Ollako kaupallinen vai ei?

Asia jota olen paljon viime päivinä miettinyt, on kaupallisuus. Lähinnä siis omien somekanavien (blogi ja Instagram) kaupallisuus sekä se, miten paljon tuo kanavistani välittyy. Rehellisyyden nimissä aihe on itselleni hieman ristiriitainen. Periaatteessa tiedostan että kaupallisuus on hyvin tärkeää, jos halutaan myydä ja sitä kautta vaikuttaa ihmisiin. Jotta kykenen osittainkin elämään blogilla, on kaupallisia kampanjoita toteutettava, sillä ne ovat osa tulovirtaa. Toisaalta taas – olen kaikkea muuta kuin kaupallinen ja kulutukseen keskittyvä ihminen. Oletan tämän näkyvän blogistani, sillä postaukseni eivät ole täynnä mainoslinkkejä enkä sysää jokaisessa tekstissä ulos jotain kaupallista sisältöä. Blogissani on paljon pehmeitä arvoja ja nimenomaan henkilökohtaisuutta, joka saattaa toimia jopa kaupallisuuden karkottajana – ainakin tietyiltä osin. Veikkaan että yritykset jakautuvat hieman kahtia. On heitä jotka pitävät henkilökohtaisuudesta ja siitä että vaikuttaja kertoo tuotteesta/palvelusta aidosti, kun sitten taas on heitä, joille tärkeintä on vaan se että tulosta tulee hinnalla millä hyvänsä. Pakko myöntää että välillä katson joidenkin bloggaajien postauksia miettien, miten ihmeessä juuri tämä kyseinen henkilö on laitettu mainostamaan tätä kampanjaa? Kaikki eivät siis todellakaan sovi kaupallisessa mielessä kaikkeen ja onkin taito kyetä näkemään kokonaiskuva sen suhteen, miten ja kenen kanssa kaupallisia kampanjoita toteuttaa.

Ymmärrän että kaupallisuus saattaa ärsyttää tässä maailman ajassa, kun maapallo on tuhoutumassa ja se mitä tulisi mainostaa, on nimenomaan kestävät arvot sekä ekologisuus. Samaan aikaan kuitenkin myynti on tärkeää ja jos myynti monilla aloilla vähenee, menetetään työpaikkoja ja täten työttömyys lisääntyy. Aihe on mielestäni niin ristiriitainen näin omalta kannaltakin ajateltuna, sillä kyllähän sitä haluaa kannustaa ekologisuuteen, mutta samaan aikaan raha on edelleen vaihdon väline, jolla käytännössä elämme. Jos rahaa ei ole, ei ole toimeentuloakaan. Tietenkin aina kaikessa voi miettiä arvojensa kautta mitä mainostaa ja mitä ei, tai missä työskentelee. Voi olla kaupallinen oikeissa asioissa, kuten brändätä luonnonkosmetiikkaa ja ekologisia merkkejä. Itse pyrin tekemään kaupallisia kampanjoita yritysten kanssa, jotka sopivat teemalta blogiini ja ylipäänsä istuvat minulle. Toki varmasti on heitä jotka myyvät vaikka sielunsa rahasta ja ovat täten myös erittäin kaupallisia, mutta sekin on valintakysymys. Välillä en voikaan olla miettimättä, onko henkilökohtaisuus ja pehmeys tälläkin alalla huonosta? Miksi kovat arvot vaan edelleen voittavat niin usein kaikessa?

Olen viime aikoina pohtinut nimenomaan sitä omaa kaupallisuutta ja miten paljon olen valmis kaupallistamaan somekanaviani? Tällä hetkellä minulla on tyypillisimmin blogissa ehkä 1-2 kaupallista kampanjaa kuukaudessa ja mainoslinkein varusteltuja postauksia noin 3-5 kappaletta. Rehellisyyden nimissä affilinkkien avulla ei tänä päivänä enää tienaa juuri muuta kuin hiluja (tai en minä ainakaan), joten niitä en laskisi kovin suureksi tulonlähteeksi. Kaupalliset kampanjat sen sijaan ovat iso ja tärkeä osa tulovirtaa, joihin tulisi periaatteessa vieläkin enemmän panostaa. Samaan aikaan kuitenkin mietin, etten halua tehdä blogistani mitään mainossivustoa. Tai oikeastaan en halua kaupallisuudesta ns. hallitsevaa asiaa, jolloin joka toinen postaus olisi jonkinlainen yhteistyö. Haluan säilyttää blogissani aitouden ja samaistuttavuuden, enkä ahdistella ketään jatkuvalla mainostamisella, joka on myös vastoin omia arvojani. Toisaalta jokainen kaupallinen kampanja tuo mukana niitä lisätuloja ja rahavirtaa. Toimeentuloni kannalta onkin merkittävää, kuinka paljon teen kaupallisia kampanjoita. Vaikka hommat ovat pikälti omissa käsissäni, silti näitä asioita mietin – mikä on se suunta, johon haluan mennä? Pitäisikö myydä enemmän vai olla myymättä – jatkaa sellaisella linjalla, jolla on tähänkin asti menty? Onko mahdollista olla samaan aikaan sekä kaupallinen että maanläheinen, vai ovatko nuo kaksi asiaa aina automaattisesti ristiriidassa keskenään?

Moni varmasti sanoo tähän että kuuntele sydäntäsi ja toimi sen mukaan. Arvojaan vastaan ei kannata toimia, koska se paistaa aina läpi. Kaupallisuus onkin asia joka periaatteessa ärsyttää, mutta samaan aikaan se on ikään kuin pakollista siinä kohdin, jos jotain asiaa haluaa tehdä työkseen. Onkin haettava sellaista kultaista keskitietä ja luotettava siihen, että vuosien työ ja sitoutunut lukijakunta on monelle yritykselle sellainen, jota arvostetaan kaupallisempien blogien rinnalla. Lukijoita itselläni on kuitenkin kymmeniä tuhansia kuukausittain, joten mikään aivan pienin mikrovaikuttaja en koe olevani. Silti vaikka lukijakuntaa on, en ole kuitenkaan kaupallisimmasta päästä koska sisältöni on pitkälti henkilökohtaista ja maanläheistä.

Toisaalta – josko maanläheisyys tulisi olemaan se tulevaisuuden trendi, joka kiinnostaa yrityksiä enenevissä määrin? Tai näin toivoisin, mutta pelkäänpä pahoin että some etenee jatkuvasti kulutus keskeisempään ja nopeita arvoja vaalivaan suuntaan. Paljon puhutaan jopa blogien loppumisesta, johon en kyllä itse jaksa uskoa. Ehkä kymmenen vuoden sisällä voi tapahtua suuria muutoksia, mutta noin yleisesti, kyllä edelleen on lukijakuntaa, jota kiinnostaa pysähtyä hetkeksi muunkin kuin Instagram-kuvan äärelle.

Millaisia ajatuksia blogien/somekanavien kaupallisuus teissä herättää? Montako kaupallista kampanjaa on mielestänne kuukaudessa sellainen ”ei ärsyttävä” määrä blogeissa?

 

Kuvat: Iines / edit: minä

Kommentit (4)
  1. Moikka,
    luen aina postauksesi, mutta oon tosi huono kommentoimaan mitään. Jotkut sun ajatuksista menee täysin yksiin omani kanssa ja, jotkut taas eivät yhtään, mutta se ei nyt ollut tämän kommentin pointti, vaan se, että kirjoitat helposti luettavaa ja pohdiskelevaa juttua (olematta toistaiseksi kuitenkaan liian hihhuli- tai diippitasoa), joista pidän, vaikka en pystyisikään komppaamaan!

    Postauksen aihe kuitenkin sai miut kommentoimaan, koska oon pohdiskellut tätä paljon viime aikoina.. On lukijana ihan tosi ärsyttävää lukea kymmenettä postausta/Insta-päivitystä samasta aiheesta viikon sisällä.. Tästä viimeisen vuoden aikana hyvänä esimerkkinä Lohilon jätskit ja Revolutional Racen ulkoiluvaatteet!

    En oo ite mikään vihreä-hihhuli, mutta kannatan kierrätystä, kirpputoreja, en suosi ruoan poisheittoa jne. eli elän omanlaista ilmastoystävällistä elämää ja tässä on ehkä se juttu, mitä arvostan sun blogissa! Käyt esim. vaan niistä pressijutuissa, joita arvoina kannatat, et jatkuvasti esittele, mitä oot saanut mistäkin jne. Mua on käynyt jopa vähän suututtumaan tietyt blogit, joissa esitellään koko ajan sitä kun urkkafirmat/kauppaketjut/kosmetiikkayritykset… lähettää isoja laatikollista tavaraa ”vaikuttajalle”, niin ostaisiko nää henkilöt nää tavarat, jos itse joutuisivat maksamaan ja onko tää ilmastoystävällistä toimintaa? Sit saattaa olla postaus, että ”en osta mitään turhaa” (lukijana tulee mieleen, että et varmaan osta, kun saat kaiken sen tavaran..) Usein tulee mieleen, et oispa ihana, jos sekin krääsämäärä, mitä ”vaikuttajille” työnnetään lahjoitettaisiin niitä oikeasti tarvitseville, eikä niille, joilla olisi varaa ostaa ne itse! ..ja ei, en kuulu niihin, joilla ei ole varaa ostaa itse, mutta työni kautta heitä tapaan säännöllisesti! Ja sama pätee ”vaikuttajatapahtumiin”, olisi ihana, jos tapahtumia järjestettäisiin enemmän kaikille ihmisille, joku vähävarainen perhe/nuori saattaisi olla aika kiitollinen siitä goodiebagin sisällöstä, kun se tulisi aidosti tarpeeseen!

    Huh, olipa sekava ja vähän angstinen postaus, jossa aihe vaan kolahti! Sulla on hyvin hanskassa kaupallisuus, eikä sitä ole mielestäni liikaa. En osaa määritellä sopivaa määrää viikkotasolla, itse usein skippaan kaupalliset postaukset.

    1. Hei!

      Kiitos sinullekin ihanasta palautteesta koskien blogiani. <3

      Ja ymmärrän hyvin pointtisi koskien yhteistöitä. Jos niitä tulee joka tuutista nimenomaan samalta merkiltä vieläpä, alkaa se hyvin nopeasti ärsyttämään. Olen samaa mieltä myös tuosta vaikuttajille lähetettävästä tavaramäärästä, jonka vuoksi itse tykkään pyytää jos jotain tarvitsen. En siis halua kasapäin tavaraa kotiini vaan toivon, että aina ensin kysytään olisiko minulla näille tarvetta tai haluanko testata.

      Yritysten tarkoitus on kuitenkin edelleen myydä ja markkinoida, jonka vuoksi ne tavarat lähetetään ihmisille jotka mainostavat niitä suurella todennäköisyydellä. Vaikka useinkaan sitä tarvetta ei tosiaan olisi, vaan joku toinen voisi tarvita tavaroita vaikuttajia enemmän. Ja tuo tapahtumien järjestäminen vaikuttajille, siihenkin pätee sama… Vaikka ymmärrän hyvin pointtisi vähävaraisista ja heidän tarpeistaan. Hankala aihe kokonaisuudessaan ja herättää myös minussa ristiriitaisia tuntemuksia.

  2. Mielestäni voit hyvin lisätä kaupallisuutta ja silti vaalia henkilökohtaisuutta ja ns. pehmeitä arvoja. Sinun valttisi kaupallisuudessa voisi olla se, että sinun mainostamana ekologisemmat vaihtoehdot eivät tuntuisi yhtä korneilta ja ”teennäisiltä” kuin kulutushysteriablogeissa mainostettuina. Rahaa voi ja pitääkin edelleen kuluttaa, mutta kulutuskohteiden muuttua. Voisitko tehdä yhteistyötä vaikka UFFin tai muiden kierrätys/kirppariyritysten kanssa? Mainostaa enemmän palveluita kuten kampaamot(mahdollisesti ekokampaamot?), hieronnat, ja muut kauneus- ja hyvinvointipalvelut? Teatterit, museot ja muut kulttuurielämykset? Kuntosalit ja kaikki muut liikuntavaihtoehdot? Kannustaa kotimaan matkailuun, kenties muitakin vaihtoehtoja kuin esimerkiksi ökyhintaiset iglut, jotain maanläheisempiä vaihtoehtoja. Yhteistyötä vaikka VR:n kanssa mielummin kuin lentoyhtiöiden. ”Hihhulijutut” (kivet, aromaterapia yms.), en tiedä miten kiinnostuneita ihmiset niistä ovat, mutta itse lukenut niistä vain Iineksen blogista ja mielestäni niitä voisi kaupallistaa Suomessakin lisää aivan hyvin. Kasvissyönti ja ruokayhteistyöt kasvisruokailuun keskittyneiden yritysten kanssa (ml. ravintolat), mahdollisesti ja mielellään pienempien kuin Valiot yms.(vrt. esim. satokausikalenteri, joka on sinänsä mahtava, mutta esim. Instatilin reseptit ovat lähes järjestäen maito-liha-kalareseptejä), teet kuitenkin jonkin verran reseptejä jo nyt. Juurikin luonnonkosmetiikka. Aineettomat lahjat jouluksi (museokortti, äänikirjapalvelut jne.). Oikeastaan mikä vaan mikä ei liity uusien vaatteiden/muiden hyödykkeiden jatkuvaan ostamiseen, lihan/maidon kuluttamiseen ja muutamaksi päiväksi tai jatkuvasti lentämiseen, näitä on jo sata tusinassa ja toivottavasti niiden edustamat arvot muuttuvat myös muiden mielestä junteiksi mahdollisimman pian. Sinulla on mahtava blogi ja todellakin ansaitset tienata sillä aivan samalla lailla kuin muutkin työkseen sitä tekevät.

    1. Kiitos mielipiteestä ja ideoista. 🙂 Mukava kuulla ettei kaupallisuus häiritse jos sen nimenomaan tekee yritysten kanssa, jotka vastaavat omia arvoja.

      Ja kiitos vielä palautteestakin, ihana kuulla! <3 Ihanaa joulun odotusta juuri sinulle!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *