Miksi julkaisen nykyään somessa bikinikuvia?

Tämänpäiväinen aihe on sellainen, joka jakaa varmasti mielipiteitä. Osalle bikinikuvien tai muuten paljastavien kuvien jakaminen sosiaalisessa mediassa on ehdoton ei, kun taas osalle ne ovat arkipäivää. Tämähän on kohdallani asia, jonka suhteen olen muuttanut vuosien mittaan mielipidettä – tai oikeastaan kyse on ehkä ennemminkin siitä, miten suhteeni omaan kehoon ja itseeni ylipäänsä, on muuttunut. Kun joskus pidin omaa vartaloa ennemminkin piiloteltavana asiana, jonka paljastan vain kumppanille, nykyään uskallan rohkeammin nauttia vartalostani ja näyttää sen myös julkisesti. Kyse ei välttämättä ole niinkään siitä, että olisin nyt mielestäni paremmassa ”bikinikunnossa” kuin aikaisemmin, vaan mietin asiaa hieman eri näkökulmasta. Kun aikaisemmin funtsin, mitä mahtaisi tuleva työnantaja ajatella, jos poseeraan netissä bikineissä, tai ajattelin, olisiko omille vanhemmilleni liikaa nähdä sellaista materiaalia, mutta nykyään en enää välitä. Uskallan tehdä rohkeammin asioita miettimättä, onko se jollekin toiselle shokki vai täysin normaalia, mikä on vapauttanut itseäni todella paljon. Jos haluan poseerata biksuissa, sitten poseeraan. Aivan sama kokeeko joku sen häiritseväksi vai ei.

Veikkaan mielipiteen muutokseen vaikuttaneen sen, etten ole enää millään tavalla mukana hengellisessä yhteisössä, eikä ympärilläni ole henkilöitä, jotka pitävät vähäpukeista naisvartaloa jotenkin epäluonnollisena tai sen näyttämistä julkisesti huomionhakuisena. Asiaa nyt sen enempää avaamatta, tällaista on aikaisemmin ollut ympärilläni ja osittain se on rajoittanut suhdettani myös omaan vartaloon sekä sen ”paljastamiseen”. Toki varmasti osan kohdalla bikini- ja alusvaatekuvien jakaminen on klikkien kalastelua – mikä sekään ei toki ole väärin, mutta kohdallani se on vallan luonnollinen osa reissua ja koska täällä niin paljon bikineissä olen, on minusta luonnollista poseerata biksuissa myös kameralle. Nykyään näen noin muutenkin vartalon ja alastomuuden hieman eri valossa, eli en ehkä pidä vartaloa samalla tavalla ”pyhänä” ja yksityisenä, vaan ennemminkin luonnollisena asiana, jota ei tarvitse, eikä missään nimessä tulisi häpeillä. Tokikaan vartalon peittäminen ei aina ole rinnastettavissa häpeään, mutta hyvin usein siihen liittyy tunnetta riittämättömyydestä ja siitä, ettei koe kelpaavansa. Bikinikuvan julkaiseminen kun on melkein kuin julkaisisi kuvan itsestään alasti – tosin ei aivan kuitenkaan. Jotain haluan itsekin pitää privana, enkä alastonkuvia lähtisi somessa julkaisemaan, ellei niitä olisi tehty jostain taiteellisesta aspektista.

Ymmärrän toisaalta asian suhteen myös sen näkökulman, ettei koe tarvetta jakaa puolialastonta materiaalia sosiaalisessa mediassa, vaan haluaa säilyttää vartalonsa yksityisenä. Näin oikeastaan itsekin aikaisemmin ajattelin, etten tarvitse sitä huomiota, jota bikinikuvien jakamisesta saa. Tänä päivänä asiat ovat ehkä siinä mielessä toisin, että vartalopositiivisuus on valloillaan ja sen myötä sosiaalisessa mediassa näkyy huomattavasti enemmän paljasta pintaa, eikä bikinikuvien huomio ole samanlaista kuin aikaisemmin. Kaiken näköiset ja kokoiset ihmiset poseeraavat puoli alasti ja tämän myötä myös alastomuudesta on tullut luonnollisempaa. Mielestäni tämä tyylisuuntaus on erinomainen, sillä vartalo on ”vain” vartalo ja mitä enemmän kaiken näköisiä ja kokoisia vartaloita sosiaalisessa mediassakin näkyy, uskon sen vaikuttavan positiivisesti useamman kehonkuvaan. Itsehän en halua ajatella tätä asiaa myöskään niin, että vain pyöreämmillä henkilöillä on oikeus puhua aiheesta, vaan samalla tavalla myös treenatun tai hoikemman vartalon omaava voi nostaa asiaa esiin ilman oletusarvoa siitä, miten helppoa on aiheesta puhua, jos on treenatussa kunnossa. Treenatumpi ulkomuoto, kun harvoin on loppupeleissä yhteydessä itsetuntoon ja siihen, miten aidosti vartalonsa kokee.

Kuten tosiaan mainittu, alastomuus on luonnollista ja ihmisvartalo kaunis. Minusta on ihana näin 32-vuotiaana kyetä poseeraamaan bikineissä ilman, että kokisin kuvien julkaisemisesta häpeää tai miettisin, mitähän joku nyt mahtaa ajatella asiasta. Jos kuvat ovat jollekin liikaa, silloin tämän häiriintyvän henkilön tulisi mielestäni miettiä, miksi näin? Miksi toisen henkilön bikini- tai alusvaatekuvat herättävät itsessä tunteita, joita ne herättävät? On kyllä totta, kuinka ihmisillä on erilaisia motiiveja poseerata kameralle, mutta onko ne minulta pois? Aikaisemmin minäkin olin jyrkempi ja koska suhteeni vartaloon oli hieman erilainen, koin myös muiden paljastavat kuvat huomionhakuisina ja häiritsevinä. Se on vain faktaa, että oma suhde itseen heijastuu todella monessa asiassa myös ulospäin ja ylipäänsä siihen, miten asioihin suhtautuu ja ne näkee. Jos oma suhde vartaloon on kompleksinen, silloin ei näe muidenkaan vartaloita terveessä valossa. Itsehän nautin tästä hieman liberaalimmasta ajatusmaailmasta ja kuten mainittu, se on jollain tavalla poistanut tietynlaisia lukkoja ja estoja, kun voi vapaammin olla sitä mitä on.

Mikä fiilis teillä tulee vähäpukeisista kuvista ja niiden jakamisesta sosiaalisessa mediassa? Onko se mielestänne huomionhakuista vai täysin luonnollista?

Kommentit (9)
  1. Mun mielestä bikinikuvien postaaminen on ihan luonnollista. Postaan niitä itsekin, ja esimerkiksi rannalla tai sup-lautailemassa sitä luonnollisestikin on biksut päällä :). En oikeastaan keksi mitä pahaa niiden postaamisessa voisi olla, tai miksi niiden postaajan pitäisi sitä muille selittää. Ja jaa ihmeessä jatkossakin biksukuvia, sulla on sellainen kroppa mistä moni vaan haaveilee, näytät upealta :). Kivaa alkuviikkoa!

    1. Niinpä, olen samaa mieltä kanssasi, vaikka aihe herättääkin jonkin verran eriäviä mielipiteitä. Ja oikeassa olet siinäkin, ettei asiaa tarvitse muille selitellä, itse vaan koin aiheen mielenkiintoiseksi nostaa esiin ja siksi siitä kirjoitin. 🙂 Kiitos ja ihanaa viikkoa sinnekin! <3

  2. Mielenkiintoisinta minusta on, m i k s i haluat julkaista bikinikuvia, ts. mikä on motiivi? Siihen kirjoitus ei ihan vastannut 🙂

    1. Mielestäni toin sen aika hyvin esiin tekstissäni: Koska pidän vartalostani ja olen reissussa paljon bikineissä, jolloin on aika luontevaa julkaista myös bikinikuvia. Toisin sanoen, miksi en julkaisisi? Omalla tavalla haluan myös normalisoida vapautuneempaa tapaa pukeutua ja olla kuvissa. Bikinikuvat eivät ole automaattisesti huomion hakemista ja itsensä tyrkyttämistä, vaan myös nainen voi nauttia vapaasti kehostaan ja tuoda sen myös julki ilman leimaamista huoraksi tai huomionhakuiseksi. Ja siis aika karkeana esimerkkinä, ethän kyseenalaista, miksi pukeudun talvella toppavaatteisiin? Eli mielestäni bikinikuvien kuuluisi olla yhtä normaali asia. Ja varmasti siis monelle onkin, mutta itselleni ei ole aina ollut, jonka vuoksi asian siis esiin nostin. 🙂

      Toivottavasti tämä selkeytti edes hieman! Kivaa sunnuntaita. 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *