Alkoholin mentaaliset vaikutukset

Yksi syy siihen miksi juon nykyään alkoholia harvemmin, on sen masentava ja lamauttava vaikutus – eli toisin sanoen hirveä krapula. Krapulat ovat pahentuneet vuosi vuodelta ja huomio, jonka olen tehnyt, on että mitä harvemmin juo, sitä pahempia krapulat ovat. Kirjoitan aiheesta koska viikonloppuna tosiaan vietettiin vuoden ensimmäisiä pikkujouluja ja kyllä, join itseni humalaan saakka. Tätä en ole hetkeen tehnyt ja olen muutenkin käyttänyt alkoholia erittäin vähän viime kuukaudet – lähinnä viinilasillisia silloin tällöin, mutta en sen enempää. Eilinen olo olikin aivan kammottava eikä vielä tänäänkään olotilassa ole hurraamista. Jep, kolmekymppisenä krapulat kestävät pahimmillaan jopa kaksi päivää! Olo ei ole huono niinkään fyysisesti, mutta alkoholi tekee tuhojaan henkiselle olotilalleni. Mitä enemmän ikää tulee, huomaan että alkoholin depressoivat vaikutukset ovat kohdallani jatkuvasti pahempia. Olo on kuin henkisesti rekan alle jäänyt ja noin muutenkin erittäin toivoton, ahdistava ja ikävä. Tekisi mieli vaan vuorautua kymmenen peiton alle ja nukkua pois tämä karsea olotila, johon ei edes ole mitään muuta syytä kuin pelkästään alkoholi. Olen viime aikoina ollut hyväntuulinen ja kaikkea muuta kuin masentunut. Jännä juttu miten suuri vaikutus alkoholilla onkin mieleen, kun muuten positiivinen yleisvire kääntyy vallan päinvastaiseksi?

Krapulat ovat erilaisia eri ihmisillä. On henkilöitä, jotka eivät juurikaan kärsi krapuloista ja sitten meitä, joilla etenkin henkinen puoli joutuu aikamoiselle koetukselle. Lähipiiristäni löytyy molempaa sorttia ja huomio, jonka olen senkin perustella tehnyt, on että oma herkkyys vaikuttaa krapuloidenkin kokemiseen. Se voi olla että olotila on samanlainen kahdellakin ihmisellä, mutta toinen kokee sen kevyemmin kuin toinen. Oikeastaan tästä syystä olen pitkälti alkanutkin välttelemään alkoholin käyttöä, sillä koen krapulat sen verran pahoina. Mitään absolutistia minusta tuskin enää koskaan tulee, mutta tulevaisuudessakin varmasti yhä harvemmin juon itseni humalaan – tai siihen ainakin pyrin. Olen huomannut ettei humala tuo elämääni enää minkäänlaista lisäarvoa ja vaikka hauskaa tietenkin on, voi hauskaa olla vaikka joisi illan aikana vähemmänkin. Tällä hetkellä vaakakupissa painaa enemmän hyvä arki, motivaatio asioihin ja henkinen hyvä energia kuin yhden illan hauskanpito. Tokikaan en nyt sano että haluaisin vallan erakoitua, mutta yhä harvemmin kyllä tekee enää mieli baareihin. Paljon onkin ystävien kanssa alettu viettämään ns. koti-iltoja, joissa juodaan muutama lasillinen viiniä, tehdään ruokaa ja seurustellaan. Näin ollen sunnuntaitkaan ei mene vallan hukkaan ja henkinen olotila on voimaantunut!

