Kreetalla osa 1

Huhhuh mikä hikoiluviikonloppu takana! Tällä kertaa ei ole hikoiltu treenien voimasta vaan lähinnä pelkästä olemisesta. Meiltä ei löydy kotoa minkäänlaista ilmastointia, joten hikimeiningillä mennään. Varmaan pakko huomenna poiketa Clasulla ostamassa joku minituuletin… (Vinkatkaahan jos tiedätte jonkun hyvän tarjouksen?!) Mulla on nyt kolmen viikon kesäloma pulkassa ja huomenna töihin paluu. Mikä parasta, fiilis on sellainen kuin olisin ollut lomalla ikuisuuden. Kaippa se on siis hyvä merkki siitä, että on reissannut ja rentoutunut sopivassa suhteessa. Omalla tavallaan ihan kiva päästä jälleen arkeen kiinni ja itseasiassa odottelen treenaamaankin pääsyä. Salia on tullut kulutettua vain muutaman kerran loman aikana mutta toisaalta, reissuilla on kyllä liikuttu sitten muilla muodoin ja paljon. Mutta tosiaan itse reissuihin, laitetaan ensimmäinen lomapostaus tulille. 🙂

Ajattelin aloitella Kreetalla kerta siellä oltiin ensimmäisenä. Varattiin matka Aurinkomatkojen kautta ja kyseessä oli lomapaketti all inclusivella. Jälleen kerran pakko sanoa, että Aurinkomatkoihin ei kyllä koskaan pety. Kaikki lomaan liittyvä sujui oikein mainiosti ja reissussa pystyi todellakin relaamaan. Tämänkin lomamatkan jälkeen pakko suositella all inclusivea jokaiselle, se helpottaa elämää niin paljon. Itsehän pärjään kuumalla vähemmälläkin safkalla mutta koska nuo miespuoliset henkilöt yleensä vaativat sitä ruokaa paljon ja usein, oli tuo all inclusive ainakin meidän kohdallamme tälläkin kertaa nappi valinta. Hotellillamme oli runsaat buffetit kolme kertaa päivässä, joten eipähän tarvinnut nälkää kärsiä! Tokikin muutamat kerrat syötiin ulkonakin mutta pääosin ruokailtiin hotlalla.

Muutenkin hotellihuone ja ympäristö vastasivat odotuksia tai oikeastaan ylittivätkin ne. Miramare oli hotellimme nimi ja se tosiaan sijaitsi aika paraatipaikalla rinteessä. Korkea sijainti mahdollisti myös kauniit merinäköalat oikeastaan joka puolelta hotellia ja mikä ihaninta, saatiin viikon ajan herätä tuohon kauniiseen merinäköalaan ihan hotellihuoneestamme. Oli aika täydellinen aamuherätys ja toki ne auringonlaskutkin. 😉 Ja ruokailuja unohtamatta. Illalliset oli aika ihana nautiskella ulkoterassilla pimenevässä Kreetan illassa, josta näkymät olivat suoraan merelle. Jos joku on hotelliin suuntaamassa niin yhden huomion haluan tuoda esille. Dinnerillä on pukukoodi, eli miehille pitkät housut jalkaan. Yleisestikin illallisella jengi oli vähän siistimmissä vaatteissa, eli flipfloppeja ei näkynyt. Mielestäni tämä on sellainen huomio mikä tulisi tuoda matkaajille tarkemmin esiin, toki se on selkeää varmasti useammalle, että illallisella ollaan siistimmissä mutta etteivät siistit shortsit käy… Oli meinaan Sakun kohdalla ihan tuuria, että otti pitkät housut mukaan. Mä vielä ennen matkaa naureskelin, että et kai oo tosissasi ottamassa niitä, kannatti siis kuunnella omaa päätään. 🙂 Näiden juttujen suhteen taitaa olla aika paljon eroavaisuuksia hotellien suhteen, joten kannattaa melkeimpä kyllä varautua kaikkeen.

Agios Nikolaoshan on hyvin pieni ja tunnelmallinen kaupunki. Mielestäni parhaiten ehkä sellainen pariskuntien ja perheiden lomakohde. Yö-elämää havitteleville sinkuille aivan liian tylsä mesta. 🙂 Eli toisin sanoen kaupungin keskustassakin on hyvin rauhallista niin päivä, kuin iltaaikaankin. Tokikaan en osaa sanoa muista vuodenajoista mutta ymmärtääkseni heinäkuu on sesonkia ja tosiaankin oli hyvin rauhallinen mesta. Meitä rauhallinen ympäristö ei haitannut ollenkaan, päinvastoin. Paikassa on kuitenkin hyvin paljon nähtävää ja tutkittavaa. Täytyy sanoa, että me molemmat rakastuttiin Agios Nikolaokseen ja Kreetaan. Kreetalaiset ihmiset olivat ystävällisiä, turismi ei ollut selkeästikään tehnyt ihmisistä tylyjä. Shoppailijan paratiisi alue ei myöskään ole, tai no riipuu toki mitä hakee. Piraattiroinaa on tarjolla runsaasti ja muutamia ihan kivoja naisten vaateliikkeitäkin löysin. Itselleni loma ei ollut mikään shoppailuloma mutta olihan se kiva löytää muutama juttu alennusmyynneistä. Liike taisi olla jokin venäläinen ketjuliike, josta lähti mukaan yksi jumpsuitti, toppi ja kengät. Siinä olivat minun reissushoppailuni. 🙂 

Hintataso Kreetalla on aika korkea, eli Suomen hinnoissa mennään. Ravintoloissa voi kyllä saada hyviä tarjousaterioita, eli tyyliin kympillä kokonaisen menun. Salaatti maksoi yleensä jonkun 8-9 euroa, smoothie 4-6 euroa ja kahvit olivat ihan meille tutuissa hinnoissa. Kaikkeen pitää kuitenkin lisätä tipit ja se jos mikä on ärsyttävää. 😀 Niin paljon helpompaa, että summa on se mikä pitää maksaa kuin, että pitää pohtia paljonko sitä tippiä nyt taas pitäisikään laittaa. On meillä Suomessa vaan niin hyvä systeemi! Ruokakaupoissa oli myös aika kallista, esim. vettä myytiin kyllä ihan laittomilla hinnoilla. Meidän hotellin omassa kaupassa oli onneksi hyvä tarjous, jota sitten hyödynnettiin koko loma. Viinit ovat suhteellisen edullisia ja samoin erilaiset mausteen, oliviiöljyt, kuivahedelmät jne. Tuollaista pientä tuliaista voi siis löytää aika edullisesti. 

Alla muutamia kuvia ihan loman ekoilta päiviltä. Kierreltiin todella paljon ja napsittiin fotoja sieltä täältä. Me varmaan valehtelematta kävetiin päivittäin semmonen kymmenen kilometriä, eikä kertaakaan ei taksilla liikuttu vaan haahuiltiin ja tutkiskeltiin. Ihan parasta tuollaisissa pienemmissä kaupungeissa, kun välimatkat eivät ole niin suuria. 

Siinä oli nyt tosiaan ensimmäinen reissupostaus, toinen tulossa lähipäivinä. Kerron seuraavassa osassa sitten enemmän mitä tehtiin ja missä käytiin loman aikana. Jos kuitenkin tuli nyt jo kysyttävää tai ihmeteltävää tai muuten vaan haluat fiilistellä maata niin laittakaahan kommenttia tulemaan! 🙂

Mä suuntaan nyt juoksemaan, varmaan semisti pukkaa kyllä soijaa. 😀


Blogiväsymys

Olen kirjoittanut blogia nyt vuodesta 2010, eli neljä kokonaista vuotta. Tuosta ajasta oikeastaan pari viimeistä enemmän tai vähemmän ahkeraan, eli postauksia yhden tai kaksi päivässä. Itse olen pitänyt postaus päivässä tahtia sellaisena hyvänä, jota itse ainakin lukijana toivoisin bloggaajalta. Pysähdyin kuitenkin nyt lomalla pohtimaan asiaa. Sanotaanko näin, että enää pitkiin aikoihin blogi ei ole ollut itselleni sellainen stressitön asia. Kirjoitan tätä kuitenkin työni ohessa eli en päätoimisesti jolloin postausten tekemiseen olisi aikaa kokonaiset päivät. Monesti jengi kyseleekin, mistä sen ajan revin? Sanotaan näin, että rakkaille harrastuksillehan sitä aikaa kaivaa vaikka kiven takaa, eikö niin? Tuo on niin totta, rakastan tätä blogia ja rakastan kirjoittaa, kuvata, tehdä postauksia jne. En varmaankaan osaisi elää enää ilman kirjoittamista. Mutta. Viime aikoina blogi on tuottanut itselleni jostain kumman syystä ihan liikaa stressiä. Tai ehkä stressi on kerääntynyt pitkältä ajalta ja vasta tässä lomalla tajusin, että miksi ihmeessä väännän hikihatussa ajastettuja postauksia reissun ajaksi?! Mähän olen lomalla… LOMALLA. Lisäksi on varmasti myös tuhat ja yksi esimerkkiä siitä kuinka olen laiminlyönyt blogin vuoksi esimerkiksi miestäni tai ystäviä. Olen tiedostanut asian jo pitkään mutta nyt sen vasta oikein oivalsin. 

Tekstin tarkoitus ei ole kerätä mitään säälipisteitä tai hakea oikeutusta ”blogilomalle”, saatika muutenkaan sen enempää päivitellä sitä kuinka paljon bloggaus vie aikaa. Tämähän on kuitenkin oma valintani, kukaan ei pakota mua kirjoittamaan tai ottamaan stressiä tästä. Haluan kuitenkin olla rehellinen ja usein purankin täällä fiiliksiä. Nyt fiilis on se, että pidän varmaan muutaman päivän taukoa kirjoittamisesta ja mieluummin kirjoitan siitä täällä, kuin vaan katoan. Tosin voi olla, että palaan jo huomenna jos ikävä iskee tai sitten vasta tyyliin maanantaina, fiiliksen mukaan. Kuvamateriaalia löytyy todella paljon ja reissuista olisi halu jo kirjoittaa mutta en vaan yksinkertaisesti jaksa. Nyt on sellainen fiilis, että seuraavat pari päivää nautin lomani vikoista päivistä ja kirjoitan jos fiilis iskee ja jos ei, niin palaan ensi viikolla. Uudella innolla, inspiraatiolla ja stressittömällä otteella. Toivon todella, että useimmat teistä eivät blogiani jätä vaikkei postauksia jatkossa ihan päivittäin tulisikaan. 🙂 Tärkeintä on kuitenkin laittaa perhe ja läheiset etusijalle, eikä katsoa maailmaa ja hetkiä pelkän kuvaputken kautta. 

Shortsit Zara / Toppi New Yorker / Kello MK 
Tähän saumaan olisi ehkä sopivaa heittää ilmoille kysymys, mitä te toivotte blogiltani jatkossa?