Kuulumisia & mitä jäi mieleen lokakuulta?

Moikka moi! Viikot ovat taas vierineet hurjaa vauhtia, enkä ole  pariin viikkoon täällä itsestäni hiiskunut. Kuukausikin vaihtuu aivan juuri, joten tänään ajattelin päivitellä hieman kuulumisia sekä koota yhteen lokakuulta mieleen jääneitä asioita. Jos alkuun kuulumisia, niin kaikki hyvin – mitä nyt pientä pimeydestä johtuvaa väsymystä on ilmoilla. Vielä muutama viikko sitten fiilistelin valoa ja kaunista ruskaa, mutta tämä pimeys tulee joka vuosi yhtä nopeasti ja puskista, vaikka tavallaan sitä osaa odottaa. Itsehän tykkään kyllä talvesta, mutta lumen kanssa, jota kieltämättä odotan. Lumen mukana tulee kaivattu joulun odotuksen tunnelma ja lisää valoa, mikä vaikuttaa positiivisesti omaan mieleen sekä yleiseen jaksamiseen.

Ollaan kotiuduttu uuteen kotiin ja asuinseutuun todella hyvin. Koti alkaa myös näyttämään kokoajan enemmän kodilta ja vaikka alkuun sanoin, että sisustan pikkuhiljaa, kyllä tällaiselle malttamattomalle se on ollut iso haaste. 🙈 Eli kohtuullisen valmista alkaa olla, muutamia huonekaluja ja sisustuselementtejä lukuunottamatta. Minulla on ollut kokoajan tietty visio sisustuksesta, eli eteinen, olohuone ja keittiö (jotka ovat kaikki yhtä avaraa, loft -henkistä tilaa) on sisustettu bohotyyliin. Makuuhuone- ja kylpytila (jossa myös sauna) ovat puolestaan musta-valkoisia. Jos minulta olisi kysytty vuosi sitten, tuskin olisin ihan heti lähtenyt mustalla sisustamaan, mutta tähän kotiin se sopii! Laitan marraskuussa ensimmäisiä kotikuvia myös blogin puolelle, jos sattuisi vaikka pari valoisaa päivää niin, ettei tarvitsisi hyödyntää kuvausvaloja. 🙂

Ihan hullua muuten, että jouluun on vajaat pari kuukautta! Me ollaan tänä vuonna jäämässä Helsinkiin jouluksi, joka on itselle ensimmäinen kerta ikinä. Nyt kun meillä on ihana, isohko koti, on tänne kiva tehdä oma joulu ja toki tänä vuonna vastavuoroisesti vietämme aikaa mieheni perheen kanssa. Uudeksivuodeksi saatamme lähteä Lappiin tai minilomalle jonnekin Eurooppaan. Tämän päätöksen tehtyämme katosi itseltäni jossain määrin sellainen ”joulustressi”, jota on ollut ilmassa vuosittain. Yleensä joulu on nimittäin tarkoittanut itselle matkustamista ja paikasta toiseen siirtymistä. Olen myös jo vuosia halunnut luoda omia jouluperinteitä – syödä niitä ruokia, joita oikeasti haluaa ja ihan vaan olla ilman jatkuvaa autossa/junassa istumista, tai paikasta toiseen siirtymistä. Olen kuitenkin jo 34-vuotias, joten eiköhän tässä kohtaa elämää ole jo ihan ok luoda omat jouluperinteet, joissa toki on ripaus opittua, mutta ihan varmasti jotain uutta myös! 🙂

Joulusta takaisin kuluneeseen lokakuuhun, eli…

Mitä jäi mieleen lokakuulta?

Uusin James Bond, joka oli muuten hyvä! Moni on valitellut, että liian pitkä, mutta itse tykkäsin! Varmaan ensimmäinen Bond, jota seurasin silmä kovana alusta loppuun ja mielenkiinto pysyi yllä.

Squid Game, joka katsottiin Netflixistä viikossa kokonaan. Pitkiin aikoihin en ole katsonut mitään yhtä koukuttavaa, joten suosittelen ehdottomasti, jos et ole vielä kyseistä sarjaa nähnyt!

Kaunis ruska, aurinko ja kävelyt syksyisillä Helsingin kaduilla. Lokakuussa on ollut niin monia nättejä päiviä, joita on melkeinpä ikävä.