Alkoholihan on tunnetusti depressantti, eli päihde, joka lisää masennusta pidemmällä aikavälillä käytettynä. Krapulassa koettava ahdistus ja huonovointisuus puolestaan johtuvat useimmiten ihan vaan serotoniinitasojen väliaikaisesta laskusta ja täten mieli saattaa olla maassa vaikka muuten ei olisikaan mitään syytä masennukseen. Toki aina kaikkeen vaikuttaa myös biologinen alttius ja alkoholinsietokyky. Vaikka kaksi ihmistä joisi saman verran, saattaa toinen olla seuraavana päivänä virkeä, kun taas toinen halata pönttöä. Siksi mielestäni on tärkeää viimeistään näin kolmekymppisenä tiedostaa oma kyky sietää alkoholia ja täten myös hakea sitä kultaista keskitietä. Jos krapulassa masentaa, ei ehkä kannata kovin usein sitä krapulaa itselleen hommata? Tätä olen pyrkinyt itsekin viime aikoina noudattamaan, sillä huomaan miten suuri vaikutus yhden illan alkoholinkäytöllä on mielialaani. Ei ole kyse mistään hetkellisestä väsymyksestä vaan ihan oikeasti todella matalasta mielestä. Vertaisin olotilaa jopa hetkelliseen masennukseen, sillä niin paha fiilis alkoholinkäytön seurauksena tulee. Ja näin ratkaisukeskeisenä ihmisenä ymmärrän kyllä, mitkä ovat tähän vaihtoehtoja. Eli alkoholia voi kyllä edelleen nauttia, mutta humalajuomista on vähennettävä entisestään. Suomessa tosin lienee helpompi olla täysin absolutisti, kun sellainen alkoholin kanssa ”passailija”. Vähäinen alkoholin juonti aiheuttaa aina kummastusta eivätkä työtkään usein riitä selitykseksi, vaan olet automaattisesti tylsä jos et juo sitä tarjottua shottia.

 

Voi olla että teksti kuulostaa jonkun korvaan sellaiselta perinteiseltä maanantai-pohdinnalta, mutta rehellisyyden nimissä nämä ajatukset ovat pyörineet mielessäni jo pidempään. Olen puhunutkin näistä krapulan aikaan saamista masentavista ajatuksista läheisteni kanssa ja saanut asiaan paljon vertaistukea. Tiedän etten ole yksin, mikä on sinällään lohdullista. Tällä hetkellä elämässäni on myös sellainen vaihe, että töitä on enemmän kuin aikoihin ja teen blogin ohessa muitakin projekteja, jotka vievät aikaa. Juuri eilen sanoinkin yhdelle ystävistäni, etten yksinkertaisesti voi menettää yhtään ainutta päivää viikosta sängyn pohjalla masisteluun, sillä se vaikuttaa niin kokonaisvaltaisesti kaikkeen. Hommia siis on, jonka vuoksi kaikki ylimääräinen aika tulee käyttää fiksummin. Enkä nyt siis halua kuulostaa miltään tiukkapipolta, mutta joskus elämässä on punnittava asioita ja mietittävä, mihin fokuksen keskittää. Tällä hetkellä se ei ole elämässäni hauskanpito, vaan ennemminkin ura ja tulevaisuus – se mihin olen menossa tai missä olen vaikka viiden vuoden päästä. Uskokaa tai älkää, ensimmäistä kertaa elämässäni mietin elämääni noinkin pitkällä tähtäimellä.

Mutta eiköhän tämä tästä taas, elämä voittaa ja sitä rataa. Onneksi ei ole enää kuin yhdet välttämättä juhlittavat pikkujoulut edessä, mutta muuten tulee kyllä alkoholin suhteen kuiva kuukausi.

Onko täällä muita, jotka kokevat krapulat erityisesti henkisellä puolella haastavina? 

 

Kuvat: Taru / edit: minä

Kommentit (10)
  1. Kokeile ensi kerralla ruokasoodaa 0,5-1 teelusikallinen vesilasiin, voit ottaa ennen nukkumaan menoa ja heti herätessä, tasoittaa veren ph-tasoa ja helpottaa krapulaa, ei tosin varmaan auta jos on juonut aivan liikaa, niin kuin itsellä kävi pikkujouluissa…Tosiaan krapulat on pahentuneet kolmekymppisenä ja tämän takia käyn enää ehkä 3-4 kertaa vuodessa viihteellä. Mulla kestää krapula pahimmillaan 3-4 päivää, fyysisesti huono olo päivän ja masistelu seuraavat päivät. Nykyään tulee otettua 1-2 lasia silloin tällöin ja jaksaa paljon paremmin kun ei käy juhlimassa. Tätä on jatkunut jo 3 vuotta ja ihmettelen miten aikoinaan jaksoin käydä ulkona kuukasittain, baarit on niin nähty, mieluummin menen ajoissa nukkumaan ja seur. päivänä jaksan taas tehdä jotain hyödyllistä/mukavampaa kuin makaa krapulassa. Toki jos joku keikka/pikkujoulut tulossa niin eri asia, mut perus baari-ilta ei vaan nappaa enää.

