Mikä ihmeen talvi-iho?

Kun ilmat kylmenevät ja päivät lyhenevät, lisäämme yleensä enemmän vaatteita ylle. Mutta iho joutuu kohtaamaan kylmyyden ja viiman ilman apujoukkoja. Lisähoivan sijaan alamme puhua talvi-ihosta ja pidämme itsestään selvänä, että iho kuivuu, kiristelee ja kutiseekin. Eihän sen niin kuulu mennä!

Minä reagoin jo ennen kuin näin käy ja vedän iholle lisää palttoota. Se tarkoittaa enemmän kosteutta ja rasvaa. Ei kovin vaikeaa, mutta ilmiselvästi ylivoimaista aika monelle. Väitän, että lisärasvaukseen menee vähemmän aikaa ja energiaa kuin siunailuun talvi-ihosta ja kärvistelyyn sen kanssa.

Ihmettelen myös sitkeää väitettä, että vesipesua kannattaa talvella välttää. Miksi? Eivät ihon rasva-aineet liukene veteen, vaikka usein  niin väitetäänkin. Kokeilepa vaikka sekoittaa voita veteen. Liukeneeko? Ei liukene.

Päin vastoin, iho hyötyy veden kosteuttavasta vaikutuksesta, kunhan vesi ei ole tulikuumaa. Pesun jälkeen iho kannattaa jättää hieman nihkeäksi ja levittää reilusti voidetta sitomaan kosteus ihoon. Lisää vinkkejä kuivan ihon hoitoon TÄÄLTÄ.

talvi-iho (2)Tässä joitakin hyväksi havaitsemiani kuivuuden taltuttajia kasvoille: Vasemmalta Lumene Harmonia Seerumi, 30 ml 39,90 e, Soley Graedir Organic Healer -hoitosalva, 30 ml 30 e, Tata Harper Creme Riche -voide, 50 ml 215 e, Lierac Hydragenist -seerumi, 30 ml 52 e, Esse silmänympärysvoide, 15 ml 121 e.

Näin minä teen

Kasvojeni iho on ohut ja se falskaa kosteutta. Vartalon iho on kuiva. Ilman rasvaamista se kutisee ja hilseilee. Pääosin käytän öljypohjaisia puhdistusöljyjä kasvoille ja myös suihkugeelissä on öljyä mukana.

Puhdistuksen jälkeen painelen kasvoille käsin kosteus- tai hoitovettä. Se kosteuttaa tehokkaasti ja painelenkin yleensä useamman kerroksen. Lisää hoitovesistä voit lukea aiemmasta postauksestani.

Hoitoveden jälkeen levitän kosteuttavaa seerumia tai öljyä. Ihon tarpeiden mukaan. Joku kysyi mistä ihon tarpeet tietää? Minä luotan tuntemukseen. Tuote toimii, jos se  tuntuu hyvältä iholla ja tekee sen pehmeän joustavaksi.

Lopuksi levitän kosteusvoidetta, jossa on rasvaa mukana. Rasva auttaa sitomaan kosteutta ihoon ja estää kosteuden haihtumista. Levitän voidetta paljon kerrallaan ja annan sen imeytyä hyvin.

Käytän käsi- ja jalkavoidetta aina pesun jälkeen ja iltaisin lisäkerroksen ennen nukkumaanmenoa. Levitän rasvaista vartalovoidetta myös sääriin.  En kärsi ollenkaan kuivista sääristä tai halkeilevista kantapäistä.

talvi-iho2 (2)Vartalolle: Linola Ihoemulsio, 200 ml 19 e, L’Occitane Shea Butter -suihkuöljy, 250 ml 19 e, Origins Ginger Gloss Smoothing -öljy, 100 ml 25 e, Sisley Nutritive -käsivoide, 75 ml 82 e.

Ja se talvi-iho. Yksi inhokkisanoistani tällä hetkellä. En tiedä mitä talvi-iholla tarkoitetaan. Iho on ohuimmillaan vasta kevättalvella, kun auringon ihoa paksuntavat tekijät ovat minimissään. Nyt siis iho on voimissaan, kunhan torjut sään aiheuttamat lisärasitukset ja sivelet pintaan lisäeristystä.

Millaisia tehokeinoja sinulla on pitää iho kunnossa talvella?

Sini

Onko valmistusmaalla merkitystä? Made in xxx ei kerro kaikkea

Pohdiskelin perjantain postauksessa, pitäisikö ostaa halpamaissa tehtyjä vaatteita vai boikotoida. Jatkan nyt tätä teemaa hieman eri näkövinkkelistä. Karu totuus on, että ostaessasi muutaman euron trikoopaidan, kaikki asiat eivät ole kunnossa.

Pitkään aikaan Suomessa ei ole ollut pakko merkitä tuotteen alkuperämaata. Toisaalta suhtaudun myös hieman skeptisesti mahdolliseen merkintään. Muistan joskus ammoisina aikoina, kun kiertelin Kaukoidän tehtailla, kävin mm. macaolaisessa tehtaassa. Kysyin siellä tehtaanjohtajalta, merkitäänkö tuotteet made in Macao vai made in Hong Kong vai made in China. Hän veti auki laatikon, jossa oli valtava määrä lokeroita, joissa oli erilaisia made in -lappuja: made in Italy, made in USA, made in France jne. Hän totesi: ”Ihan mitä ostaja haluaa.” Viimeistään siinä vaiheessa suomut silmiltäni poistuivat ja ajattelin, että maailmassa on erilaista moraalia.

IMG_1908

Ja vaikka tuotteessa olisi merkintä ”made in Italy”, se ei paljon todista myös siksi, että ns. orjatyötä on myös Euroopassa, jopa Italiassa. Kirjoitin tästä syksyllä 2015 ilmestyneeseen Mitä Missä Milloin -kirjan muotivuosiosioon: ”Keväällä 2015 Italian poliisi iski Toscanassa toimivaan vaatetehtaaseen, jota epäiltiin orjatyövoiman käytöstä. Tehtaassa työskenteli toistakymmentä kiinalaista, jotka olivat maassa laittomasti: heillä ei ollut henkilöpapereita eikä työlupia.”

Totuus on, että kyllähän vaatteita osataan valmistaa muuallakin kuin Euroopassa. Mutta onko työtekijöiden työolot tai palkat edes kohtuulllisella tasolla? Elääkö palkalla? Montako kertaa työntekijä saa käydä vessassa työajan aikana?

Siteeraan itseäni MMM-kirjasta 2012: ”Kiinalaisten työntekijöiden palkkojen noustua monet monikansalliset yhtiöt ovat siirtäneet vaatteiden tuotantoa Kiinasta Bangladeshiin. Finnwatch raportoi, että bangladeshilaiset vaatetehtaiden työntekijät, jotka yleensä ovat naisia, saavat palkkaa vain 40 euroa kuukaudessa. Se ei riitä elämiseen.”

Muutaman euron puuvillapaidan valmistuksessa moni asia on todennäköisesti pielessä: puuvillan viljelijät ja kerääjät saavat riistopalkkaa, ompelija ei elä palkallaan ja hänen työolonsa ovat kurjat tai vaatteen on valmistanut vanki, joka ei saa lainkaan palkkaa. Enkä vielä ole puhunut mahdollisista formaldehydimääristä, rotanmyrkystä yms., jota voi olla tuotteessa, kun se tulee myyntiin. Laiha lohtu on, että nämä lähtevät pesussa…

Vuoden 2014 Mitä Missä Milloin -kirjassa kerroin bangladeshilaisen vaatetehtaan romahduksesta, jossa kuoli yli 1000 ihmistä. Sen myötä julkisuudessa heräsi keskustelu vastuullisuudesta, työoloista ja vaatetehdaiden työntekijöiden palkoista. Valitettavasti tämä ei kuitenkaan muuttanut valtaosan käyttäytymistä eli halpatuotteita myytiin ihan entiseen tahtiin.

Lopuksi hyppään vähän aiheen sivuun, mutta se on muuten ajankohtainen ja vähän viistoaa teemaa. Turkispuolella on parhaillaan kampanja vintageturkkien muodistuksesta. Samaa voisi suositella myös muiden vaatteiden osalta.  No, niistä halpisvaatteista ei kyllä ole muokattavaksi, koska ne eivät kestä niin pitkään. Laatuvaate kestää kierrätyksen ja muokkauksenkin.

Viimeistään nyt on aika herätä vastuullisuuteen.

Kertokaapa mielipiteenne tähän aiheeseen. Olisi kiva saada keskustelua aikaan.

Kaisa