Maanantain kuulumiset ja ajatuksia
Välillä (kuten taas tänään) ikävöin niitä aikoja, kun blogiin kirjoittaminen oli päivittäistä ja sille oli aikaa sekä tyhjää tilaa. Tykkäisin myös edelleen lukea enemmän muiden bloggaajien kuulumisia ja ajatuksia, sekä ylipäänsä blogitekstejä. Olen nimittäin havainnut, ettei itseäni oikein sytytä nopeatempoiset reelsit tai tik tok -videot. En tiedä teistä, mutta itselle niissä on aivan liikaa mökää ja melua. En voi kieltää, etteikö niistä saisi inspiraatiota mm. ruoanlaittoon ja treeneihin, mutta samaan aikaan se alituiseen vaihtuva liikkuva kuva sekä musiikki ahdistaa. Olen kai jossain määrin yliherkkä ärsykkeille ja tästä syystä tykkäisin jämähtää rauhallisiin IG-stooreihin, seinäkuviin ja ajatuksella kirjoitettuihin blogiteksteihin. Toivottavasti etenkään blogit eivät kuole koskaan!
Tykkään myös kuunnella äänikirjoja. Välillä minulla oli niistä taukoa, mutta palasin taannoin takaisin äänikirjojen maailmaan. Meillä on nykyään Tonin kanssa yhteinen BookBeat, josta kirjoja kuunnellaan ja välillä kuunnellaan niitä myös yhdessä. Tällä hetkellä kuuntelen äänikirjaa nimeltä Kadonneet tytöt, joka kertoo Málagan prostituutiosta ja päästää ääneen naiset, jotka ovat siihen päätyneet. Kirja on äärimmäisen mielenkiintoinen, vaikka samaan aikaan tietenkin myös riipaisevan surullinen. Ihmiskauppa liittyy pitkälti kirjan teemoihin, mikä tekee siitä tietenkin järkyttävämmän. Vaikka aihe on raju, rakastan tällaista todenmukaista, aitoa ja rehellistä kirjallisuutta. Itseäni on aina kiehtonut ns. alamaailma ja henkilötarinat sieltä. Esimerkiksi juuri tätä kirjaa kuunnellessa kiitollisuus omaa elämää kohtaan kasvaa. Meistä kukaan kun ei itse päätä, mihin olosuhteisiin syntyy, eikä kaikille meistä anneta yhtä hyviä kortteja. Tämän vuoksi onkin kliseistä puhua, miten jokaisella on mahdollisuus saavuttaa samat asiat, jos vain riittävästi haluaa. Näin ei ole, ei vain ole. Maailma on epäreilu.
Mietin tuossa yksi päivä ikääntymistä ja syntymäpäiviäni, jotka lähenevät kesää kohti mentäessä. Mihin se vuosi oikein katosi ja miten ihmeessä voin olla kohta jo 34-vuotias?! Onhan tuo hurjaa, mutta samaan aikaan koen eläväni nyt todella hyvää ajanjaksoa elämässäni. Kuten olen moneen otteeseen tänä keväänä maininnut, kaikki on paremmin kuin hyvin ja ehkä tästäkin syystä ikääntyminen ei enää ahdista samalla tapaa kuin se ahdisti aikaisemmin. Olen läpikäynyt kolmenkympin kriisin ja nyt valmis menemään eteenpäin – neljänkympin kriisiä odotellessa! En tavallaan haluaisi sanoa tätä ääneen, saatikka ehkä myöntää edes itselle, mutta rauhaani ikääntymisen suhteen vaikuttaa ehdottomasti parisuhde. Vaikka en todellakaan sano, etteivätkö vuodet sinkkuna olisi olleet hyviä, kyllä paikoitellen koin silloin ahdistusta sen suhteen, etten tiennyt löydänkö koskaan elämääni ihmistä, joka täydentää minua ja jonka kanssa suunnitella tulevaisuutta. Tulevaisuus tuntui jotenkin epämääräiseltä ja samalla yksinäiseltä. Eli kyllä parisuhde ja itselle sopivan ihmisen löytyminen on tuonut sisäistä rauhaa. Tuntuu hyvältä katsoa tulevaan yhdessä ja nimenomaan koen, ettei tarvitse panikoida mistään tai päättää vielä mitään sellaista, mikä ei tunnu nyt ajankohtaiselta. Meillä on aikaa. Olenkin miettinyt, että kai itsekin sitten lopulta lukeudun ihmisiin, joiden on parempi olla toisen kanssa kuin itsekseen? Vaikka olenkin sitä mieltä, että yksinkin voi olla onnellinen ja elää tasapainoista, rikasta elämää, niin kyllä yhdessä jaettu ilo on aina kaksinkertainen ilo.
Jos vähän arkisempiin asioihin, niin tällä viikolla luvassa on hyvin tavallinen työviikko kotoa käsin, jonka kohokohtana on viikonlopun staycation hotellissa. Odotan tuota innolla, sillä ollaan oltu niin paljon kotona, että vaihtelu tosissaan virkistää. Vielä tulevana viikonloppuna ei varmasti päästä syömään ulos ravintolaan, mutta mahdollisesti jo sitä seuraavana päästään, mikä sekin tuntuu taas aikamoiselta luksukselta. Kyllä tämä tästä taas iloksi muuttuu ja mukava onkin ollut seurata alati pieneneviä tartuntalukuja.
Tällaista sekavaa ajatuksenjuoksua tähän maanantaihin. Nyt treenikuteet niskaan ja lenkille ennen pimeän tuloa! Pidän muuten tämän viikon teille ruokapäiväkirjaa, joten ensi viikon alussa pääsette tarkastelemaan tarkemmin nykyistä ruokavaliotani. ☺️
Oikein hyvää alkanutta viikkoa ja kaikkea hyvää siihen. 🥰