Miten jaksan syödä hyvin ja treenata säännöllisesti?

Pidän itseäni hyvin pitkäjänteisenä, mitä tulee treenaamiseen ja syömiseen. Kun aika moni liikkuu kausiluonteisesti, minä noudatan terveellisiä elämäntapoja viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Liikunta on itselleni elämäntapa ja terveellinen ruokavalio tukee sitä. Usein kohtaankin kysymyksiä liittyen elämäntyyliini, eli miten jaksan ylläpitää arjessa sellaista ”perusterveellistä” elämäntapaa? Ymmärrän, että se on monelle hankalaa, mutta henkilökohtaisesti koen sen helpoksi ja luonnolliseksi asiaksi. Veikkaan näin olevan, sillä lapsesta saakka olen tottunut olemaan aktiivinen ja syömään terveellistä ravintoa. Muistan, miten lapsena tuli liikuttua jatkuvasti ja jos perheenä tehtiin jotain, se liittyi melkeinpä aina johonkin aktiiviseen tekemiseen. Varmasti nuo eväät ovat sittemmin kantaneet, eikä elämässäni ole ollut kovinkaan montaa ajanjaksoa, etten olisi treenannut tavalla tai toisella. Tokikaan se treeni ei ole aina ollut salilla käyntiä, vaan hyvin monia lajeja olen kokeillut ja omannut myös erilaisia kausia liikunnan suhteen.

Liikunta ei tosiaan ole koskaan ollut itselleni ahdistavaa tai väkinäistä. Vaikka välillä treenit eivät kulje ja motivaatio on nollassa, treenaan silti. Tässä asiassa olen tosiaan ehkä enemmän pitkäjänteinen ”suorittaja” kuin tunteiden mukana seilaaja, mikä on muuten ihan virkistävää. Tokikaan en aina saa itseäni lenkkipolulle raskaan päivän jälkeen, mutta sitten kompensoin sen seuraavana päivänä. Pyrin siis pitämään tietynlaisen treenisyklin viikoittain, enkä ihan kauheasti siitä lipsu, ellei töitä ole todella paljon tai flunssa tee tuloaan. Ja reissut ovat toki sitten asia erikseen, mutta noin muuten treenaan säännöllisesti. Pidän liikuntaa ehkä yhtenä hyvinvointini tärkeimmistä pilareista ja jos joku kysyy minulta, miksi näin tai miten sen teen, vastaan aina että tätä kaikkea ohjaa päätös. Olen päättänyt harrastaa säännöllisesti liikuntaa, koska siitä tulee niin hyvä olo. Hyvin monissa asioissa elämässä päätös on se, joka auttaa tekemään pitkäjänteisesti asioita. Jos mietitään vaikka parisuhdetta, päätös olla yhdessä myös huonoina päivinä, auttaa pitämään suhteen kasassa. Samalla tavalla ajattelen liikunnasta. Se on kuin kumppani tai ystävä, jonka kanssa olen symbioosissa ja jota pidän elämässäni mukana pahoista päivistä huolimatta. Ja parastahan tässä kaikessa on vielä se, että tämä kaikki on tosiaan minun parhaaksi ja vieläpä tuo niin hyvän olon! Mielestäni jokaisen kannattaa harrastaa liikuntaa, mutta se, miten paljon sitä harrastaa, on jokaisen päätettävissä. Kenenkään ei ole pakko treenata viisi kertaa viikossa, vaan jo yksikin kerta on parempi kuin ei mitään! Eli mieluummin vaikka se yksi treeni viikkoon lopun elämää kuin kuukauden hurjia ääripään spurtteja silloin tällöin, jonka jälkeen into lopahtaa. Tähän minä kannustan – lopun elämän ajatusmalliin silloin, jos hyvinvoinnista puhutaan.

Jos muutama sana puolestaan ruokavaliosta, niin noudatan tällä hetkellä ruokavalion suhteen 80/20 periaatetta. Eli 80 % ajasta syön terveellisesti ja 20 % sitten ns. epäterveellisesti, vaikka tavallaan en haluaisi luokitella ravintoa niin radikaalisti hyvään ja huonoon, sillä toisinaan vaikka keho ei valkoista sokeria kaipaisi, saattaa mielelle tehdä hyvää syödä pussillinen irtokarkkeja. Eli syön säännöllisesti herkkuja – oikeastaan kerran tai pari viikossa. En kuitenkaan pidä virallisia herkkupäiviä, vaan useimmiten viikonloppuisin ostan jotain hyvää, käyn pizzalla tai nautin useamman lasillisen viiniä. Eli omassa elämässä se 20 % sijoittuu kyllä pääasiallisesti viikonloppuihin, ihan vaan sen yleisen mielikuvan vuoksi. Viikolla arki on hektisempää, viikonloppuihin suomalainen mieltää herkuttelun. Toisaalta monesti on myös viikkoja, etten edes muista koko asiaa saatikka osta mitään hyvää! Eli tämä menee todella pitkälti fiiliksen mukaan. Arkisin ruokavalioni on pääasiassa terveellistä perusruokaa. Syön paljon erilaisia salaatteja, joihin yhdistän aina proteiinia, hiilihydraatteja sekä hyviä rasvoja. Mitään kevyitä vihersalaatteja en harrasta, eli salaatissa tulee olla oikeasti paljon elementtejä! Ikinä en syö mitään, mistä en pidä – aivan sama vaikka se olisi kuinka terveellistä. Veikkaan että tässä on yksi syy siihen, miksi jaksan syödä terveellisesti. Olen tehnyt terveellisestä ruoasta itselleni hyvän ja positiivisen jutun negatiivisen sijaan. Tässä on varmasti monen kompastuskivi, eli terveellinen mielletään mauttomaan ja kuivaan, mitä se ei todellakaan aina ole!

