Mitä vuosi 2019 opetti?

Kirjoitin vuosi sitten postauksen siitä, mitä opin vuonna 2018. Tästä postauksesta inspiroituneena, päätin näin joulukuun toisen päivän kunniaksi koota yhteen asioita, joita olen kuluneen vuoden aikana oppinut. Kun viime vuosi antoi minulle paljon vastauksia ja sen myötä ymmärrystä, tänä vuonna olen harjoitellut asioita käytännön tasolla. Hassua muuten puhua tällaista näin 32-vuotiaana, mutta näinhän se menee – jokainen meistä löytää itsensä jossain vaiheessa, oli se sitten 20- tai vaikka 60-vuotiaana. Mielestäni tärkeintä on se, että jossain vaiheessa elämää pysähtyy ja kohtaa rehellisesti itsensä. Tämä kohtaaminen tarkoittaa etenkin syvempää itseen tutustumista ja sitä kautta oman käytöksen ymmärtämistä, sekä uusien toimintamallien harjoittelua. Tuskin sitä lopulta on koskaan valmis, mutta aina voimme oppia ja ainakin kohdallani kulunut vuosi 2019 on ollut opettavainen.

Ohessa asioita, joita kulunut vuosi on minulle opettanut:

Olen oppinut tunnistamaan rajani ihmissuhteissa

Yksi tärkeä oppi tähän vuoteen on ollut se, että tunnistan nykyään paremmin rajani ihmissuhteissa ja osaan ne myös konkreettisesti asettaa. Olen tällä hetkellä sellaisessa tilanteessa, jossa en voisi kuvitella ajautuvani enää ihmissuhteeseen, jossa myötäilen pelkästään toisen tahtoa ja menen toisen ehdoilla – minäkin haluan asioita ja minulla on niitä myös oikeus vaatia. En myöskään suostu enää mihinkään epämääräiseen ”hengailuun” (ellei omakin fiilis sitä siis puolla), vaan ihan oikeasti haluan asioihin selkeyttä ja sitä myös vaadin. Tiedostan myös erittäin hyvin, millaiset tilanteet ihmissuhteissa itseäni ahdistavat ja niitä tosiaan välttelen, enkä halua sellaisiin enää ajautua. Tämä tosin vaatii myös itseltäni paljon, eli omien tarpeiden esiin nostamista ja sitä, että uskallan sanoa asioista rohkeasti ääneen.

Olen oppinut ymmärtämään

Niin, tästä olen ehkä kaikista ylpein. Vuosi 2019 on tehnyt minusta ymmärtäväisen ja vaikka edellisessä kohdassa sanonkin, kuinka osaan vetää rajat, se ei silti tarkoita, ettenkö esimerkiksi kykenisi ymmärtämään, miksi toinen käyttäytyy kuten käyttäytyy. Ehkä konkreettisimmin tämä on näkynyt tilanteissa, joissa minua on sattunut, mutta silti olen ymmärtänyt sen, miksi toinen toimii kuten toimii. Kun aikaisemmin vastasin kivun tunteeseen kohdistamalla toiseen vihaa, nykyään en sitä enää osaa tehdä. Tämä on muuten hassu juttu ollut huomata, miten tilanteissa, joissa olen ollut aivan rikki ja olisin voinut muuttua anteeksiantamattomaksi, en enää löydä itsestä sellaista aggressiota, jota minussa aikaisemmin oli.

Olen oppinut hölläämään

Tänä vuonna olen oppinut hölläämään kohdissa, joissa on höllättävä. Olen oppinut sen, ettei sähköpostia tarvitse lukea välttämättä viikonloppuisin, eikä postaukseton päivä tai pari kaada blogin kävijämääriä. Olen ihan tietoisesti opetellut päästämään tietyistä asioista irti, sillä aikaisemmin ne aiheuttivat itselleni suunnattomasti stressiä ja jopa tunnetta siitä, etten voi olla tässä hetkessä, ellen ole esimerkiksi postannut blogiin. Toki edelleen pyrin siihen, että päivittäin blogi päivittyy, mutta samaan aikaan annan itselleni armoa, jos resurssit eivät riitä tai haluan pitää parin päivän loman. Arvotan nykyään asioita siis hieman eri tavoin ja jos vuosi sitten työnteko oli minulle kaikki kaikessa, nykyään arvostan vapaa-aikaa aivan äärettömän paljon!

Olen ymmärtänyt, miten tärkeää on pitää oikeat ihmiset lähellä

Tänä vuonna myös ystävien merkitys on korostunut ja etenkin se, millaiset ihmiset ovat niitä, jotka haluan lähelleni. Ystävyydessä tärkeää on luottamus, syvempi kohtaaminen, yhteinen sävel, huumori ja ymmärrys – vaikka ollaan erilaisia, ymmärretään silti toisia. Hankala oikeastaan edes selittää, mikä saa jonkun ihmissuhteen toimimaan kuin luonnostaan ystävyyden kaltaisesti, verrattuna toisiin. Tänä vuonna olen saanut elämääni myös yhden uuden ystävän, josta olen kiitollinen. Siispä rikas vuosi tässäkin mielessä! Elämässäni on juuri nyt oikeastaan aika täydellinen kokoonpano ihmisiä, joita arvostan ja joiden tiedän arvostavan minua.

Olen oppinut, kuinka riskien ottaminen kannattaa!

Tällä viittaan erityisesti oman toiminimen perustamiseen ja askeleeseen kohti yrittäjän elämää. Pelkäsin tätä nimittäin alkuun todella paljon, mutta näin reilu puoli vuotta myöhemmin, en voi kuin todeta pelkoni vääräksi – yrittäjyys on ihan huippu juttu! Olen ottanut riskejä myös tunne-elämän saralla ja vaikka kaikki ei tosiaan ole mennyt täysin nappiin, en silti kadu mitään. Olen ylpeä itsestäni ja siitä, etten pelännyt, vaan seurasin sydäntäni tilanteeseen, joka ei monessakaan mielessä ollut se helpoin ja yksinkertaisin. Eli tiivistetysti, vaikka riskistä ei aina seuraisi lopputulos, jonka tahdot, se ei silti tee siitä kannattamatonta!

Olen oppinut uusia asioita myös ammatillisessa mielessä

Tästä ehkä harvemmin blogissani puhun, mutta kyllä, tänä vuonna on tullut opittua uutta myös ammatillisessa mielessä. En vuosiin ole edustanut kuin itseäni ja blogiani asiakastapaamisissa, mutta tänä vuonna joutunut tekemään sitä myös hieman erilaisesta roolista käsin. Olen oppinut tekemään mm. koodaushommia (joita muuten edelleen inhoan… ;)), myyntiä, organisoimaan vaikuttajakampanjoita ja hallitsemaan laajemmin erilaisia asiakkuuksia. Paljon on myös kaikkea pienempää, mutta tässä ne tärkeimmät, jotka tulivat ensimmäisenä mieleen.

Olen oppinut kriiseistä, surusta ja kivusta

Vaikka vuoden aikana on ollut todella paljon hyvää, olen myös potenut muutamaa kriisiä ja pariin otteeseen eheyttänyt särkynyttä sydäntä. Etenkin vuoden alku oli oikea kasvun paikka, jolloin ajattelin, etten selviä, mutta kummasti selvisin. Vaikka en ole mikään maailman nopein toipumaan ja vetäydyn aina kipeiden asioiden jälkeen pitkäksikin aikaa kuoreeni, silti tämä vuosi on kasvattanut äärimmäisen paljon. En sano, etteikö kaikki olisi jättänyt jonkinlaisia arpia ja tälläkään hetkellä en ole kaikessa ehkä sataprosenttisen avoin, mutta pikkuhiljaa… On tärkeää opetella antamaan itselleen myös aikaa. Kaikkea ei tarvitse olla heti tässä ja nyt. Kriiseistä, kivusta ja surusta syntyy aina jotain uutta!

Näiden lisäksi on lukuisia pienempiä opittuja asioita. Olen kuluneen vuoden aikana viettänyt mm. kuukauden ulkomailla, joka sekin avarsi maailmankuvaa ja sai oivaltamaan asioita. Vieraassa kulttuurissa pienen hetken verran eläminen on mielestäni äärimmäisen mielenkiintoista ja herättelee ihmismieltä. Myös kulutustottumukset ovat tänä vuonna menneet entistä minimalistisempaan suuntaan ja ylipäänsä elämän tarkoitus, merkitys ja arvot menneet jokseenkin uusiksi. Siispä aikamoinen vuosi. Monin tavoin opettavainen ja toivon mukaan vielä viimeiset viikot vahvistavat jo oppimaani.

Oletteko te oppineet jotain erityistä tänä vuonna? Voitteko kenties samaistua johonkin oppimaani?

Kommentit (2)
  1. Hei! Kyselin sinulta vinkkejä vastustuskyky-postauksessa. En tiedä onko kommenttini mennyt jotenkin ohi, mutta olisi kiva, jos ehtisit joskus vastata 🙂

    1. Moikka! Apua anteeksi! Kommentti on hukkunut jonnekin. Etsin sen käsiini ja vastaan heti.❤️ Pahoittelut vielä!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *