Miten löytää ystäviä aikuisena?

En ole hetkeen kirjoitellut blogiini ystävyydestä. Siispä tänään luvassa ystävyysaiheinen postaus ja nimenomaan otsikon mukaisella teemalla, eli miten ja mistä löytää aikuisena ystäviä? Yksinäisyys on nykyään suuri ongelma ja varmasti erityisesti näin koronan aikaan moni on tuntenut yksinäisyyttä. Mietin viimeksi eilen sitä, miten viikkoni olisivat mahtaneet sujua, ellei minulla olisi ystäviä ja ellen olisi voinut pitää heihin päivittäin yhteyttä? Olen useamman ystävistäni kanssa hyvin läheinen, eli ollaan yhteydessä joka päivä ja laitetaan viestiä pienistäkin arjen jutuista. Juuri tämä jatkuva vuorovaikutus on asia, joka saa minut tuntemaan oloni seuralliseksi ja on tuonut läheisyyden tunnetta, vaikka ystävät eivät olisi konkreettisesti lähellä.

Kuten blogiani pitkään seuranneet saattavat muistaa, olen löytänyt elämääni ne todelliset ystävät vasta aikuisena. Toisaalta joitain ystävyyssuhteita on myös päättynyt, tai oikeastaan viilentynyt. On valitettava totuus, miten joskus kaksi ihmistä kasvaa eri suuntiin ja siinä kohtaa yhteinen historia ei välttämättä enää riitä kannattelemaan nykyhetkeä. Tämänkin olen hyväksynyt, että näin se vaan joidenkin kanssa menee. Arvomaailma muuttuu, samoin elämän prioriteetit. Osa ihmisistä on elämässämme vain hetken, kun taas osa onneksi pidempään.

Olen tavannut ystäviäni ties missä, mutta suurilta osin yhteisten tuttavien kautta. Myös työni kautta elämääni on tullut muutama läheinen ystävä ja erityisesti blogi on toiminut tässä mielessä yhdistävänä tekijänä. Huomaan, että on helpompi ystävystyä toisen kanssa, mikäli meillä on jotain yhteistä, josta puhua heti alussa. Pikkuhiljaa tähän rinnalle saattaa kehittyä syvempi ihmissuhde, jos toisen kanssa tuntuu synkkaavan. Toisaalta samalla tavalla kuin deittailussa, kaikkien kanssa ei synkkaa välttämättä koskaan. Olen tämänkin monta kertaa huomannut ja vaikka paperilla olisi voinut ajatella, että tulemme hyvin toimeen, näin ei ole käytännössä tapahtunut. Olen nykyään ehkä jopa hieman nopeatempoinen näissä jutuissa, eli en jaksa käyttää aikaani, ellei ihmissuhde heti käynnisty. Koska omistaa jo useamman hyvän ystävän, sellainen väkisin ystävyyden lämmittäminen – siihen en vaan jaksa käyttää energiaa. Toisaalta mikäli toinen tekee aloitteita ja toimii, en kieltäydy. Eli ehdottomasti annan mahdollisuuksia ja mielelläni tutustun uusiin ihmisiin, mutta en jaksa nähdä hurjasti vaivaa, ellen koe toisen kanssa heti suurta sielujen sympatiaa.

Kuten mainitsin, olen löytänyt ystäviä työni sekä yhteisten tuttujen kautta. En ole koskaan suoranaisesti etsimällä etsinyt ystäviä, mutta kieltämättä joissain elämänvaiheissa sitä on ollut avoimempi uusille ihmissuhteille kuin toisissa. Omalla kohdalla erityisesti parisuhteen päättyminen teki sen, että ystävät tulivat läheisimmiksi ja tuon jälkeen ystävyyssuhteet ovat muuttuneet huomattavasti syvemmiksi. Toki tähän saattoi vaikuttaa oma henkinen kasvu, jonka seurauksena ystävyydeltä alkoi kaipaamaan enemmän ja ainakin itse arvostan nykyään sitä, että tiedän voivani tukeutua ystäviini hädän hetkellä ja sama pätee myös toisinpäin. Eli vaikka ystävyys on myös pinnallisen kevyitä juttuja, on siellä myös tuo määrätty luottamus taustalla.

Miten sitten löytää ystäviä ja ennen kaikkea tutustua uusiin ihmisiin?

Ole avoin uusille ihmisille

Tämä sääntö pätee myös deittailuun. Eli mikäli haluaa kohdata ja löytää uusia ihmisiä elämäänsä, tulee tarkastella omaa asennetta. Annamme jatkuvasti ulospäin jotain meistä, eli ns. sanatonta viestintää. Varautuneisuus heijastuu pitkälle, samoin luota työntävä asenne. Itse voin allekirjoittaa tämän ainakin täysin, eli silloin kun voin henkisesti hyvin, olen tasapainossa ja muutenkin optimistinen, ihmisten on helpompi lähestyä minua ja minun heitä. Kun taas olen omassa kuoressa, työnnän ihmisiä automaattisesti pois luotani. Mikäli uusia ihmissuhteita janoaa, tulee tarkastella erityisesti omaa asennetta ja sitä, millaista energiaa heijastaa ympäristöön. Tähän liittyen mieltään voi joutua työstämään, jotta löytää sen tarvittavan avoimen, positiivisen asenteen. Usein tämä vaatii vanhojen mörköjen työstämistä, jonka jälkeen olemme vasta avoimia uusille ihmissuhteille.

Mieti mihin ihmissuhteesi kaatuvat?

Mikäli olet pyrkinyt löytämään elämääsi ystäviä, mutta ihmissuhteet eivät etene ja toinen osapuoli alkaa esimerkiksi vältellä tapaamisia. Noissa tilanteissa ei kannata puskea päälle, vaan antaa toiselle tilaa. Valitettavasti aina ihmissuhteissa kemiat eivät kohtaa ja saatetaan tuntea eri tavoin. Toki asiaa olisi suotavaa kysyä toiselta suoraan, mutta tavallaan en lähtisi noissa tapauksissa käyttämään ihmissuhteeseen sen enempää energiaa. Joskus on viisautta siirtyä takavasemmalle.

Ja mikäli tällaista tapahtuu jatkuvasti, miettisin omaa käytöstä ja sitä, miksi ihmissuhteeni aina päättyvät? On helpompi syyttää muita sen sijaan, että katsoo peiliin ja tarkastelee itseä. Aina omassa käytöksessä ei tietenkään ole vikaa, vaan kyse on yksinkertaisesti kemioista tai ajoituksesta. Toisaalta jos lähtee liikenteeseen tarkastelemalla itseään, saattaa oppia jotain uutta! Monesti taustalla voi olla myös tunnelukkoja, jotka vievät meidät kerta toisensa jälkeen tietyn ihmistyypin luokse. Eli nähdään sellainen ihminen mielenkiintoisena, joka ei välttämättä ole meille sitä, mitä oikeasti tarvitsemme. Näitä kannattaa pohtia, mikäli jatkuvasti tulee torjutuksi ihmissuhteissa.

Verkostoidu

Verkostoitumalla uusiin ihmisiin, on suurempi todennäköisyys kohdata kaltaisiaan henkilöitä ja rakentaa uusia ystävyyssuhteita. Monelle verkostoituminen on epämiellyttävää, mutta mikäli uusia ihmisiä elämäänsä janoaa, on astuttava epämukavuusalueelle. Ja epämukavuusalue on tunnetusti se, missä asioita tapahtuu! Eli suosittelen ehdottomasti avointa mieltä ja sitä, että ottaa osaa erilaisiin tapahtumiin jne. mikäli haluaa kohdata uusia ihmisiä. Nykyään on olemassa kuulemma jopa Facebook-ryhmiä, joiden kautta voi etsiä uusia ystäviä? Sosiaalinen media onkin loistava keino verkostoitua. Kaikki tällainen kannattaakin ottaa käyttöön, mikäli tuntuu että uusille ystäville olisi elämässä sijaa, eikä potentiaalisia ehdokkaita tule aivan päivittäin vastaan.

Tee aloitteita

Mikäli kiinnostut jostain ihmisestä tai koet, että hän voisi olla kaltaisesti, tee aloite. Itse tein esimerkiksi suunnilleen vuosi sitten aloitteen yhden nykyisistä ystävistäni suhteen ja ehdotin hänelle kahveja. Olimme kylläkin jutelleet ennen tuota aloitetta eräässä blogitilaisuudessa ja ilmeni, että luemme toistemme blogeja, mutta kuitenkin. Siitä se sitten lähti. Eli joissain tilanteissa aloitteen tekeminen voi olla väylä löytää uusi ihminen elämäänsä. Mikäli aina odottaa toisen aloitetta, sitä ei välttämättä koskaan tule. Ja mikäli et kysy, on vastaus aina ei.

Lopeta etsiminen

Silloin, kun vähiten etsii, myös löytää. Harvoin asiat tulevat tarjottimella nokan eteen, mutta itse uskon määrätyllä tavalla siihen, ettei liiallinen etsiminen auta asioita välttämättä positiivisessa mielessä. Eli monesti asioita tapahtuu luonnostaan, ilman sen suurempaa painostusta. Näin uskon ystävyydenkin kohdalla käyvän. Kun lopettaa pakonomaisen etsinnäin, yhtäkkiä näitä potentiaalisia kohtaamisia alkaakin tulla eteen siellä täällä. Ei tokikaan tällä hetkellä niin paljon kuin normaalisti, mutta kuitenkin. Toisaalta tässä tulee olla tarkkana, ettei anna potentiaalisten kohtaamisten valua ohitse! Eli jos kohtaat mielenkiintoisen ihmisen missä tahansa, kysy häneltä voisitteko nähdä joskus uudestaan. Vaikka tuo kuulostaisi miten absurdilta kysymykseltä tahansa, tee se silti, etenkin jos intuitiosi ihmisestä on hyvä.

Vielä tähän loppuun haluan sanoa, että mielestäni juuri aikuisena on loistava sauma löytää uusia ystäviä, sillä oma identiteetti on selkeämpi, samoin kiinnostuksen kohteet. Eli tiedämme ylipäänsä paremmin, mitä ihmissuhteilta haluamme, jolloin uskon ystävyyden olevan huomattavasti parempaa. Myös luottamus on mielestäni näin vanhemmiten vankemmalla pohjalla, sillä nuorena ihmissuhteita ei ehkä oteta niin vakavasti, eikä välttämättä edes oikein täysin tiedetä, mitä ystävyys sanan varsinaisessa merkityksessä tarkoittaa.

Eikä se ystävien määrä, vaan laatu. Omalla kohdalla olisin vallan kiitollinen yhdestäkin ystävästä, mutta useammasta olen todella kiitollinen. <3

Miten te olette löytäneet uusia ystäviä? Tai onko ystäviä mielestänne helppo vai vaikea löytää näin aikuisena?

Kommentit (4)
  1. Miksi ystävyytesi mikaelan kanssa loppui-hänkään itse ei tiedä, vaan käski kysymään sinulta?

    1. Tämä on vähän hassu kysymys, koska mielestäni on outoa miksi joitain ihmisiä niin kovin kiinnostaa, jos kaksi ihmistä ei hengaile vapaa-ajalla keskenään… 🙂 Ymmärrän uteliaisuuden toki, mutta kuitenkin.

      Toivoisin ihmisten muistavan, että se jos kuvaa toisen kanssa blogikuvia tai tekee yhdessä töitä kahvilassa, ei tarkoita automaattisesti ystävyyttä. Erityisesti alalla, jolla itse olen, on hyvin tyypillistä omata ns. blogi- ja somekavereita, joiden kanssa ei välttämättä koskaan edes päädytä ystäviksi, vaan nähdään ns. työn merkeissä. Osan kanssa kyllä, mutta ei kaikkien, mikä on aika luonnollistakin. Eihän missään työssä kaikista tule läheisiä, vaikka töitä tehtäisiin yhdessä?

      Ja tosiaan kuten postauksessakin mainitsin, aina ihmissuhdetta ei koeta samalla tavalla. Jos toinen sanoo, että ollaan oltu ystäviä, en minä ole välttämättä kokenut samoin. Eli ei periaatteessa pidä tehdä oletuksia, vaikka varmasti hyvällä kysyitkin. 🙂 Ystävyys on myös ihmisille eri asioita.

      Muutoin asiaa kommentoidakseni, toinen osapuoli kyllä tietää, miksi ei olla enää tekemisissä edes sitä, mitä joskus oltiin. Mutta en siltikään halua avata asiaa, koska mielestäni se ei vaan liity tänne mitenkään. Toivon kyseiselle ihmiselle pelkkää hyvää ja myös sinulta ymmärrystä siihen, etten nyt avaa aihetta blogini kommenttiboksissa sen enempää. 🙂

  2. Kiitos hyvästä postauksesta vinkkeineen! Mulle jäi tästä päällimmäisenä sellainen kannustava fiilis, etenkin kun lopussa mainitsit, että nimenomaan aikuisena voi olla hyvinkin loistava sauma ystävystymiselle 🙂 Oon samaa mieltä siitä! Koen kuitenkin, tai ainakin omalla kohdallani oon kokenut, ystävien saamisen aikuisiällä yllättävänkin haastavaksi. Tottakai itsessäkin olisi kehitettävää sen suhteen, että olisi ns. avoimempi uusille ihmisille/tilanteille ja uskaltaisi rohkeammin lähestyä ihmisiä, luottaa ihmisiin ja olla oma itsensä ilman epävarmuuksia. Sopiva esimerkki jakaa just tässä on se, kun sun viime vuoden ystävänpäiväpostauksen kommenttiboksissa laitoin spontaanisti kommenttia yksinäisyysaiheeseen liittyen ja jaoin siinä sähköpostiosoitteeni. Sen myötä aloin kirjoitella 3 mukavan ihmisen kanssa ja heistä 2 kanssa ollaan tutustuttu ja kaverustuttu enemmänkin ja pidetään siis edelleen yhteyttä 🙂 Ja tapaamistakin on suunniteltu jo välimatkasta huolimatta! Eli aika yllättäen ja aika pienellä heittäytymisellä voi löytää uusia ihmisiä elämäänsä 🙂

    Mukavaa vappua! <3

    1. Eipä mitään, kiva kuulla jos postaus miellytti. 🙂

      Ooo, hei aivan mahtava kuulla! Nyt kun mainitsit, muistinkin että siellä kommenteissa oli jotain tällaista. Mahtavaa. 🙂

      Mutta siis juuri tuo heittäytyminen, juuri se on tärkeä juttu kyllä. Kuten itsekin kirjoitin, en todellakaan aina ole ns. vastaanottavaisessa tilassa itsekään, eli monen asian pitää osua myös omassa elämässä yksiin, että on valmis tutustumaan rohkeasti uusiin ihmisiin. Uskon kuitenkin että oma asenne on aika ratkaiseva tekijä ja nimenomaan se rohkeus tehdä jotain sellaista, jota ei välttämättä normaalisti tekisi.

      Ja kiitos, oli ihana vappu! Toivottavasti myös sinulla. 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *