Mika Waltarin kirjoittamat komisario Palmu -kirjat ovat klassikkoja, mutta suuri yleisö tuntee ehkä paremmin Palmun Matti Kassilan ohjaamien, legendaaristen elokuvien perusteella. Pari vuotta sitten Helsingin Kaupunginteatteri toi näyttämölle Komisario Palmun erehdyksen ja nyt vuorossa on Kaasua, komisario Palmu. Jos kaipaat viihdyttävää teatteria, tämä voisi olla se näytelmä.

Nyt Palmu ratkoo kaasuun kuolleen, rikkaan rouva Skrofin kuolemaa. Tapaturma vai murha? Tutkittuaan huoneiston Palmu toteaa, että kyse on murhatutkimuksesta. Onko murhaaja rouva Skrofin hulttiomainen sukulaispoika Kaarle Lankela (Tuukka Leppänen), rouvan suojatti Kirsti Skrof (Sara Paasikoski), lipevä saarnaaja Mustapää (Jouko Klemettilä), rouvaa hoitanut lääkäri Markkola (Kari Mattila) vai aivan joku muu?

Komisario Palmuna äkäilee Kari Väänänen. Hän istuu erittäin hyvin rooliinsa. Esikuvana on ollut varmaan elokuvien Palmu eli Joel Rinne, mutta silti kyse ei ole kopiosta, vaan Väänänen tuo Palmuun myös omaa näkemystään. Kari Väänänen sopii hyvin Joel Rinteen suuriin saappaisiin. Palmun kanssa murhaa ratkovat etsivät Virta (Heikki Ranta) ja Kokki (Petrus Kähkönen). Heissä ei ole samaa koomisuutta kuin elokuvan vastaavia rooleja näytelleissä Matti Raninissa ja Leo Jokelassa.

Heikki Kujanpään ohjaaman näytelmän Kirsti Skrof on saanut annoksen itsenäisyyttä. Jostain syystä rooli jää kuitenkin aika kylmäksi. Kaarle Lankelan rooli onnistuu paremmin, vaikka ei ylläkään esityksen huipuksi.

Huippusuorituksiin yltävät Kari Väänäsen lisäksi Jouko Klemettilän saarnaaja Mustapää. Hänen lipevyytensä on hykerryttävää. Kaikki ne pienet eleet ja ilmeet ovat herkullisia. Samaan tasoon yltää taiteilija Kurt Kuurna (Miiko Toiviainen). Hänen äänensävynsä ja ilmeensä täydentävät tekstiä. Neljännen hienon roolin tekee varatuomari Lannetta näyttelevä Eero Saarinen. Hänestä huokuu kokemus, ammattilaisuus ja uskottavuus, samoin kuin Klemettilästä.

Toteutuksen helmiin kuuluu Vuokko Hovatan laulajatar Iiri Salmia. Näytelmän aikana yleisö saa kuulla Hovatan svengaavaa laulua.

Näytelmän juonta kuljettaa myös hieno jazzorkesteri. Muusikot vastaavat hauskoista tehosteista. Lisäksi näytelmässä hyödynnetään liikkuvaa kuvaa lähinnä takautumien kohdalla mustavalkoisina toteutuksina. Se toimi yllättävän hyvin.

Koska tunnen näytelmän juonen elokuvan perusteella, näytelmän käänteitä on helppo seurata.

Kaiken kaikkiaan Kaasua, komisario Palmu on viihdyttävä kokonaisuus.

Ensi-iltayleisö sai nähdä jotain harvinaista: Matti Kassila istui takapenkissä. Ohjaaja Heikki Kujanpää kiitti Kassilaa ja vei hänelle kukat. Kaunis ele. Yleisö taputti seisaltaan kunnioittaen mestariohjaajan uraa.

Kaisa