Bloggaushan on noussut muutamassa vuodessa ihan huikean suosituksi somen muodoksi myös Suomessa. Tokikaan täällä ei olla vielä läheskään samoilla linjoilla kuin vaikka naapurimaassamme mutta sitä kohden ollaan menossa. Bloggaaminen on mediaseksikästä ja ihmiset kiinnostuvat sinusta, kun sanot kirjoittavasi blogia. Näin uskallan ainakin omakohtaisten kokemuksieni perusteella väittää. Tokikaan nyt en tarkoita, että se olisi ainoa peruste mutta kyllä bloggaaminen herättää ihan valtavaa kiinnostusta jengissä ja hyvin moni haluaa kuulla aiheesta lisää. Blogeja taitaa löytyä Suomesta jo satoja ellei tuhansiakin ja kokoajan niitä perustetaan lisää. Itse en usko tahdin hiipuvan ainakaan vielä pariin seuraavaan vuoteen, tosin bloggauksen muoto saattaa muuttua enemmän videopainotteiseksi ja blogimaailman taso muutenkin kehittyä roimasti. Bloggaajilta vaaditaan kokoajan enemmän ja enemmän. Pitää tulla mielenkiintoista juttua ja samaan aikaan todella laadukasta kuvaa. Uskaltaisin väittää, ettei enää pärjää millään digikameralla ainakaan Suomen blogien kärjessä. Kuvilta vaaditaan hyvää laatua ja tasokkuutta. Samaan aikaan bloggaajan pitäisi kokoajan antaa itsestään jotain uutta ja inspiroivaa porukalle. Uusia asuja, uutta kosmetiikkaa, paljastuksia elämästä, sisustusjuttuja, matkakuvia ja mitä vielä. Blogin suunta tulee olla kokoajan ylöspäin tai muuten putoat kelkasta.

Jep, tämä on siis aika vaativaa puuhaa sanoisinko. Silti aika jännä ettei itselleni ole koskaan vielä tullut vahvaa fiilistä, että haluaisin lopettaa. Toki välillä on ollut väsyneempiä kausia, eli blogia on ikäänkuin veivannut eteenpäin vaan joten kuten. Tuon pystyy useimmiten lukijatkin jo huomaamaan blogin sisällöstä ja sen puutteesta. Hyvät lukijat ymmärtävät ja antavat blogin kirjoittajalle tilaa, he jaksavat seurata vaikka välillä tulisikin tylsempää juttua. Blogi elää kuitenkin bloggaajan ehdoilla eikä sen tule hallita kirjoittajaa. Itsekin joskus miettinyt tuota stressin iskiessä ilta kymmeneltä, kun ei ole vielä mitään kirjoitettavaa huomiselle. Joskus tyhjästä on vaikea nyhjäistä.

Vaikken lopettamista olekaan koskaan harkinnut, välillä mietin mikä tässä puuhassa oikein viehättää? Miksi bloggaaminen on niin suosittua ja suosio kasvaa jatkuvasti?

Kuva

Jokainen, joka kirjoittaa blogia kasvoillaan haluaa jonkin sortin huomiota. Sitä on kenenkään aivan turha kiistää. Toiset haluavat sitä huomiota yritykselleen, tuotteelleen, harrastukselleen jne. ja toiset ihan puhtaasti itselleen. Miettikää nyt asiaa. Useimmat bloggaajat napsivat asukuvia monta kertaa viikossa ja julkaisevat kymmeniä kuvia omasta kropasta ja pärstästään, myös minä itse. Kuvataan ruokia kymmeniä minuutteja ennen kuin päästään itse annokseen käsiksi, jotain kynsilakkaa suunnasta jos toisesta. Hahah, onhan tämä tavallaan aika hullun hommaa mutta joku siinä vaan silti kiehtoo. 😀 Itse olen oikeastaan ylittänyt pääosin esimerkiksi sen nolouskynnyksen, eli kehtaan mennä kuvailemaan vaikka täpötäyteen ravintolaan buffetin ruokia ja muuta tällaista. Jengi toljottaa sua kuin hullua mutta mitäs sitten. Mä teen mun omaa juttua ja that`s it. Eli kiteytettynä, yksi bloggaamisen viehätyksen salaisuuksista on huomion saaminen jollekin omalle jutulle, oli se sitten ihan joku materia, laji, tyyli tai mikä tahansa. 

