Kuorinnan tärkeys

Vähintään kerran viikossa ihonhoitorutiineihini kuuluu kasvojen ihon kuorinta ja kosteutus naamiolla. Jos kasvoja ei kuori kuolleesta ihosolukosta säännöllisesti, alkaa se helposti näyttämään samealle ja ihoon kerääntyy ikäänkuin sellainen ”kerros”. Pidänkin kuorintaa ihan super tärkeänä kauneusrutiinina ja siitä ei saa vaan luistaa.

Oma ihoni on muuttunut viime aikoina hieman kuivemmaksi, johtuneeko se sitten tästä talvesta vai sitten esimerkiksi pillerivaihdoksesta johtuvista hormonaalisista muutoksista, sitäpä en tiedä. Joudun nyt kuitenkin kosteuttamaan kasvojani hieman enemmän ja seerumeiden käyttö kuuluukin useampaan iltaan viikossa. Käyn harvoin kasvohoidoissa, koska ihossani ei ole oikeastaan suurempia ongelmia ja olen kokenut, että ihan kotihoito riittää. Toki tulevaisuudessa, kun iho alkaa vanhenemisen vuoksi kokemaan kovia niin meikäläisestäkin tulee ihan varmasti kasvohoitojen suurkuluttaja. Toistaiseksi mennään vielä ihan perushoidolla eikä kaapistani löydy yhtään anti- age tuotetta. 😉 

Olen jo pitkään käyttänyt Herbinan MarjaSpa- kuorintavoidetta, koska se on sopivan kuoriva mutta samalla hellävarainen iholle, ihanan marjainen tuoksu on ehdotonta plussaa! Kuorinnan jälkeen levitän iholle kasvonaamion ja tälläkin kertaa se oli tuo Freemanin Avocado & Oatmeal mask mikä on mielestäni ihan täydellinen. Tämän setin jälkeen iho tuntuu ihan super pehmeälle mutta aika kuivalle, joten lopuksi vielä Lumenen BB- seerumi ja päälle kosteusvoide. Tämän yhdistelmän teen kerran tai kaksi viikossa ja kasvojen iho pysyy ns. kuulaana ja heleänä. 

Onko teillä jotain ihania naamio- tai kuorintavinkkejä talvi- iholle? 🙂

Ajatuksia herättävä elokuva

Käytiin eilen elokuvissa mieheni kanssa katsomassa puhutteleva leffa nimeltään HER. Itselläni ei ollut oikeastaan minkäänlaisia ennakko- odotuksia leffan suhteen, olin nimittäin onnistunut pysymään pimennossa kaikesta kyseiseen liittyvästä, niin arvosteluista sun muista. Mutta täytyy sanoa, että olipas pysähdyttävä ja mietinnän aihetta antava elokuva! 

Elokuvan juonesta sen enempää paljastamatta kyseessähän on kahden tunnin mittainen pätkä, jossa kerrotaan miehen ja käyttöjärjestelmän välinen rakkaustarina. Siis oikeasti, käykäähän katsomassa. Mulle tuli aika pelottava fiilis siitä mihin suuntaan tekniikan kehittyminen on viemässä meitä. Jäävätkö aidot ihmissuhteet kokoajan vähemmälle ja alamme viettämään aikaa enemmän virtuaalimaailman kanssa? Kyllähän tässä ollaan jo jossain määrin menossa tuohon suuntaan, koska suurinosa meistä viettää paljon aikaa koneella, pelaillen ja älypuhelimella näpertäen. Pelottavinta on, että pienet lapset istuvat monia tunteja tietokonepelejä pelaillen, millaiseksi heidän ajatusmaailmansa muuttuu? Osaavatko lapset enää erottaa pelimaailmaa todellisuudesta? Uskon näiden erilaisten taistelu- ja tappamispelien olevan aika pitkälle esimerkiksi nuorten kouluampumisien takana. 

Toisaalta sitten taas tuli kyllä heti mieleen yksinäiset vanhukset, joilla ei ole ketään tai esimerkiksi ihmiset, jotka ovat menettäneet liikuntakykynsä vaikka halvaantumisen seurauksena mutta pää pelaa. Voisiko tuon kaltainen käyttöjärjestelmä antaa siis yksinäisille ihmisille 24 h seuraa ja turvaa? Elokuva herätti aika ristiriitaisia fiiliksiä kyllä… Onko teistä moni käynyt katsomassa kyseisen elokuvan? Jos niin mitä olitte mieltä? 

Kengät Björn Borg *giveaway / Housut Vero Moda / Takki Mango / Kaulahuivi Gina Tricot / Nahkahanskat H&M / Pipo H&M / Laukku Ralph Lauren

Sellaisilla aatteilla tähän maanantaihin, tsemppiä teidän päivään! 🙂