Näin teet joulupöytään siikaa jääkellarin menetelmällä

Monen mielestä joulupöydän parasta antia on alkuruokina nautittavat kalaherkut. Perinteiset mädit, sillit ja silakat ovat toki paikallaan, mutta on ilo tehdä myös jotain erilaista. Tunnetko jo jääkellarin menetelmän? Jos et, niin suosittelen lämpimästi kokeilemaan – menekki ja kehut ovat taattua. Ohjeen lopussa on myös makuihin sopivat viinivinkit, ole hyvä!

Kun kala valmistetaan jääkellarin tapaan, on siinä monta hyvää puolta. Ensinnäkin voit tehdä sen paria päivää ennen tarjoilua. Valutat kalan liemestään, leikkaat terävällä veitsellä ohuiksi viipaleiksi ja pyöräytät kauniille vadille ruusukkeiksi. Jääkellarinsiika säilyy hyvin pari päivää tarjoilukunnossa.

Muista, että mausteliemen pitää olla ehdottomasti kylmää. Voit halutessasi vaihdella liemen mausteita. Vaihda pippureita, jätä valkosipuli pois, lisää tuoretta inkivääriä, korvaa rosmariini muulla yrtillä ja limetti sitruunalla tai appelsiinilla. Näin syntyy eri makuversioita. Suosittelen kuitenkin kokeilemaan aluksi tätä reseptiä, se on saanut ainakin minun ruokavierailtani aina vilpittömät kehut.

Pyöräytä siikaviipaleet tarjolle kauniiksi ruusukkeiksi.

 

Seuralaiseksi siialle riittää hyvä keitinperuna, ja jos haluat, ohessa on myös makoisan sinappikastikkeen ohje. Sitä sopii tarjota myös graavilohen kanssa.

 

LIMETTINEN JÄÄKELLARINSIIKA, 8—10 annosta
800 g siikafileetä
1 tl kokonaisia valkopippureita
½ tl kokonaisia maustepippureita
2 rkl tuoretta rosmariinia
2 valkosipulinkynttä
1 limetti

LIEMI
1 l vettä
1 dl karkeaa merisuolaa
½ dl juoksevaa hunajaa
Kiehauta ensin liemen vesi jäähtymään. Liuota veteen suola ja hunaja. Kiehauta muutama minuutti. Anna liemen jäähtyä jääkaappikylmäksi.

Nypi kalafileistä mahdolliset ruodot pois.

Murskaa pippurit morttelissa. Ripottele seos kalojen lihapintaan. Levitä päälle rosmariinin neulasia, kuoritut ja ohueksi viipaloidut valkosipulinkynnet sekä limettiviipaleet.

 

Levitä hienonnettu mausteseos tasaisesti siikafileille.

 

Asettele kalafileet maustepuolet vastakkain (takaisin kalan muotoon) ja nosta korkeareunaiseen, kalafileiden pituiseen vuokaan. Kaada päälle kylmä suolaliemi ja nosta kalojen päälle paino (esim. lautanen), jotta fileet ovat kokonaan liemen peitossa.

Anna siikafileiden suolautua jääkaapissa vähintään yksi, mieluiten kaksi vuorokautta.

Valuta kalat liemestä. Kuivaa ja poista mausteet talouspaperilla. Leikkaa siikafileet ohuiksi viipaleiksi. Pyöräytä viipaleista ruusukkeita ja asettele ne tarjoiluvadille. Koristele rosmariinilla ja limettiviipaleilla.

Tarjoa lisänä tilli-sinappikastiketta ja kuorittuja, keitettyjä kuumia perunoita.

 

TILLI-SINAPPIKASTIKE
1 dl sinappia
2 rkl valkoviinietikkaa
3 rkl sokeria
½ tl suolaa
¼ tl mustapippuria
2 dl rypsiöljyä
2 rkl tuoretta tilliä tai ruohosipulia hienonnettuna

Sekoita kulhossa sinappi, etikka, sokeri, suola ja ripaus valkopippuria.

Lisää öljy sinappiseokseen ohuena nauhana koko ajan sekoittaen. Mausta tillillä tai ruohosipulilla.

 

VIINIVINKIT RANSKALAISITTAIN

Kalapöydän palan painikkeeksi sopii raikas, aavistuksen jäännössokeriakin sisältävä valkoviini.

  • Ranskalainen GEM Blanc (12,98 €) valkoviini on jo timanttisella pullomuodollaan juhlava nostettavaksi joulupöytään. Viinin on sitruksisen raikas ja kepeän hedelmäinen. Roseeviinin ystävän kannattaa kokeilla tämän saman hintaista sisarta Gem Roséta. Pulloissa on erikoisuutena lasinen korkki. Alkon vakiovalikoimassa.
  • Pfaff Pinot Gris (14,98 €) on alsacelainen puolikuiva, miellyttävän hapokas ja lempeän sitruksinen valkoviini. Sitä voi siemailla myös joulukalkkunan ja mietojen juustojenkin seurassa. Alkon vakiovalikoimassa.
  • Jos haluat satsata joulun valkoviiniin, poimi kalaherkkujen kumppaniksi Vuoden Viinit 2018 -kilpailun parhaaksi valkoviiniksi valittu, myös Alsacesta, Domaines Schlumberger Riesling Grand Cru Saering (29,49 €). Se maistuu niin blinien ja mätien, äyriäisten kuin jääkellarinsiiankin kanssa. Viini on happorakenteeltaan todella tyylikäs, sitruksinen ja hedelmäinen. Alkon vakiovalikoimassa.

 

Herkullista joulua kaikille.

Marita Joutjärvi, ruokatoimittaja

Hyvinvointi

Olen ihan mykistynyt pukeutumisetiketin venyttämisestä

Kun kutsukortissa on pukukoodi, sitä noudatetaan. Silloin kunnioitetaan kutsujen järjestäjää ja tilaisuutta. Jos joku haluaa venyttää tätä etikettiä, on viisainta jäädä kotiin!

Linnan juhlissa nähtiin yllättävän paljon todella pahoja etikettivirheitä: kuka oli halunnut ”ilmentää itseään” pukeutumalla rentoon asuun, moni mies oli sonnustautunut smokkiin ja nähtiinhän siellä myös valkoisia (!) lenkkareitakin.

Valtakunnan ykkösjuhlien pukukoodi on juhlapuku. Se tarkoittaa miehellä frakkia ja valkoista liiviä tai vyöliiviä (ei siis vihreää liiviä) tai tummaa pukua, valkoista paitaa ja helmenharmaata solmiota (ei siis mustaa surusolmiota). Naisella koodi tarkoittaa TÄYSpitkää, juhlavaa vaatetta (ei housuasua eikä pumpulimekkoa).

Juhlapuku-koodi edellyttää naiseltä täyspitkää, juhlavasta materiaalista valmistettua asua, ei kuitenkaan housupukua. Näytöskuvat Jesper Hövringin näytöksestä.

 

Olen hämmentynyt ja yllättynyt, miten usein törmäänkään siihen, että vieraat viis veisaavat kutsun pukukoodia. Kertooko se tästä ajasta? Jokainen haluaa ”ilmentää itseään” revittelemällä. Onko se huomiohaluisuutta vai tietämättömyyttä vai välinpitämättömyyttä kutsun järjestäjiä kohtaan?

Kun pari menee tilaisuuteen, heidän tulisi pukeutua samantasoisesti: ei siis niin, että toinen on kuin prinsessa ja toinen kuin riihen takaa tullut.

Ja entä tämä smokin suosio juhlapukutilaisuudessa? Smokki EI KOSKAAN korvaa frakkia, kun koodina on juhlapuku, onpa smokin valmistaja kotimainen tai ulkomainen merkkifirma, onpa takissa paljetteja tai jotain muuta härpäkettä.

Näitä virallisia pukukoodeja on niin vähän eikä etiketti ole muuttunut vuosikymmeniin (paitsi vuonna 1990-luvulla sallittiin smokin kanssa pienoiskunniamerkit). Siten koodien hallinta olisi helppoa. Tietoa on saatavana vaikka kuinka paljon, jos on tahtoa ottaa selvää.

Viralliset juhlatilaisuudet eivät ole se paikka, jossa lähdetään oman mielen mukaan soveltamaan etikettiä. On syytä muistaa, että Linnan juhlat ovat eri tilaisuus kuin Hollywoodin punaisen maton bileet, ja sen pitäisi näkyä myös pukeutumisessa.

Linnan juhlien aikaan monet peräänkuuluttivat etiketin uudistusta. Mielestäni meillä Suomessa on vähän (jopa liian vähän) tilaisuuksia, joihin järjestäjä on laittanut virallisen pukukoodin (juhlapuku/frakki, iltapuku/smokki, tumma puku). En haluaisi, että niissä vähäisissä virallisissa juhlissa lähdettäisiin vääränlaiseen revittelyyn venyttämällä etikettiä. Enkä varsinkaan valtakunnan ykkösjuhlissa. Onhan meillä valtava määrä tilaisuuksia, joissa on epävirallisia pukukoodeja (smart casual tms.) tai ei ole koodia lainkaan. Jätetään ne revittelyt niihin.

Pukukoodi helpottaa vieraiden pukeutumispähkäilyjä. Sen noudattaminen ei ole mielipideasia, vaan noudattamalla kunnioitetaan kutsujaa ja tilaisuutta. Mielestäni rikkomalla koodia, henkilö ajattelee vain itseään, on minä-minä -ihminen.

Tiukkapipo-Kaisa on puhunut.

Miten sinä suhtauduit Linnan juhlien etiketin venyttelyyn?

Kaisa

 

Puheenaiheet