Kuten postauksista olet varmaan huomannut, olen muuttanut. Löysin uuden kodin nopeammin kuin olin kuvitellut. Koska olin sopinut kevääksi aika paljon töitä, päätin palkata sisustussuunnittelijan miettimään uuden kodin sisustusratkaisuja. Se oli järkevää, sillä säästin hermojani, pienensin stressiä ja uskon myös säästäneeni rahaa.

Kun muuttaa selvästi isommasta asunnosta pienempään, voisi kuvitella, ettei mitään uutta tarvitse ostaa – onhan huonekaluja yms. enemmän kuin tarvittaisi. Mutta, mutta. Eihän se niin mene. Huonekalujen mittasuhteet ovat todennäköisesti väärät. Eivätkä verhot (tietenkään) ole oikeaa pituutta. Näin ainakin minun kohdallani oli.

Kutsuin Raita Korhosen, Ihana Interior Design, katsomaan tulevaa asuntoani. Hän mittaili ja tutki asuntoa. Sitten menimme silloiseen kotiini tutkailemaan sisustusta. Hän kyseli mieltymyksiäni, mitä ainakin haluaisin säilyttää, mitä toivoin jne. Kerroin ”kipukohdat”: mihin saisi mankelin mahtumaan, miten ratkaista sukulaisten yöpyminen, kun ei ole enää vierashuonetta jne. Kerroin myös inhoavani ns. vuodesohvia, jotka mielestäni ovat toinen toistaan kamalampia, niissä on huono nukkua jne.

Kerroin toiveeksi: koti tulisi olemaan harmoninen, ei liian täyteen ahdettu, mutta silti halusin sinne joitakin minulle tärkeitä esineitä ja huonekaluja, esimerkiksi 100 vuotta vanhan, itse kunnostamani piirongin, tanskalaiset tyttöpatsaat, lapsuuskodissani olleen Kukkapuron tuolin jne.

Pari viikkoa myöhemmin sain Raidalta suunnitelman, pohjapiirroksen, johon nykyiset ja uushankinnat oli sijoiteltu sekä linkit ostettaviin tuotteisiin. Koska olen ns. vanhanliitonihminen, haluan nähdä, hiplata ja kokeilla ostettavia tuotteita, kävin ohikulkumatkalla katsomassa Raidan ehdotuksia.

Raita ehdotti vuodesohvaksi Tapio Anttilan suunnittelemaa On Fabric -sohvaa. Tutustuin siihen huolella. Siinä ei ole mekanismia, vaan siinä on kaksi erillistä vuodetta päällekkäin. Päällimmäinen nostetaan alimmaisen viereen tai vaikka toiselle puolelle huonetta. Käsinojatyynyjen sisälle on kätketty petauspatjat. Todella nerokasta. Kaiken lisäksi sohva on tyylikäs, siinä on hyvä istua ja nukkua. Ihan täydellistä. Eli tämä meni tilaukseen. Toimitusaika oli kuusi viikkoa. (Tutustu vuodesohvan ideaan täältä.)

Lisäksi Raita ehdotti Hakolan Round-sohvapöytää, koska vanha sohvapöytä oli väärää kokoa tulevaan asuntoon. Roundia kävin katsomassa Stockmannilla ennen kuin päätin ostamisesta. Sen sain nopeasti, koska se oli Stockmannin varastossa. Olen ollut siihenkin todella tyytyväinen, vaikka ensin emmin sen korkeutta (se on matala).

Kolmas Raidan ehdottama hankinta oli Bo Conceptin Bordeaux-konsolipöytä (hyllykkö). Raita perusteli sen hankintaa, että siihen saisin kauniita esineitä näkyville. Ja tietysti voihan sitä käyttää vaikka kirjahyllynä. Tilasin siis senkin tuotteen, toimitusaika tuttu kuusi viikkoa.

Olohuoneen ison maton kohdalla kipuilin. Minulla oli 1,90 x 3,00 -metrinen, aito, sini-harmaa villanukkamatto, joka oli aikoinaan maksanut ”hunajaa”. Olisin halunnut säilyttää sen, vaikka se oli niin painava, etten kunnolla jaksa sitä nostella. Muuttopäivänä olimme laittaneet kaikki matot lasitetulle parvekkeelle, koska lattialla oli vielä voimapaperit. Kun olin päässyt vuokratuista muuttolaatikoista, sisupäissäni rahtasin tuon ison olohuoneen maton ja levitin lattialle todeten vain, ettei se sopinut yhtään. Se oli liian paksu ja väärää kokoa. Kukkapuron tuoli oli takakenossa, koska se oli vain osittain maton päällä. Ei muuta kuin matto myyntiin. Ostin Raidan ehdottaman mustikansinisen, ison, sileän (ei siis nukkamatto) villamaton, joka oli kuitenkin ohuempi kuin entinen.

Iso, musta ruokapöytä, jonka ympärille jatkettuna mahtui syömään jopa 12 henkilöä, tuntui liian suurelta. Raita tuomitsikin sen heti, ettei se sovi uuteen asuntoon. Otin Raidan suosituksesta ruokapöydäksi mökiltä Aallon pöydän ja Tapiovaaran Domus-tuolit. Nyt kokonaisuus on mittasuhteiltaan oikea.

Lasiovellinen kirjahyllykokonaisuus meni makuuhuoneeseen. Muuton yhteydessä lahjoitin valtavan määrän romaaneja SPR:n Konttiin. Näin sain tilaa tanskalaisille tyttöpatsaille.

Vaikka maksoin Raidalle hänen pyytämänsä summan, uskon, että suorastaan säästin rahaa, aikaa ja vaivaa. Rehellisesti sanottuna en olisi ehtinyt juosta huonekalukaupoissa tai notkua netissä etsimässä eri vaihtoehtoja. Ja jos niin olisin tehnyt, koti ei olisi vieläkään lähelläkään valmista.

Nyt minulta puuttuu vain taulut seiniltä. Tosin olemme Raidan kanssa katsoneet niille alustavat paikat, mutta taulut ovat edelleen lattialla. Toisaalta niiden kanssa en haluakaan pitää kiirettä, sillä haluan olla varma niiden sijoittelusta, ettei seiniin tule turhia reikiä.

Niin ja se mankeli. Se on sijoitettu työhuoneeseeni!

Kaisa