No sitten moni lukija varmasti ajattelee, että moni kirjoittaa blogia niiden tavaroiden ja hulppeiden matkojen vuoksi. Jep. Onhan tuotteiden kotiin saaminen kiva plussa ja välillä vaikka hotelliyöt hotelleissa ihan hauskoja. Mikään näistä ei kuitenkaan ole ilmaista. Se, että tekee jonkun yhteistyön vaikka jonkun yrityksen kanssa ei todellakaan ole itselle mikään pelkkä lahjus. Sitä joutuu oikeasti tekemään sen eteen duunia! Kuvaaminen paikan päällä (tarkoittaa paljon kuvia), kuvien mahdollinen muokkaaminen, tekstin kirjoittaminen ja usein vielä erilaisten tietojen kaivaminen. Joskus tuon kaltaiseen juttuun saattaa mennä kokonainen päivä. Veivaat juttua ja kuvia moneen kertaan muttet vieläkään ole tyytyväinen. Sitten, kun saat sen päivän duunin valmiiksi joku toteaa kommenttiboxissa, että taas oot saanut ilmaiseksi jotain. Silloin kiehuu monesti muutaman kerran kattila yli, hahah. 

Negatiivisesta kommenttisodasta huolimatta, mielestäni bloggaajat ovat kuitenkin siis tietyllä tapaa etuoikeutettuja. He pääsevät testailemaan erilaisia juttuja ensimmäisten joukossa, saavat käydä kivoissa tilaisuuksissa ja heidän on mahdollista tehdä erilaisia yhteistöitä. Onhan noissa jutuissa oma viehätyksensä vaikka itse pakko myöntää etten todellakaan jaksa ravata jokaisessa pressissä ja otan vain ne yhteistyöt vastaan jotka todella kiinnostavat. Alkuaikoina tosin ajattelin, että joskus jos pääsen tilaisuuksiin ja saan niihin kutsuja käyn jokaisessa. Mutta niin, yeah right. Uutuudenviehätyskin katoaa ajallaan. 🙂

Kuva

No mites se palauteosio? Bloggaajanahan joutuu ottamaan vastaan monenlaista palautetta, niin hyvää kuin huonoakin. Itse olen nykyään aika vahva siinä mielessä, että esimerkiksi ulkonäön arvostelu (jota eniten saankin) ei laita mua maan tasalle vaikka moni siihen pyrkisikin. Toisaalta jokaisellahan on oikeus antaa palautetta omalla tavallaan mutta mielestäni monen pitäisi kuitenkin miettiä kaksi kertaa. Kuinka rakentavaa on haukkua toista vaikka rumaksi tai luuseriksi, kuten joku fiksu minua taannoin haukkui. Todella rakentavaa palautetta, jes! Vaikka niin moni meistä lukee sitä sontaa blogien kommenttiboxeista laitetaan silti oma blogi pystyyn, eli sekään ei sinällään monia haittaa. 🙂 Mietinkin, että mahtaako monia viehättää juuri se palautteen saaminen? Blogiinhan saa paljon myös kehuja ja eihän sitä voi kieltää etteivätkö ne tuntuisi kivalta… ?!

Bloggaajana pääsee tutustumaan todella paljon uusiin ihmisiin. Blogi tuo siis tietyllä tapaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia ja avaa ovia. Itselleni yksi bloggaamisen parhaimmista puolista onkin ollut juuri se uusiin ihmisiin tutustuminen. Ala on mielestäni niin kovin mielenkiintoinen, että noita kiinnostavia ihmisiä tuntuu riittävän. Olen löytänyt muutamia ihania ystäviäkin blogin kautta ja se jos mikä on parasta! Uskallankin veikata, että aika moni nauttii bloggaamisen kautta tulleista ihmissuhteista tai pitää niitä yhtenä parhaista jutuista. 

Kuva