin muikku- ja ahvenkukkojen lisäksi kukkoja tehdään kirjolohesta, lihasta, lantusta ja kasviksista. Muita leipomotuotteita ovat riisi- ja lihapiirakat ja hillomunkit. Vielä nykyisinkin kaikki tuotteet tehdään käsityönä, ja muikut kalastetaan Vehmersalmen puhtaista vesistä. Nykyisin leipomo työllistää 10–20 henkilöä sesongista riippuen. Hanna Partasen tuotteita myydään mm. suoraan leipomosta ja Kuopion torilta omasta myyntikärrystä.

Täydellinen resepti -esitys

Musikaalin alussa Hanna Partanen tuo leipomiaan kalakukkoja Kuopion torille. Kaikki on vielä vaatimatonta, eikä Hannalla ole yritystä. Hänen miehensä Aaku Partanen tukee vaimoaan, uskoo hänen kykyihinsä ja kalakukkoihin. Hanna hellii ja hoivaa kukkojaan. Niitä tehdään kiireettömästi ja rakkaudella. Vähitellen rahaa on omaan taloon ja leipomoon.

Hannan elämän suuria murheita ovat tyttären ja Aakun kuolemat, jotka tuovat elämään surureunaa.

Musikaalin kietoutuu nykyaikaan, kun Sun Bakery -leipomo yrittää saada avaruusevääksi omaa versiotaan kalakukosta, jonka nimi pitää muuttaa nimisuojan vuoksi. Tämä juonen käänne oli mielestäni aivan turha ja jotenkin hämmentävä. Mielestäni Hanna Partasen tarina olisi riittänyt hyvin musikaalin sisällöksi.

Musikaalin on säveltänyt Mika Paasivaara. Se on raikasta ja nykyaikaista musikaalimusiikkia. Musiikki soljuu miellyttävällä tavalla.

Lina Patrikainen loistaa Hannana.
Ensimmäisessä ensi-illassa pääroolia, Hannaa esitti Lina Patrikainen, joka vuorottelee roolissa Leea Lepistön kanssa. Lina Patrikaisen laulu, läsnäolo, lämpö ja liikunnallisuus ovat erinomaista ammattilaistasoa. Olin suorastaan hämmästynyt, miten hyvin Lina Patrikainen oli omaksunut savonmurteen. Kuopiolaiset kanssakatsojat kiittelivät hänen ääntämystään.
Aaku Partasen roolissa nähdään Akseli Ferrand, jonka laulu on iloa korville eikä ihme, sillä hän on niittänyt mainetta mm. Cantores Minores -poikakuorossa, Savonlinnan Oopperajuhlien kuorossa, päässyt finaaliin Timo Mustakallio -laulukilpailussa.  Lina Patrikaisen ja Akseli Ferrandin äänet soivat hyvin yhteen.

Sun Bakerin Camilla (Lotta Vaattovaara, joka vuorottelee Katariina Lanton kanssa) saa oppia, ettei ilman rakkautta, tehotuotettu kalakukko saa suosiota.

Musikaalissa nähdään niin Paula-tyttö kuin myös Armi Kuusela ja Gil Hilario, kun Hanna Partasen kukot saavat kuuluisuutta.

Toimivan pelkistetty lavastus on Marie Antikaisen suunnittelema. Taina Natunen vastaa onnistuneesta puvustuksesta. Valosuunnittelu on Outi Vedenpään käsialaa. Valoilla luodaan ja korostetaan onnistuneesti musikaalin eri tunnelmia.

Täydellinen resepti sopii erittäin hyvin Kuopion 250-vuotisjuhlavuoteen ja on kunnianosoitus yli 90-vuotiaalle Hanna Partasen leipomolle. Musikaali on hyvä syy mennä Kuopioon katsomaan esitystä, vaikka Helsingistä saakka. Se tuli taas todistettua, että tasokasta teatteria tehdään muuallakin kuin Helsingissä.

Kaisa

Kuopion kaupunginteatterin esityskalenteriin pääset helposti linkistä.

Vinkki: lokakuussa Kuopion kaupunginteatterissa nähdään vierailuna Helsingin Kaupunginteatterin supersuosittu Kiviä taskussa, joka esitetään 23. vuotta..

Sutinaa ja säätöä -farssikomedia viihdytti ja nauratti. Ohjaaja Sari Siikander porukoineen sai homman toimimaan.

Mainos / lippu saatu / Helsingin Kaupunginteatteri

Sandy Rustinin kirjoittama Sutinaa ja säätöä -farssi (vai farssikomedia vai komediaalinen farssi?) on niittänyt mainetta Broadwaylla – eikä ihme, sillä näytelmän juoni on hauska, sopivan kepeä ja viihdyttävä.

Näytelmä sijoittuu 1920-luvun Englantiin. Sylvia (Pihla Penttinen) on viettämässä romanttista yötä huvilalla salarakkaansa Beaun (Sauli Suonpää) kanssa. Se on heidän jokavuotinen perinteensä: yksi romanttinen yö kerran vuodessa. Yön päätteeksi Sylvia lähettää sähkeen sekä Beaun vaimolle Marjorielle, joka on myös Sylvian käly, ja miehelleen Clarkelle. Käly (Emilia Sinisalo) ja Sylvian aviomies (Heikki Ranta) tulevat huvilalle selvittämään tilannetta. Eikä tässä vielä kaikki: huvilalle tulevat myös Beaun toinen salarakas Dierdren (Ella Lymi) ja Dierdren entinen aviomies Richard (Mikko Virtanen). Siitähän se soppa syntyykin. Suhteiden kiemurat paljastuvat. 

Pihla Penttinen oli aivan huikea komedienne.
Farssin tärkeimpiä elementtejä on rytmi. Se vaatii ohjaajalta ja näyttelijöiltä rytmitajua – ja sitähän Helsingin Kaupunginteatterin esityksessä oli. Sari Siikanderista, komediennesta, on sukeutunut hyvä ohjaaja.

Näyttelijät esittävät roolinsa 1920-luvun henkisesti, ylinäytellen. Näyttelijöiden ilmeillä on suuri merkitys. Tämä tyylilaji sopii hyvin tähän näytelmään.

Loistava roolitus

Pihla Penttinen on loistava, suorastaan herkullinen kaikkine ilmeineen ja eleineen. Samoin Emilia Sinisalon roolisuoritus oli ihan mahtavaa katsottavaa. Mikko Virtasen Richardin muutos ”tappajasta” vähä nössykäksi oli hauskaa seurattavaa.

Näyttelijöiden ilmeet olivat kuin suoraan 1920-luvulta. Kuvassa Pihla Penttinen ja Emili Sinisalo. Kuva Helsingin Kaupunginteatteri, kuvaaja Otto-Ville Väätäinen.

Peter Ahlqvistin runsas lavastus oli virkistävä poikkeus nykyisin suosittuun pelkistettyyn linjaan. Lavastuksessa oli paljon yksityiskohtia katsojien tutkittavaksi jo ennen esitystä. Elina Kolehmaisenpukusuunnittelu kunnioitti onnistuneesti 1920-henkeä, samoin Jutta Kainulaisen naamioinnin suunnittelu. En voinut olla tuijottamatta Pihla Penttisen ja Emilia Sinisalon hienosti korostettuja silmiä ja onnistuneita kampauksia.

Sutinaa ja säätöä sai katsojan hyvälle tuulelle, ja sellaistahan me tarvitsemme tällaisina haastavina aikoina. Hyvin toteutettu viihde tekee hyvää.

Mikko Virtanen muuttuu näytelmän aikana karskista ”tappajasta” nössykäksi. Kuva Helsingin Kaupunginteatteri, kuvaaja Otto-Ville Väätäinen.

Jos kaipaat kevyttä katsottavaa tai pikkujouluun sopivaa esitystä, Sutinaa ja säätöä on kuin tehty tällaiseen.

Kaisa

Lue myös nämä arviot:

Let’s Play Business

Kuningatarnäytelmä