Kassilla vai ilman?

Kylläpä tuli huono omatunto ostoksilla viime viikolla. Hyvä ihminen ei kuluta eikä saastuta, mutta pitää osaltaan maailmanpyörät liikkeessä. Silloin pitää myös ostaa jotakin. Ostokokemus voi tosin mennä pieleen monellakin tavalla. Minä jouduin keskelle muovikassigatea.

Kaunis pakkaus viimeistelee ostoksen tai lahjan. Huolella ja ajatuksen kanssa tehty paketointi jää muistiin mukavana asiana.  Ja antaahan se lisäarvoa hankinnalle. Ainakin minun mielestäni. Viime aikoina olen jäänyt usein vaille tätä kokemusta ja kävellyt kaupasta vaatteet kainalossa ilman minkäänlaista pakkausta. Tai olen sujauttanut niitä hikiseen jumppakassiin, joka on sattunut olemaan mukana. Ja  nyt en puhu halpahalleista enkä ruokakauppojen vaateostoksista.

kassi 4
Ravintoillan päätteksi sain itsetehdyn leivän kauniisti paketoituna. Tämä ilahduttaa edelleen. Kiitos ravintola Ammene/Pärnu ja Pomar.

Viime viikolla parkkihalliin tavaratalon läpi kiirehtiessäni silmiini osui käsilaukku  40 prosentin alessa. Olin huomannut laukun jo pari päivää aiemmin, mutta jäin miettimään. Kun laukku edelleen tuijotti minua alelaarissa, nappasin sen mukaan. Maksoin laukun ja myyjä kysyi, ostanko muovikassin. Hämmennyin, sillä yleensä tämän hintaluokan ostokset on laitettu paperikassiin. Muovikassi ei houkutellut, tosin esillä ei ollut minkäänlaisia ostoskasseja, ei muovisia eikä paperisia. Tunsin oloni syylliseksi, muovikassin ostamalla syyllistyisin maapallon tuhoamiseen. Kestokassin olisin ostanut, vaan niitäkään ei ollut laukkuosastolla kassojen lähellä myynnissä.

kassi2
Tämä ”paketointi” jää negatiivisesti mieleen. Jo laukun kääriminen paperiin ennen pussittamista olisi pelastanut tilanteen.

Kun ei muovikassista tullut kauppoja, myyjä hieman hätäpäissään, hämillään ja nolona sujautti laukun kuvassa näkyvään säilytyspussiin. Tuntui hieman oudolta kävellä nyssäkkä kainalossa tavaratalosta ulos. Ihan kuin olisin varastanut jotakin. Onneksi hälyttimet eivät alkaneet hälyttää.

Ehkä tällä muovipussikielteisyydellä haetaan isompaa hyvää, mutta voisiko sen tehdä jotenkin toisin? Mielestäni ostokokemus ei ollut todellakaan kyseisen laukkubrändin mukainen. Eikä kyllä tavaratalonkaan. Tunsin ostaneeni halvan muovilaukun nahkaisen merkkilaukun sijaan.  Tunsin myös itseni roistoksi, joka vain ostaa ja ostaa. Tosin edellisen laukun ostamisesta oli jo 10 vuotta, sillä en todellakaan ole mikään ostoholisti.

Ehkä tilanne korostui mielessäni siksikin, että olin hetkeä aiemmin ostanut samaisen tavaratalon shop in shop -korumyymälästä lahjaksi korun, joka pakattiin niin kauniisti ja arvokkaasti. Myös ostamani laukku oli lahja, minulle mieheltäni.

kassi1
Paketointi on yhtä harkittua ja tyylikästä kuin brändin tuotteetkin.

Ruokakauppaan menen aina oman kauppakassin kanssa. Mutta kaupungilla kierrellessä ei aina ole kauppakassia mukana, ainakaan heräteostoksilla.

No lopputulemana olen nyt kaivanut kaikki kokoontaittuvat kauppakassit kaapeista esiin ja tunkenut niitä laukkuihin, joita käytän päivisin liikkuessani.  En usko, että maailman luonto säästyy, mutta ainakin kuljetan ostokseni kassissa, enkä epämääräisenä myttynä kainalossa.

Onko teillä omat kauppakassit aina mukana? Vai ostatteko hyvällä omalla tunnolla muovikassin ostoksille?

Sini

 

Keli viilenee, nyt on hyvä aika vaihtaa öljyt – iholle

Kirjoitin muutama vuosi sitten erääseen naistenlehteen öljybuumista ja hieman arvelin erilaisten ihon- ja hiustenhoitoöljyjen suosion olevan hetken humaus. Pieleenhän se arvio meni. Öljyt tulivat jäädäkseen, tosin tämänhetkisten öljyjen koostumukset ovat aivan toista luokkaa kuin tuolloin.

öljy5 (2)

Öljyt kuuluvat ihonhoitorutiineihini, mutta hiuksilleni ne eivät mielestäni sovi. Kampaus lätsähtää alta aikayksikön, sillä lyhyet kutrini ovat hennot ja ehkä hieman lasimaisetkin. Jos olisin pitkähiuksinen, varmaankin sivelisin öljyä latvoihin säilyttämään kosteutta ja antamaan kiiltoa.

Ihoni tykkää öljyistä. Käytän niitä kasvoille, kynsiin ja vartalolle. Sellaisenaan tai tuunaan voiteen sekaan. Öljyt hellivät ihoa myös puhdistuksessa,

Helpoiten öljy tuntuu imeytyvän hieman kostealle iholle. Ja tässä tullaankin kiinnostavaan asiaan. Osa haastattelemistani ihonhoidon asiantuntijoista tuhahtelee, kun hehkutan öljyjä. Heidän mielestään öljyt eivät voi imeytyä ihoon. Pohdin asiaa jo viime vuonna öljypostauksessai, jonka voit lukea  TÄÄLTÄ

Minulle riittää, että kutisevan kuiva ja ohut ihoni ei öljyilyn jälkeen enää kutise eikä pölise ja tuntuu pehmeältä. Kasvoilla, kaulalla ja dekolteella öljy hämää hieman myös juonteita. Näille alueille laitan öljyä illalla, iho on aamulla ihanan tuntuinen. Tosin etenkin paukkupakkasilla laitan aamulla ennen ulkoilua kasvoille vain öljyä. Voiteen levitän vasta ulkoilun jälkeen.

 

öljy4

Käytössäni on hyvinkin erilaisia öljyjä. Vaihtelen niitä fiiliksen mukaan. Kun haluan yhdistää öljyyn mieleen vaikuttavan tehon, valitsen öljyn, jossa on mukana aromaattisia, eteerisiä öljyjä. Kestosuosikkini vartalolle jo kohta vuosikymmenen takaa on Dr.Hauschkan Sitruunaruohoöljy. Se vaan tuoksuu niin ihana piristävältä ja raikkaalta ja sopii iholleni kuin naukutettu.

Kun kiirettä pukkaa eikä mieli tahdo rauhoittua, sivelen kasvoille Comfort Zonen Tranquillity Blend -öljyä. Sitä on myös vartalon iholle.

Jo vuosi sitten postauksessani ollut Infinaturan Cura Oil on päässyt oikeuksiinsa tänä vuonna, kun olen hoitant sillä polven pitkää leikkausarpea. Se on pysynyt notkeana ja pehmeänä.

Pidän myös öljypohjaisista kasvoseerumeista. Ne ovat uusi hitti ja niitä alkaa löytyä hiljalleen myös edullisemmista sarjoista. Niistä lisää myöhemmin.

Mitä mieltä olet öljyistä? Vai oletko koskaan edes kokeillut?

Sini