Lokakuussa kävin InBody -mittauksessa ja kuten viime kerralla (jokunen vuosi sitten), myös nyt kaikki muu näyttää todella hyvältä, mutta rasvaprosenttia pitäisi nostaa. Siispä nyt syödään paljon hyviä rasvoja! Katsotaan, onko sillä vaikutusta kokonaisuuteen. 🙂 Tosin pakko sanoa, etten oikeasti tiedä onko tuon rasvaprosentinkin suhteen olemassa joku ns. jokaiselle ominainen taso, johon keho asettuu, koska tosiaan minulla rasvaprosentti on ollut joka kerta alhainen, vaikka paino on normaalin indeksin sisällä.

HARUn sushibuffet, joka on muuten heittämällä kaupungin paras! Monesti buffetit ovat hieman tunkkaisia, eikä ruoka mielestäni kovin kummoista, mutta Haru on todella raikas ja sushi oikeasti laadukasta.

Lokakuiset lounastreffit ystävän/kollegan kanssa, jotka katkaisevat ja piristävät kivasti työpäivää. Näitä lisää myös marraskuulle!

Lokakuussa oli meidän seurustelun aloituksen virallinen vuosipäivä. En tiedä mistä porukka laskee vuosipäiviä, mutta meillä on näitä nyt kaksin kappalein (ensideitit + seurustelupäivä). 😁

Yhdet kolmekymppiset ja lisäksi pidettiin meillä ensimmäiset pienet illanistujaiset. Lokakuussa oli siis hieman myös juhlaa, vaikka edelleenkään en ole baariin saakka päässyt. Koronan seurauksena juhlakulttuuri on muuttunut kyllä todella paljon, eikä baareja jotenkin enää vaan osaa kaivata… Toki tämä on liitännäinen myös ikään ja parisuhdestatukseen, ettei juhlia enää jaksa samalla tapaa kuin joskus.

Antti Tuiskun äänikirja; Menesty. Olen kirjassa vielä kohtuullisen alussa, mutta jo tässä kohtaa voin sitä suositella. Kun kuulin kirjasta, kiinnostuin siitä heti, koska Antti on omissa silmissäni henkilö, joka on tehnyt valtavan kasvuprosessin ihmisenä (ja toki artistina) siitä, mistä hän on lähtenyt. Tämä kasvuprosessi kiinnostaa ja toki myös hänen hieman diipimmät ajatuksensa.

Käytiin tällä viikolla Fredan Kissakahvilassa, jossa en ollut koskaan aikaisemmin käynyt. Kissakuume nosti jälleen päätään ja onhan me asiasta puhuttu, että jossain kohtaa halutaan kyllä pari kissaa. Erityisesti Bengali ja Ragdoll olisivat haaveena. Tosin itse olen erittäin vastuullista ihmistyyppiä, eli jos otan eläimiä, kaiken pitää olla sitten valmista niitä varten. Lähinnä siis siten, että haluan ottaa rotukissoja (vakuutuksen takia), ruokkia heitä parhaalla mahdollisella ravinnolla ja antaa heille rakastavan kodin. Toivottavasti en loukkaa ketään, mutta valitettavan paljon eläimiä otetaan harkitsematta hankintaa riittävän pitkään, jolloin eläin saattaa lopulta kärsiä…

Lokakuussa nautin myös vuoden ensimmäisen glögin. Glögistä tulee kyllä aina joulufiilis ja kieltämättä sellaista alkaa olla täällä jo hieman ilmoilla. 😍

Kynttilöiden polttaminen on tullut aloitettua jälleen. Klisee tai ei, niin yksi paras asia syksyssä ja lokakuussa. Seuraavaksi sitten jouluvalot ikkunaan!

Toivottavasti teillä on ollut hyvä lokakuu. 🥰

puheenaiheet ajattelin-tanaan ystavat-ja-perhe oma-elama
Kommentit (2)
  1. Antti Tuiskun kirja on hyvä. Kuuntelin sen myös tänä syksynä! Oi, ihanaa kun vielä joku sitoutuu lemmikkiin kun tuntuu että aika paljon otetaan ex tempore. 🙂

    1. Niin on, nimimerkillä kuunneltu jo lähestulkoon loppuun saakka! 🥰

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *