Lisää treenifaktoja x 10

Kirjoitin vuoden alussa ”10 treenifaktaa, joita et tiennyt minusta” -postauksen ja siitä tuli yllätyksekseni hyvin suosittu. Nyt tuolle kyseiselle postaukselle seuraa jatkoa ja jaan kanssanne vielä hieman lisää treenifaktoja minusta! Olisi myös mielenkiintoista kuulla jos samaistutte johonkin kohtaan tai teillä on jotain omia tapoja tai maneereja liittyen treeneihin? Treenifaktoja saa siis jakaa!

En ikinä treenaa lippiksellä, hikipannalla tai hiukset auki. Olen aina ihmetellyt, miten jotkut pystyvät käyttämään salilla esimerkiksi lippistä? Saatikka treenaamaan tukka auki? Itselleni se salin outfit hiusten kohdalla on aina tiukka ponnari, joka on ja pysyy takaraivolla eikä aukea missään kohtaa treeniä! Myöskään hikipantoja en ole koskaan oppinut käyttämään vaikka niiden käytön tarkoituksen sinällään ymmärränkin.

En ikinä treenaa meikit naamassa, siis valehtelematta en koskaan. Aina salille tai lenkille lähtiessä pesen kasvoiltani pois kaiken meikin kulmakarvageeliä lukuun ottamatta. Mielestäni ihon on tärkeää saada hengittää enkä voisi kuvitellakaan hikoilevani pakkelikerroksen alta! Salillani moni muukin tuntuu noudattavan samaa etikettiä, sillä samalla tavalla en näe siellä huuhtenrajauksia ja nudepunia, kuten aikanaan Elixiassa näin. Monesti mietinkin, eikö meikki tahriinnu hikoillessa tai ihoon tule finnejä hikoilun ja meikkivoiteen yhdistelmästä? Toki ymmärrän jos oma iho on todella huonossa kunnossa että sitä haluaa peitellä, jolloin syy on ymmärrettävämpi, mutta kaikki te, joilla on hyvä iho, miksi meikkaatte salille? Olisi mielenkiintoista kuulla…

En osaa juoda ennen treenejä kahvia tai esimerkiksi latausjuomia. Ja tämä oikeastaan siitä syystä, että jos juon ennen treenejä jotain muuta kuin vettä, kärsin todella herkästi närästyksestä ja etenkin kahvi nousee ylös. Sama pätee keittoruokiin, eli kaikki nestemäinen ravinto tai moni juoma saattaa jopa pilata koko treenin, ellei sen nauttimisen ja harjoituksen välillä pidä riittävän pitkää väliä. Juonkin aina ennen treenejä, niiden aikana ja jälkeen vettä – vesi on paras janojuoma, vaikka energiaa se ei kyllä hurjasti anna.

Hyvin usein salilla mietin, miten paljon bakteereja jokaisessa laitteessa on. Käsipaino on pahin – ja sitten vielä kun sillä kädellä pyyhkäisee hikoilevaa otsaa tai räplää kännykkää. No joo, ei ehkä kannata miettiä!

En koskaan treenin lopussa tee mitään palauttelevaa kävelyä juoksumatolla tai polje kuntopyörää. Oma lopputreenini on tyypillisesti vatsalihakset ja venyttely, jotka ikään kuin sitten rauhottavat treenin loppumaan. Tyypillisesti treenin lopussa olen muutenkin jo niin väsynyt, etten jaksaisi enää tehdä minkäänlaista aerobista. Selkeästi poikkean useammasta, sillä tuntuu olevan aika tyypillistä että treeni päätetään kevyeen kävelyyn tai crossaamiseen?

Pukeudun salille ja ylipäänsä treenaamaan aina hyvin siveellisesti, eli en voisi kuvitellakaan meneväni julkiselle salille pelkillä treeniliiveillä ja housuilla! En missään nimessä tuomitse ketään, joka tuollaisissa vaatteissa treenaa, mutta itse koen treenatessa kaiken ylimääräisen huomion asiaksi, jota en halua osakseni. En oikeastaan tiedä onko joillain saleilla olemassa jonkinlainen ”etiketti” eli onko siellä minkäänlaisia rajoituksia pukeutumisen suhteen? Niin tai näin, itse haluan aina pukeutua siististi ja jos teen jotain kumartuvia liikkeitä, sidon topin aina niin ettei tissivako vilku!

En mielelläni kokeile uusia hankalia treeniliikkeitä niin, että joku näkee! Tai teen nuo testaukset aina silloin kun salilla on mahdollisimman vähän porukkaa. Vaikka periaatteessa kun miettii, mitä noloa on siinä jos joku nyt näkee hieman kehnomman suorituksesi, mutta joku siinä vaan on? Tästäkin syystä nautin treenaamisesta tyhjässä tai puolityhjässä salissa, koska voin kokeilla rauhassa uusia liikkeitä ja näyttää ties miltä niiden aikana. Onhan se vaan niin että toisto lisää itsevarmuutta ja tutut liikkeet tekee varmemmin, koska ne tulevat takaraivosta.

Välillä käsitreeniä tehdessäni nolottaa, miten paljon verisuoneni pullistelevat. Tuo näky on nimittäin aika pelottava ja kyllä itsekin kauhistelen niitä etenkin pumpissa. Minulla on jo pienestä pitäen ollut läpikuultavat verisuonet ja labratädeille olen aina ollut se ihannepotilas, jonka suonet ovat täydelliset. Näin ”levossa” suonet ovat enemmän peitossa, mutta etenkin kovassa treenissä ne ”nousevat pintaan” ja pullistuvat. Vaikka rasvaprosentti tietenkin vaikuttaa, kyllä kohdallani on kyse pitkälti perinnöllisestä ominaisuudesta.

Juoksen mieluiten reiteillä, joilla tiedostan, missä vaiheessa treeni on menossa. Eli se sellainen henkinen tietoisuus siitä, missä olen menossa, on itselleni jostain syystä tärkeä. Tämän vuoksi juoksen tyypillisesti tuttuja treenipolkuja enkä vaan lähde summissa juoksemaan sinne tai tänne. Tosin ehkä tässäkin asiassa voisi itseään haastaa ja useammin lähteä vaikka johonkin oudompaan suuntaan! Suosikki paikkojani lenkkeillä Helsingissä ovat Töölönlahden, Alppilan ja Hakaniemen ympäristö, Arabia- ja Toukolan rantapuisto sekä Eteläranta (rantaviivan vieressä juokseminen).

Teen aina treeniliikkeet tietynlaisessa järjestyksessä. Eli jos tiedän treenaavani tänään käsivarret ja rintalihakset, menee treeni kutakuinkin saman tyylisellä kaavalla ja samanlaisessa järjestyksessä, vaikka itse liikkeitä pyrin vuoroviikoin vaihtelemaan. Aina ensin teen siis käsivarret ja ne siinä tietyssä järjestyksessä, eli ensin ojentajaliikkeet, jonka jälkeen vasta hauis – eikä koskaan toisinpäin. Viimeisenä treenaan puolestaan rintalihakset, joihin käytän ikään kuin sen ”jämäenergian” ja tyypillisesti teen niille vain muutaman hassun liikkeen. Vastaavasti pakaratreenissä teen aina ensin ns. kehonhallintaa vaativat liikkeet, jonka jälkeen siirryn vasta raskaisiin liikkeisiin (kyykyt ja suuret painot), jotka saavat lihakset mahdollisesti maitohapoille. Vaikka pyrin vaihtelemaan itse treeniliikkeitä, on niissä silti se tietynlainen kaava, eli tietyt lihasryhmät aina ensin.

Osuiko ja upposiko mikään kohta tai samaistutteko?

Kommentit (7)
  1. Aika paljon samoja ajatuksia täällä! Tuo meikkihomma menee myös mulla niin, että suoraan töistä salille mennessä en pese kasvoja. En oikeastaan edes käytä iholla hirveästi meikkiä arkena. Toisaalta taas jos esim. viikonloppuna menen salille vaikka aamupäivällä, niin ei tule kyllä mieleenkään meikata.

    Mä pesen aina kädet salilta lähtiessä – välillä mietin että oonkohan jotenkin erityisen bakteerikammoinen 😀 Olen salilla yleensä autolla, joten ajatus ns. ”salikäsillä” rattiin tarttumisesta ällöttää. Varsinkin, jos ajattelee kaikkia niitä (idiootteja), jotka änkeävät salille pärskimään vaikka olisivat miten kipeitä.

    Vaatetuksella on myös väliä – jos ne eivät ole mukavat ja tarpeeksi peittävät, ei kyllä treenistäkään tule mitään. Lisäksi tykkään käyttää kuulokkeita, syystä että en halua lätistä turhia kun treenaan 😀 Tästä syystä luurit ovat päässä vaikka niistä loppuisi akku…

    Kivaa viikonloppua!

  2. Olen aina ihmetellyt miksi joku luulee, että salille erikseen meikattaisiin. Siis varmaan joku (harva) niinkin tekee, mutta uskon että pääasiassa meikit ovat salilla naamassa, koska ne on laitettu aamulla ennen töihin / kouluun / mihin tahansa menoa ja niitä ei ole jaksanut pestä pois ennen treeniä.

    1. Täälläkin on tosiaan usein meikit naamassa päivällä, mutta lähinnä kyseenalaista sen, miksi niitä ei voi pestä pois siinä salin pukuhuoneessa esimerkiksi? 🙂 Mutta ehkä se on niin, ettei kaikilla ole samanlaista fiksaatiota meikin alla hikoilevasta ihosta kuin itselläni eikä meikki salilla siksikään monien treeniä haittaa? 😀 Ja tietysti aina ei voi jaksaa…

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *