Näin valitset meikkivoiteen värin

Valo tuli jäädäkseen joksikin aikaa.  Huomasin sen konkreettisesti kasvoillani, kun näin itsestäni sivusta otetun valokuvan. Leukaperässä oli todella tylsän näköinen rantu, kun olin levittänyt aamukiireessä hämärissä meikkivoiteen huonosti. Ja vielä aivan liian tumman voiteen. Olin napannut kesäsävyn, joka todellakin on liian tumma talvikalpeille kasvoilleni.

Siitä jäikin päälle pieni tarkkailu kuinka muut ovat onnistuneet meikissään. Kovin monen kasvoilla näkyy olevan hieman vääränvärinen ja aivan liian paksu meikkikerros. Nyt onkin hyvä hetki tarttua käsipeiliin ja tarkistaa luonnonvalossa onko käyttämäsi värivoiteen sävy oikea ja tuotteen koostumus kohdallaan ihon kunnon kanssa.  Jos olet hankkimassa uutta värivoidetta, poimi muutama vinkki postauksesta.

Meikkivoiteilla tarkoitan tässä postauksessa kaikkia niitä tuotteita, jotka värinsä avulla saavat ihon hehkumaan kauniina. Tuote voi siis olla sävyttävä kosteusvoide, hieman enemmän väripigmenttejä sisältävä BB- ta CC-voide tai meikkivoide.

Arki-ihastukseni juuri nyt on Idun Mineralsin sävytetty päivävoide, joka sopii hyvin ohuelle ja kuivallekin iholleni. Lancômen meikkivoide on ohut ja vesimäinen, silti se peittää ihon kirjavuutta. Tämäkin on yksi suosikeistani, samoin kuin kauniin hehkun antava, ohuen ohut Korento-seerumimeikkivoide. Maybelline Fit Me! jättää rasvoittuvaisuuteen taipuvaisen ihon mataksi. NYX-meikkivoiteista löytyy sopiva sävy tummaihoisellekin.

 

Selvitä ensin onko ihosi pohjaväri punertava tai kellertävä. Levitä voidetta vaikka ranteen sisäpuolelle. Sillä ei ole väliä, onko ihosi tumma vai vaalea.

Kun pohjaväri on selvillä, etsitään oikea sävy, jonka tulisi olla sama kuin ihon luonnollinen sävy. Meikkivoiteella ei siis ole tarkoitus tehdä ihosta vaaleampaa tai tummempaa.

Ylinnä punertava ja alla kellertävä pohjasävy.

 

Kokeile sävyä eli meikin tummuusastetta leukaperiin lähelle kaulaa. Sipaise kahta kolmea sävyä rinnakkain ja valitse se, joka on lähinnä ihosi väriä. Löydät taatusti oikean sävyn, sillä meikkivoiteissa on nyt kymmeniä eri sävyjä. Muista, ettei missään nimessä meikkivoidetta tule testata kämmenselkään. Siinä iho on erivärinen kuin kasvoillasi. Jos myyjä tekee niin, älä luota hänen valintaansa.

Huomaa myös, että myymälöiden valot saattavat vääristää väriä. Siksi kannattaa mennä tarkastelemaan sävy käsipeilin kanssa luonnonvaloon, jos se vain on mahdollista.

Levitä meikkivoide huolella. Siveltimellä saat ohuimman kerroksen, mutta sorminkin levitys onnistuu. Muista häivyttää hyvin kasvojen reunoilta, hiusrajasta ja leukaperistä. Levitätpä meikin millä tahansa, viimeistele se painamalla käsillä ihoa. Näin sormien lämpö ikään kuin sulauttaa meikin ihoon.

Tarkastele vielä uudelleen ihoasi luonnonvalossa käsipeilin kanssa läheltä. Erottuuko meikki vai onko iho kauttaaltaan luonnollisen värinen? Jos meikki ei erotu,onnittelen, olet onnistunut värivalinnassa!

Jos meikki erottuu liian tummana, kokeile sekoittaa sen joukkoon niin sanottua heleyttäjää, meikinpohjustajaa tai seerumia. Jos väri on liian vaalea, sekoita sen joukkoon hieman tummempaa meikkivoidetta tai tummia pigmenttitippoja.

Väri kannattaa päivittää uudelleen, kun aurinko alkaa antaa väriä kasvoille. Ideaali tilanne olisikin käyttää talvella vaaleampaa sävyä ja kesällä tummempaa. Näin keväällä saa tismalleen oikean sävyn sekoittamalla näitä kahta keskenään.

Sini

Tuotteet saatu pr-näytteenä testiin.

 

Hyvinvointi

Pieniä, spontaaneja iloja

Olen ollut koko ikäni varsinainen mestari suunnittelemaan asioita etukäteen, niin yksityiselämässä kuin työssäkin. Olen myös hyvä suremaan asioita etukäteen! Iän myötä jotakin on kuitenkin tapahtunut. Nykyään olen aiempaa enemmän tässä ja nyt -ihminen.

Olin äskettäin Hongkongissa ja kuulin, että kiinalaiset juhlivat vain sitä syntymäpäiväänsä, jolloin he ovat eläneet koko kiinalaisen kalenterin läpi. He ajattelevat, että vasta siis kuusikymppisinä  ja sen jälkeen ihminen on viisas ja ansaitsee myös toisten arvostuksen.

Viisaammaksi en ole tullut enkä kaipaa erityistä arvostusta, mutta paljon spontaanimpi olen nyt kuin nuorempana.

Sellaista ei kannata siirtää, jonka voi tehdä heti.

Eikä sellaista kannata säästää tulevaisuuteen, josta voi nauttia jo tänään.

Tässä iässä saa olla jo vähän tottelematonkin! Niinpä monet lapsuudenkodin opetukset olen siirtänyt iloisesti syrjään.

Leena syö kakkua silloin, kun huvittaa, vaikka joka päivä.

 

Aloitetaan arkisista asioista, vaikkapa vaatteista

Panen uuden vaatteen heti päälle, kun olen sen ostanut. En piilota sitä kaappiin odottamaan sopivaa hetkeä tai säästä ”pyhävaatteeksi”.. Sellaisista vaatteista, jotka eivät tuota ”pirskahtelevaa” iloa, olen jo pyrkinyt luopumaan.

Toisinaan kaappien perältä löytyy säästämääni omaa ”vintagea”. Ihana luotto-ompelijani korjaa uskollisia lempivaatteitani, jos niissä on jotakin vikaa.

Panen pöytään arkenakin parhaat astiat, lasit ja lautaset, koska ne ovat kauniita ja tuovat ruokahetkeen pientä loistoa.  Ruokaostoksetkin yritän tehdä kaupoissa, joiden valikoima inspiroi minua valmistamaan parempaa ruokaa.

Kukkien ostamista en pidä edes tuhlauksena. Ne kohottavat aina mielialaani.

Kukat kohottavat mieltä.

 

Tilaan matkaliput sinne, minne kovasti tekee mieli, joskus kauas, joskus lähelle.

Viimeksi ostin junalipun Turkuun. Idea tuli yhtäkkiä illanistujaisissa, jossa mietimme, mihin tekisimme teatteriretken. Saman tien ostimme netistä matkan ja teatteriliput.

Syön kakkua tai jätskiä, kun huvittaa, vaikka joka päivä. Tai ainakin tiistaisin, kun lapset tulevat mummolaan…

Kotona minulle opetettiin, että ahkerat ihmiset eivät lue kirjoja keskellä päivää. Nykyään jo pystyn vetäytymään kirjanlukuun vaikka heti lounaan jälkeen.

Lähden myös keskellä kirkasta päivää elokuviin, jos mieli tekee tai tarjoutuu hyvää seuraa.

Teen noin kerran kuukaudessa galleriakävelyjä, yksin tai ystävän kanssa.

Menen säännöllisesti uuteen kirjastoon, Oodiin. Katselen ihmisiä, palautan kirjoja, teen uusia kirjalöytöjä, istun kahvilla, nautin talosta.

Aamun lehteä lukiessani saan ideoita teatteriin tai konsertteihin. Tarkistan heti netistä, löytyykö vielä paikkoja.

Unelmoin vuosia sitten, että voisin käydä päivätunneilla jumpassa. Nyt siihen on mahdollisuus. Monesti saatan valita useampia tunteja kuin viikon alussa suunnittelen!

Maalla huonolla säällä pidän pyjamapäivää, kääriydyn peiton sisään ja ahmin kirjoja tai nautin Netflixistä. En tunne mitään velvollisuutta edes mennä haukkaamaan (miehelleni koiranilmallakin välttämätöntä) raitista ilmaa. Katselen sohvalta pyryä tai rankkasadetta hyvillä mielin.

 

Minne Leenan tekee seuraavaksi mieli?

 

Sitäkin olen miettinyt, mistä hyvä elämä syntyy

Perheestä.

Ystävistä.

Mukavista harrastuksista.

Tunteesta, että voin hyvin.

Myös pienestä luksuksesta, ympäristön ja tavaroiden kauneudesta, yllättävistä kohtaamisista, ohikiitävistä hetkistä…

Niistä pienistä, arkisista asioista, joihin itsekin voin vaikuttaa.

Leena Karo, nykyisin tässä ja nyt -ihminen

Puheenaiheet