”Salaisuuteni” on myös se, etten kiellä itseltäni mitään, en aseta itselleni rajoitteita, saatikka syö koskaan ”övereitä”. Jätän vatsaan aina hieman tilaa, enkä oikeastaan koskaan ole ähkyssä. Okei, myönnetään, viimeksi reissussa pari kertaa tuli syötyä vähän liikaa, kun halvalla hyvää sai, mutta lähtökohtaisesti en koskaan toimi noin. Ja tämä pätee muuten sekä suolaiseen että makeaan ruokaan. Kun en myöskään ikinä kiellä itseltäni mitään, en joudu taistelemaan himojen kanssa. Pieniä juttuja, mutta ainakin kohdallani ne toimivat. Ja voin kertoa, ettei näin ole aina todellakaan ollut, sillä nuorempana harrastin usein karkkilakkoja. Olin aikamoinen sokerihiiri ja aidosti koukussa sokeriin. Mieltymykseni makeaan on toki edelleen olemassa olevana, eli jos minun tulisi valita karkit tai hampurilaiset, valitsen karkit. Kyllä siis makeasta pidän, mutta suoranaisesti en enää sitä himoitse. Kun asioista tekee itselleen sallittuja, sellainen tietynlainen negatiivinen varjo niiden yltä häviää. Toki ymmärrän senkin, jos haluaa kokonaan kieltäytyä sokerista, sillä onhan sekin ihan fiksua. Itse koen olevani kuitenkin sen verran hedonisti ja rakastan nautintoja. Mielestäni hyvä ruoka – myös se vähemmän terveellinen, voi olla nautinto. Tästä syystä noudatankin ruokavalion suhteen sitä 80 / 20 periaatetta, joka muuten toimii aika kivasti. Kun syö suurimman osan ajasta hyvin, on aina tilaa hieman hölläillä.

Ruokavalio ja treenit ovat varmasti asia, joka aiheuttaa todella paljon kamppailua monen elämässä. Se on tavallaan niin surullista, että yksinkertaisista asioista on tehty tässä maailmassa turhan monimutkaisia. Molemmat ovat myös kanava purkaa ja padota tunteita, jotka olisi hyvä käsitellä puhumalla. Joskus aikanaan kirjoitinkin siitä, miten suhde ruokaan kuvaa suhdetta elämään. Jos kontrolloimme syömistämme tai treenaamme liian kurinalaisesti, todennäköisesti taustalla on myös jotain muuta – kenties jotain, mitä pakenemme tai koetamme kanavoida näiden väylien kautta? Monesti erittäin hankalia asioita ja miten tunnistaa, missä menee terveellisen ja epäterveellisen raja? Tästä huolimatta, kannustan liikkumaan ja syömään terveellisesti, kuitenkin omaa kehoaan kuunnellen. Vaikka henkilökohtaisesti koen viiden treenikerran viikon täysin normaaliksi, kaikkien ei tarvitse noudattaa samaa kaavaa. Tämä on sopiva määrä itselleni, kun taas minulle liikaa on kuusi treeniä viikkoon – nimimerkillä kokeiltu on ja ei toiminut. Kuunnelkaa siis itseänne, mutta älkää kuitenkaan liikaa menkö tunteiden mukaan. Mielestäni liikunta harrastuksena on asia, joka vaatii sen päätöksen, jotta sen voi omaksua elämäntavaksi.

Mikä teitä liikuttaa vuodesta toiseen? Oletteko enemmän kausi- vai elämäntapatreenaajia?

Niin ja kovasti tsemppiä jokaisen treenisyksyyn!

Kommentit (4)
  1. Hienot treenitrikoot! Minkä merkkiset nämä ovat (malli ja väri) ja mitä kokoa niistä itse käytät? ☺

    1. Kiitos! Aim`n on merkki ja malli highwaist tms. Koko on XS ja olen saanut trikoot aikanaan House of Brandonilta. Sieltä saattaa vielä löytyä. Väri on siis vihreä – green jotain muistaakseni. 🙂

  2. Kyllä se niin on, että ei mitään ahdistavaa ja väkinäistä jaksa pitää yllä loputtomiin. Toki tapojen muuttaminen on lähes aina haastavaa ja pitää aluksi yllä motivaatiota, jos niihin ei ole tottunut. Mutta vähitellen tavat pitäisi saada toimivaksi osaksi arkea, ja tuntua hyviltä.
    Joskus myös uuden lajin löytäminen voi auttaa -minulle jooga tuntuu juuri nyt parhaimmalta tavalta pitää itsestäni huolta, ja olen saanut siitä paljon hyvää oloa ja voimaa arkeeni <3
    Ida Kotona kaupungissa -blogista

    1. Jep, oikeassa olet! Siksi laji kannattaa valita oman mielen mukaan, eli ei esimerkiksi treenaa salilla, jos se ei ole yhtään oma juttu! Ja jooga on aivan ihanaa! Minulla myös tarkoitus aloittaa nyt säännöllisempi jooga, sillä paikkakin on jo tsekattuna. 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *