Pyöräillen aistii ja kokee enemmän

Olen hurahtanut polkupyöräilyyn. Olen nautiskelijapyöräilijä eli poljen verkkaisesti maisemia ihaillen ja luonnosta nauttien. Matkani kyllä ovat pidentyneet ja hyvä niin. Nyt innostuin suunnittelemaan pidempää reissua, kun ystäväni hehkutti ajaneensa ihanan saaristoreitin.

Jäin haaveilemaan, josko minäkin jaksaisin niin pitkän reitin. Sitten sain käsiini YouSport.fi -sivuston infon, jossa oli kysytty sivuston käyttäjiltä heidän suosikkipyöräreittejään kotimaassa. Vastaajia oli lähes 700 eri puolilta Suomea. Tässä heidän Suomen Top 5 pyöräreitit.

1. Saariston Rengastie

Turun saaristossa kulkeva Saariston Rengastie kulkee saarelta toiselle, usein ilmaisten lossien avulla. Reittejä on kaksi. Iso Rengastie on noin 200 kilometriä kattava kierros ja sisältää kahdeksan merimatkaa. Lyhyempi reitti, Pikku Rengastie, kulkee Turusta Paraisten kautta Nauvoon ja sieltä Rymättylän ja Naantalin kautta takaisin. Lossit ja yhteysalukset kulkevat reitillä säännöllisesti yleensä touko-kesäkuulta elokuun loppuun.

Saariston Rengastien ykköspaikkaa perustelttiin:

  • Paras pyöräilyreitti löytyy ehdottomasti Turun Saaristosta! Saariston Rengastie on juuri sopivan kokoinen lenkki Suomen kansallismaisemissa. 
  • Turun saariston rengasreitti on mahtava, hienot maisemat, paljon nähtävää ja vaihteleva maasto.
  • Mahtavia näköaloja ja erilaista maisemaa. Yöpymispaikkoja matkan varrella joka lähtöön. Monille pelkkä kokemus lautalle menosta on jo uusi asia.
 Kalastusmahdollisuuksia matkan varrella. Uimaan pääsee moniin paikkoihin.
  • Turun saaristo on ehdottomasti monipuolisin ja mukavin reittivalinta varsinkin kesällä. Mahtavat maisemat läpi koko reitin.

Lisätietoa reittivaihtoehdoista, lossiaikataulut sekä tarkempi reittikuvaus löytyvät osoitteesta www.saaristonrengastie.fi.

Pyöräilä voi myös leppoisasti välillä kahvitellenkin.

 

2. Ahvenanmaa

Suomen ja Ruotsin välissä sijaitseva Ahvenanmaan saaristo houkuttelee pyöräilijöitä paitsi ruotsalaissävytteisen kulttuurinsa ja kuuluisien pannukakkujensa avulla, myös helppoudellaan. Tasaista maata ja hyvin hoidettuja pyöräteitä riittää. Manner-Ahvenanmaa on lisäksi mukavan kompakti: pääsaari on vain 45 kilometriä pitkä ja 55 kilometriä leveä.

Ahvenanmaa-fanit hehkuttivat valintaansa näin:

  • Suomen paras pyöräreitti on Ahvenanmaalla. Kaunis luonto ja tasaiset tiet ilman mäkiä.
  • Paras pyöräreitti on Ahvenanmaalla. Tasaista tietä ja paljon nähtävää ja koettavaa kesällä.
  • Paras pyöräilyreitti on lähteä Turun saaristosta lautoilla Ahvenanmaalle. Polkea pikkusaaret läpi ja jatkaa seuraavalle saarelle!

Lisätietoa: www.visitaland.com/fi/nae-koe/polku-ja-moottoripyoralla.

3. Tuusulanjärvi

Tuusulanjärvi tarjoaa 21 kilometriä katkeamatonta kevyenliikenteenväylää sekä paljon vaihtelevaa näkemistä: Järven länsipuoli on peltomaisemaa ja itäpuolella kulkee Tuusulan Rantatie, jonka varrella asuivat aikoinaan mm. Aleksis Kivi, Juhani Aho ja Pekka Halonen. Sibeliuksen Ainola sijaitsee nykyisen Rantatien pohjoispäästä noin 500 metriä Järvenpään suuntaan. Järven itäpuolella ei ole palveluita, mutta Järvenpään Vanhankylänniemen kartanokahvilasta alkaen vastaan tulee kahviloita, ravintoloita ja museoita säännöllisin välein.

Luonnon vaihtelevat värit piristävät pyöräilijää.

Näin Tuusulanjärven pyöräilymahdollisuuksia kuvailtiin:

  • Paras pyöräilyreitti on ehdottomasti Tuusulanjärven ympäri pyöräily! Lähtö Järvenpään Rantapuistosta Paijalaan, pitstoppi Aurankulman kioskilla jäätelöllä ja kotiinviemisiksi irtokarkkeja, Tuusulan kultturellia rantatietä pitkin takaisin Huilin terassille virkistävälle juomalle.
  • Tuusulanjärven ympäri pyöräillään joka vuosi jonakin elokuisena yönä puolison kanssa. Muuten viiletetään päiväsaikaan.
  • Paras reitti on Tuusulanjärven ympäri. Sen voi mennä vauhtilenkkinä tai leppoisasti maisemia ihaillen seurassa kuin seurassa.