    1. Hei kiitos tästä vinkistä, pitää ehdottomasti kokeilla! 🙂 Ja kuulostaa siis hyvin tutulta mainitsemasi kaltaiset oireet… Iän myötä krapulat tosiaan pahenevat ja veikkaan että mitä harvemmin ottaa enemmän, sitä pahemmalta se kehossa tuntuu. Mikäli keho on ns. tottunut alkoholiin, krapulat ovat tuskin niin pahoja, kun yleisesti olo kehossa ei ole niin fresh kuin se on heillä, jotka juovat todella harvoin. Tai tällaista teoriaa olen itse ainakin kehitellyt… Kun treenaa ja elää terveellisesti, on se aikamoinen shokki elimistölle vetää yhtäkkiä kunnon ”perseet”.

      Eli joo siis vähän samoilla fiiliksillä. Välillä kiva käydä ulkona lähinnä nimenomaan ystävien seurana, mutta into juhlimiseen on kyllä vähentynyt ainakin täällä todella paljon. Ja yksi iso syy on nimenomaan krapula ja se miten pahoja ne tänä päivänä ovat. 🙁

  2. Juuri puhuttiin pikkujoulujen jälkitunnelmissa ystävän kanssa tästä aiheesta. En enää näe mitään intoa juoda kännejä, koska ne olotilat jälkeenpäin on aivan kamalia. Itselleni tulee aina seuraavana päivänä ihan fyysinen pahoinvointi, eli mikään ruoka tai juoma ei pysy sisässä lähes koko päivänä. Ja henkinen pahaolo kestää pahimmillaan 4 päivää bileillan jälkeen. Tuon fyysisen pahan olon vielä kestää, mutta nuo seuraavat päivät on ihan tuskaa. Tuntuu, että on epäonnistunut koko elämässään ja miettii kaikkia ”vääriä” valintoja mitä on tehnyt elämänsä aikana, ei saa nukuttua, ei maistu ruoka, eikä tee mieli urheilla. Iän myötä vaan pahentuneet nää krapulat.
    Mutta, onneksi on vaihtoehto olla juomatta! 🙂 Ja sitä linjaa yleensä noudatankin. Pari lasia viiniä hyvän ruuan ja seuran kylkeen niin se tosiaan antaa virtaa seuraavaan päivään.

    1. Joo siis juurikin näin! Vaikka itse en kyllä oksenna useinkaan, ruoka ei maistu kuin vasta illalla – jos silloinkaan. Olo on siis kaikin puolin aivan karsea ja se henkinen fiilis nykyään aivan kammottava. Eli samoilla linjoilla tosiaan itsekin pyrin jatkossa menemään… Humalatila mahdollisimman harvoin ja mieluummin lasillinen tai pari illan aikana kuin kunnon kännit. Välillä olen juonut 4-5 lasillista useamman tunnin sisällä ja se ei myöskään aiheuta mitään olotiloja seuraavalle päivälle. Mutta sitten kun aletaan menemään tuon rajan yli, kyllä se tuntuu olossa vaikka ei olisikaan ollut liikkeellä edes kovin myöhään.

      Joskus kuulin sanonnan, että jos menee nukkumaan humalassa, on seuraavana päivänä aina krapula. Jos taas humala ehtii laskea ennen nukkumaanmenoa (vaikka olisikin siis ollut hieman promilleja) ja sitä juo oikein kunnolla vettä, krapulaa ei tule.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *