Maanantain aitoja kuulumisia

Blogeissa on kiertänyt viime aikoina haaste, jossa vaikuttajat kertovat aidoista kuulumisistaan. Vaikka itse kirjoitan paljon pintaa syvemmältä verrattuna ehkä moneen muuhun vaikuttajaan, kyllä toisinaan unohdan kertoa niistä aidoista sen hetken kuulumisista. Usein postauksella on jokin aihe tai teema – vaikka kieltämättä reissussa tuli harjoiteltua tuota päiväkirjamaisempaa kirjoittelua. Tänään ajattelinkin jatkaa siitä, eli jakaa niitä tämän hetken tunnelmia ja ajatuksia, jotka muuten ovat aika hyvät ja positiiviset! Viime aikoina yleinen fiilis on ollut aika mukava ja olen jopa välillä miettinyt, koska elämässäni tapahtuu jälleen jotain kaoottista?

Toki minunkin arjessa on vastustusta ja päiviä, jolloin kaikki menee pieleen. Yksi itseäni harmittava seikka viime ajoilta on esimerkiksi se, etten saanut starttirahaa sen kaiken vaivannäön jälkeen. Prosessi kesti todella pitkään, sillä minulta vaadittiin yhtä sun toista lippu lappua ja selontekoa, jonka jälkeen päätös oli tosiaan tämä. No, ei siinä mitään, nyt sitten vaan toiminimi ja yritystoiminta käyntiin ihan omillaan. Vähän tätä osasin uumoilla, nimittäin olen tehnyt hyvin paljon ”pohjatyötä” ja käytännössä en aloita nollasta. Minulla on verkostoja ja myös yrityksiä, joiden kanssa teen jatkuvampaa yhteistyötä. Toki tämäkin prosessi opetti jälleen sen, että vaivaa on toisinaan nähtävä, vaikka aina se ei palkitse. Tulipahan ainakin tehtyä liiketoimintasuunnitelma mikäli sitä joskus tulen tarvitsemaan ja ehkä olen paremmin ylipäänsä perillä yritykseni tuloista ja menoista? Yrittäjyys on itselleni tavallaan tuttua, mutta kuitenkin hyppy tuntemattomaan. Vähän jännittää osaanko kaiken mahdollisen, mutta toisaalta, se mitä en osaa tai tiedä, eiköhän se selviä käytännön kautta! Olen niin monta kertaa elämässäni ollut keskellä jotain, mistä en tiedä riittävästi, mutta oppinut käytännössä. Asioita ei kannatakaan turhaan pelätä ja arastella, sillä ei ole mitään, mitä emme voisi oppia ja sisäistää.

Ihmissuhteiden saralla elän tällä hetkellä pitkälti itselleni. Tämän kevään teema onkin ollut oma elämä ja siihen panostaminen, joka on hyvin pitkälti toteutunut. Toki ymmärrän etteivät työt ja niiden runsas puurtaminen ole mikään oikotie onneen ja boikotoin kapitalistista suorittamisen kulttuuria, mutta silti töitä on tullut tehtyä paljon – enemmän kuin vaikka vuosi sitten. Uskon siihen että elämässä on erilaisia ajanjaksoja ja esimerkiksi ihmissuhteiden saralla saattaa olla kausia, kun uudet ihmiset kiinnostavat ja kausia, kun he eivät kiinnosta. Moni varmasti olettaa että sinkkuna sitä jaksaa into piukeana treffailla uusia ihmisiä, mutta itse en ole sellainen, en ole koskaan ollut. Treffikutsuja kyllä satelee säännöllisesti, mutta vain harvoihin jaksan tarttua. Mietittiin juuri tätä yhden ystävistäni kanssa, kuinka oma aika on niin arvokasta, ettei sitä kiinnosta ”hukata” deittailuun, mikäli henkilö ei jo lähtökohtaisesti herätä kiinnostusta. Minulla on vallan hyvä näinkin – ihan itsekseen, joten miksi väkisin yrittäisin etsiä jotain tai kävisin treffeillä, mikäli ei kiinnosta? En jaksa tehdä sitä sen vuoksi että muut niin toivovat, vaan halun tulee lähteä itsestä. Voi tosin olla että tässäkin olisi sellaista epämukavuusalueelle menemisen paikkaa, mutta ähh, en tiedä? Nyt on todella hyvä näinkin, joten enpä jaksa miettiä saatikka uhrata aikaani treffeistä stressaamiseen – etenkään kun ei vaan lähtökohtaisesti ole intressejä. Toki haluan tulevaisuudessa parisuhteen, rakastua ja olen ehdottomasti parisuhdeihminen, mutta se tulee sitten kun on tullakseen (ehkä joku tulee oveni taakse?). Uskon että rakkautta on tässä maailmassa edelleen paljon, joten eiköhän sitä vielä minullekin riitä!

Mainitsin jo taannoin kuinka syntymäpäiväni lähestyvät ja tämä herättää toki aina ajatuksia vaikka mitään ikäkriisiä en onneksi pode. Enää kuukausi juhlapäivään ja edellisten kahden vuoden tavoin, järjestän tänäkin vuonna juhlat ”ydinporukalle” eli lähimmille ystävilleni. Tämä on sinällään hassua, sillä nuorempana juhlistin vain harvoin syntymäpäiviä, mutta vanhemmiten olen alkanut vuosittain järjestämään juhlat! En saadakseni lahjoja, vaan oikeastaan kootakseni ystäväni yhteen ja pitääkseni hauskaa heidän kanssaan. Olen aina rakastanut kyllä järjestää juhlia, mutta nykyään teen sitä valitettavan harvoin. Ennen saatoin ihan vaan pitää illanistujaisia kotonani ilman mitään sen suurempaa syytä. Nykyään tuntuu että aika ei vaan riitä tai sitten sitä priorisoi aikaansa väärin? Tai sitten se on yksinkertaisesti sitä, ettei niitä krapuloita enää meinaa jaksaa, jonka vuoksi ns. turhat juhlat on tullut karsittua? Tulisi kyllä tsempata tällä saraa, nimittäin yhdessä vietetty aika on todella tärkeää eikä pelkästään siellä arjen kiireen keskellä, vaan nimenomaan viikonloppuisin ja rennommissa tunnelmissa!

Juhlista puheenollen, huomenna on vappu, joka on kait se suomalaisten merkittävin juhlapäivä – siis nimensä varsinaisessa merkityksessä. Itsehän en ole koskaan pitänyt erityisemmin aatosta, mutta vappupäivä on mielestäni se vapun paras osuus! Tänä vuonna aatolle on tiedossa yhdet illanistujaiset ja tuparit sekä vappupäivänä olisi tarkoitus raahautua Kaivariin, mikäli ei sada vettä. Viime vuonna vappu oli aika kammottava ja muistan, miten kompassitorilla oltiin me ja muutama muu. Tennarit upposivat kuraan ja päällä oli paljon vaatetta, mutta eipä se toisaalta menoa haitannut! Vastoin kuin joku saattaa ehkä ajatella, en ole ollenkaan hienohelma ja osaan kyllä sopeutua tilanteeseen kuin tilanteeseen. Tosin kyllähän sitä mieluiten toivoisi hieman aurinkoisempaa piknikkiä ja jos nyt ulos katsoo, näyttää ainakin vakuuttavalle, jes!

Ja mitähän muuta? Koetin miettiä olisiko vielä jotain ajatuksia jaettavana, mutta ei ehkä tällä erää. Vielä hieman töitä, jonka jälkeen suuntaan noutamaan KMS:n Style Color hiusvärejä lisää testattavaksi, sillä olen aivan hurahtanut niihin kuten olette saattaneet viime aikoina hiuksistani huomata? Lila hiuslatva on niin ihana ja koska en uskalla värjätä hiuksiani pysyvästi, ovat nämä suihkutettavat ja poispestävät hiusvärit itselleni suorastaan pelastus! Illalla olisi tarkoitus käydä treenaamassa ja kirjoitella huomiselle postaus valmiiksi. Lähipäivinä on muuten tulossa pitkästä aikaa treenijuttuja, sillä reissukuvat herättivät sen verran kiinnostusta sen suhteen, miten nykyään treenailen…

Mitä teille kuuluu? Onko millaisia vappusuunnitelmia?

suhteet ajattelin-tanaan syvallista sinkkuus
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.