Lisätietoa sivuilta visittuusulanjarvi.fi.

4. Oulun seutu

Oulu on viime vuosina kerännyt mainetta etenkin talvipyöräilykaupunkina –kaupungissa pidettiin maailman ensimmäinen kansainvälinen talvipyöräilykongressi vuonna 2013. Talvipyöräilyn suosio ei liene ihme, sillä tämä pohjoinen kaupunki on lumipeitteen alla 160-175 päivää vuodesta eikä kattavien pyöräteiden haluta menevän hukkaan. Oulun alueella pyöräteitä on noin 730 kilometriä.

Parhaiten näistä kevyenliikenteenväylistä nauttii kuitenkin kesäkuumalla, ainakin mikäli YouSport.fi-sivuston äänestäjiä on uskominen:

  • Lähden aamuauringon paisteessa kohti Oulujokea ja kurvaan pitkin siltaa yli joen. Kaarran oikealla kohti ihanaa Koivurannan kahvilaa, valkoinen huvilarakennus Oulujoen rannalla. Nautin kupposen hyvää kahvia ja jatkan pitkin kauniin Oulujoen rantaa. Ohitan Tuiran suihkulähteet ja lumoavan kauniin Ainolan puiston sorsineen ja kasveineen. Saavun Oulun torille ja halaan lupsakkaa Toripolliisia. Olen niin onnellinen kun Oulussa on maailmaan parhaat pyörätiet.
  • Kaunein pyöräreitti kulkee Oulun keskustasta Ainolan puiston ja Oulujoen rannan pyörätietä pitkin Nallikariin ja Pikisaaren kautta takaisin torille.
  • Viime kesänä ajeltiin perheen kanssa Oulussa. Lähdettiin Nallikarin leirintäalueelta pitkin pyöräilyreittiä kohti toria. Sieltä joen varteen ja sitä pitkin niin pitkälle kuin pääsi. Sitten vain pyörät ympäri ja takaisin sillalle josta pääsi ”tois puol jokkee”. Jätskinsyöntitauko ja sitten takaisin joen toista puolta Nallikarille. Pyöräilyreitti vei lopuksi meidät aivan merenrantaan. 
  • Suomen paras pyöräreitti on ehdottomasti Oulussa, ns. Kahden järven reitti (17 km) suuntaa Kuivasjärvelle ja Pyykösjärvelle. Matkalla voi piipahtaa virkistäytymässä Kasvitieteellisessä puutarhassa tai tutustua yliopiston museoihin.

Lisätietoa: Oulun polkupyöräilijät ry http://oupo.fi.

5. Helsinki-Porvoo

Idyllinen Porvoo kuuluu Suomen suosituimpiin turistikohteisiin, joten ei liene ihme että pyöräilijätkin viihtyvät sen puutalojen pauloissa ja jokirannan varrella. Kaupunkiin saapujat voivat käydä hakemassa pyöräilykartan asiakaspalvelupiste Kompassista. Paras tapa yhdistää kuntoilu ja Porvoo on pyöräillä tähän pikkukaupunkiin Helsingistä asti. 50 kilometrin matka kulkee pitkin mutkittelevaa maisematietä, jossa sopii ihailla maalaisrakennuksia ja peltoja. Matkan varrella voi pysähtyä Palménin kauppaan aistimaan vanhaa kyläkauppatunnelmaa. Mikäli 100 km edestakainen päiväreissu tuntuu liialliselta pyöräilykoitokselta, takaisin pääkaupunkiin pääsee Porvoosta myös bussilla.

Näin Helsinki-Porvoo-välin pyöräilyä kehuttiin:

  • Paras fillarireitti on Porvooseen ja takaisin. Päivässä sen ehtii tehdä hyvin ja melkein koko matkan voi kulkea fillarireittejä. Porvoossa voi viettää taukoa ja syödä ennen paluuta.
  • Minun suosikkireittini on Helsinki-Porvoo ja vanhaa tietä. Matka on juuri sopiva, n. 50km, välillä on idyllinen kahvila N’Avetta, jossa on mukava pitää tauko ja määränpäässä odottaa viileä pulahdus hiekkakuopalla ja loistava lounas missä tahansa kaupungin arvostetussa ravintolassa. Mikäli kunto loppuu kesken, voi takaisin tullessa iskeä pyörän bussiin tai huristella reidet hapoilla ja vatsa täynnä kotiin.
N’Avetta hellii herkuillaan pyöräilijääkin.

 

  • Perinteeksi on muodostunut ajaa Porvooseen päin Kuninkaantien reittiä pitkin, ja tulla suoraviivaisemmin takaisin moottoritien tienoilla kaartelevaa Uutta Porvoontietä.
  • Porvoo on kaunis ja hyvä pyöräilykaupunki. Pikkukaupungissa kaikki on pyörällä saavutettavissa nopeasti ja hetkessä hurauttaa maaseudulle.

Lisätietoa Porvoosta www.visitporvoo.fi/by-bicycle.

Innostuitko vai oletko jo tehnyt pidempiä reissuja?

Sini

 

 

 

Kulttuuri

Tamminiemi vie kävijän Kekkosen aikaan

Jos et ole käynyt Tamminiemessä, presidenttien entisessä edustusasunnossa, piipahda katsomassa, miten Kekkosen aikaan valtion päämies asusti. Aika vaatimattomasti. Mahtipontisuus puuttui. Eihän suomalaiset nyt sellaiseen loistoon syyllisty.

Tästä Tamminiemen sisäänkäynnistä ovat monien valtioiden päämiehet ja muut arvovaltaiset vieraat.

 

Kävin ensimmäisen kerran Tamminiemessä, kun se oli avattu yleisölle. Juhannuksena minulla oli vieraana serkku, joka ei ollut käynyt tuolla. Siitä saimme hyvän ohjelman juhannuspäiväksi. Silloin oppaana toimi Matti Vanhanen, joka oli rivikansanedustaja.

Tamminiemessä kannattaa käydä toisenkin kerran, varsinkin, jos ensimmäisestä käynnistä on vuosia, kuten minulla. Kaikkia yksityiskohtia en muistanut.

Tamminiemen pienuus ja vaatimattomuus on silmiinpistävää, kun kyse oli kuitenkin valtion päämiehen edustusasunnosta. Alakerran tiloja käytettiin edustukseen. Alakerrassa oli myös Urho Kekkosen työhuone, jonka ovi on äänieristetty. Siten eteisessä odottavat neuvottelijat eivät kuulleet, mistä sisällä puhuttiin.

Tamminiemessä on paljon aikalaisten taidetta ja huonekaluja: Timo Sarpaneva, Tapio Wirkkala, Eero Aarnio ja Reidar Särestöniemi.

 

Urho Kekkosen työhuoneen pöytä.

 

Alakerran rento neuvottelunurkkaus, jossa suomalaiset huonekalut ja taidetta.

 

Alakerran salin kullansävyinen kalusteryhmä

 

Urho Kekkonen oli täsmällinen. Tarkasti klo 12 hän istahti tämän pöydän ääreen lounaalle. Lounasruokasuosikkeja olivat kuoriperunat ja läskisoosi.

 

Tämä ”salainen” baari löytyy liukuovien takaa. Tarinan mukaan Kekkosen lapsenlapset eivät aikoinaan tienneet baarin olemassaolosta.

 

Toisessa kerroksessa sijaitsivat Kekkosten yksityistilat. Nekään eivät turhalla glamourilla häikäise. Aulasta löytyy oleskelutila, jonka sohvalla Kekkonen nautti aamiaiseksi pullan ja luki sanomalehdet. Aulassa on myös Urkin televisio ja Karuselli-tuoli. Siinä sitä oli hyvä katsella niitä kahta kanavaa, jotka siihen aikaan näkyivät.

Aarnion Pallotuoli ei ollut Kekkosen mieleen, koska ”sen sisälle vanha ihminen ei kuullut mitään eikä siitä päässyt yös”, kuten tarina kertoo Urkin todenneen. Taustalla sohva, jossa hän nautti aamiaisensa, sen pullan ja luki lehdet.

 

Karusellli-tuolissa istuen Kekkonen katsoi telkkaria. Huomatkaa telkkarin alapuolella oleva valkoinen laite. Se on sen aikakauden kaukosäädin.

 

Urho ja Sylvi Kekkosella oli omat makuuhuoneensa. Molemmat ovat pienet, ja sängyt kapeat. Ei siinäkään ole pröystäilty.

Urho Kekkosen makuuhuone ja sänky. Kirjoituspöydällä on kalenteri, joka on auki kuolinpäivän, 31.8.1986, kohdalta.

 

Sylvi Kekkosen makuuhuone. Huomaa kullanvärinen tv-tuoli.

 

Tamminiemen sauna on kuuluisa. Siellä on hierottu monia sopimuksia. Saunan yhteydessä on myös uima-allas ja oleskelutila, jossa on lepotuolit. Tätä saunaa saa nykyisin vuokrata. Tosin vuokra on sen verran korkea, 3800 euroa, että se rajoittaa käyttöä – ja se onkin tarkoitus rajoittaa.

Tamminiemen sauna
Saunan lepotuolien käsinojassa on syvennys. Se ei ole juomalasille, vaan on tuhkakuppi. Kertonee aikakaudesta.

 

Tamminiemi sijaitsee Helsingin Meilahdessa, aivan Seurasaaren sillan kupeessa. Sinne pääsee bussilla nro 24, ja autoille on parkkipaikkoja kadun varrella. Museo on auki keskiviikosta sunnuntaihin klo 11-17. Sisäänpääsy 9 e, tänne käy myös Museokortti. Katso lisää Tamminiemen omilta sivuilta.

Kaisa

PS. Koska Tamminiemessä on paljon mm. Timo Sarpanevan suunnittelemia tuotteita, käy myös Designmuseon Timo Sarpaneva -näyttelyssä, josta kirjoitin maaliskuussa.

Kulttuuri