Tuntuu, että kaikki pakenevat kaupungista mökeille viettämään juhannusta. Onko sinulla juhannusperinteitä ja vietät aina samalla porukalla keskikesän juhlaa vai vaihteleeko seura ja paikka?

Kaisa on viettänyt suurimman osan juhannuksistaan kaupungissa. ”Vanhemmilla ei ollut mökkiä eikä silloin ollut tapana ”tunkeutua” sukulaisten mökeille. Tottahan toki joskus nuoruusvuosina vietin muutaman juhannuksen kavereiden kanssa saaressa tai jonkin mökillä. Telttailu ei ole koskaan ollut ”minun juttuni”.

Yhden juhannuksen vietin Lontoossa – ja se oli kivaa. Siellähän ei tällaista mittumaaria juhlita.

Naimisiin mentyäni meillä on ollut aina mökki, alle tunnin ajomatkan päässä kotoa. Silti emme aina olleet mökillä, vaikka nykyisessä mökissä on vesivessa yms. Juhannusta on vietetty myös kotona, kaupungissa, jos sää on ollut enemmän tai vähemmän hyytävä tai sateinen.

Kolmeen vuoteen en ole viettänyt mökkijuhannusta. Tytär on ollut kavereidensa kanssa siellä – ja hyvä niin. Olen viihtynyt erinomaisesti kaupungissa, vaikka onkin juhannus. Kaupunki on rauhallinen, ihmiset hyvällä tuulella, kiire ei vaivaa ketään. Kaupungissakin voi nauttia rauhallisuudesta, hiljaisuudestakin. Ja pääseehän Helsingissäkin nauttimaan luonnosta, jos siltä tuntuu.

Viime juhannuksena oli todellinen cityjuhannus: uudessa Löylyssä, terassilla. Tänä vuonnakin vietän kaupungissa. Saas nähdä, onko kohteena Löyly vai Allas Pool vai aivan joku muu paikka. Ei voi tietää. Fiiliksen mukaan!”

Sini viettää juhannusta mökillä Etelä-Savossa. ”Niin olen tehnyt lapsuudesta saakka. Toki olen  muutaman juhannuksen ollut kaupungissakin, mutta kyllä veri vetää järven rannalle juhannuskokolle.

Perinteisiin kuuluu juhannuskokon rakentaminen mökkinaapureiden kanssa. Lapsuudessani kokko oli vuosien ajan rantakalliolla. Silloin naapurin isäntä soitti viulua, setäni haitaria ja muut lauloivat suomi-iskelmiä Toivelauluvihkoista.

Nykyisin kokko tehdään ponttoonien päälle ja hinataan järvelle. Näin sen saa polttaa ilman maastopalovaaraa.

Aattoon kuuluu saunomista, savu- tai tavallisessa rantasaunassa, herkuttelua ja naapureiden tapaamista.

Välillä meillä on paljonkin juhannusvieraita ja kaikki petipaikat täynnä, välillä on hiljaisempia juhannuksia. Parhaita muistoja on niiltä vuosilta, kun talo on täyttynyt nuorista ja heidän kavereistaan. Se ilo ja energia!

Kokon sammuttua iltaa jatketaan rantanuotiolla. Lauletaan, soitetaan tai vain rupatellaan, riippuen porukasta. Useimmiten nuotiolla ollaan vielä kun aurinko kurkistelee horisontista uuden päivän kunniaksi.

Jonkun mielestä juhannuksemme vaikuttaa tylsältä. Meille se on siirtymähetki kesään. Aika sulautua luontoon, nauttia sen äänistä, tuoksuista ja maisemista. Olla vain. Läsnä hetkessä.

Kuinka sinä vietät juhannuksesi?

Kaisa ja Sini