Miten uskaltaa ottaa elämässä riskejä?
Päätin tänään kirjoittaa aiheesta, joka on toisille hyvin selkeä, kun taas joillekin aivan käsittämättömän vaikea – nimittäin riskien ottaminen. Siinä, kun joku toinen ottaa jatkuvasti isoja ja pieniä riskejä, toinen punnitsee kaiken hyvin tarkkaan ja tekee siirtoja vain, mikäli on asioista sataprosenttisen varma, jos silloinkaan. Itsehän olin vuosia se, joka pysyi tutussa ja turvallisessa vain ja ainoastaan sen vuoksi, etten uskaltanut tehdä muutoksia, ellen ollut niiden onnistumisesta täysin varma. Näin jälkikäteen ajateltuna ymmärrän kyseisen elämänvaiheen syyt ja sen, kuinka jumissa itseni kanssa tuolloin olin. En uskaltanut unelmoida mistään, koska pelkäsin epäonnistumista ja uskottelin itselleni, miten hyvä tässä näin on – tutussa ja turvallisessa. Bullshit! Oikeasti vasta siinä kohtaa, kun elämäni ajautui pisteeseen, jossa ei ollut vaihtoehtona kuin toimia (menetin silloisen työpaikan), oivalsin, kuinka olisi tullut lähteä jo ajat sitten! Tuosta päivästä lähtien jotain minussa ja elämässäni muuttui. Vaikka edelleen välillä pelkään ja olen epävarma riskien suhteen, olen silti huomattavasti rohkeampi kuin aikaisemmin. Ja juuri tästä syystä haluan aihetta esiin nostaa, sekä tsempata myös teistä jokaista muutokseen, mikäli tuntuu, ettei oma elämä tyydytä tai ole sellaista, jota toivot sen olevan.
Varmasti osittain tuosta elämänvaiheesta johtuen näen nykyään punaista, mikäli asiat alkavat jumittamaan tai olen tilanteessa, joka ei etene. Pelkään jämähtämistä ja sitä, etten yhtäkkiä enää jaksaisi toimia – elämä ikään kuin pysähtyisi paikoilleen. Juuri tuosta johtuen nykyään koen, että mikäli perusteet ottaa riski, ovat kohtalaiset ja haluan jotain todella, otan riskin. Yrittäjän elämä ylipäänsä on jatkuvaa riskien ottamista ja sitä, ettet koskaan tiedä, mitä tuleman pitää. Aina on mietittävä paitsi päivä kerrallaan, myös seuraavaa kuukautta. Uskon myös siihen, miten riskien ottamista voi harjoitella ja samalla opetella luottamaan omiin valintoihin. Sitähän riskit nimittäin vaativat – itsevarmuutta ja luottamusta omaan tekemiseen. Toki järkeäkin kannattaa käyttää, mutta loppupeleissä olen sen kannalla, että ennemmin päätöksiä, joita ei ole harkittu äärettömän pitkälle kuin liiallinen ajatusjumi, jonka seurauksena päätöksiä ei synny lopulta koskaan. Tuo onkin mielestäni se pahin – havahtua kuolinvuoteella siihen, ettei ole tehnyt riittävästi, koska ei ole uskaltanut! Haluankin ehdottomasti kannustaa kaikkia heittäytymään ja samalla myös luottamaan elämään.
Välillä elämä tuo eteen kuitenkin tilanteita, joissa haluaisi ottaa riskejä ja tehdä muutoksia, mutta ei ole täysin varma, mihin suuntaan tai miten? Sitä ikään kuin kaipaa jotain muutosta nykyisyyteen, mutta ei samaan aikaan osaa nimetä yhtä tekijää, joka tähän fiilikseen vaikuttaa. Itse olen juuri tuollaisessa tilanteessa tällä hetkellä elämässäni – oikeastaan ollut jo jonkin aikaa. Olen äärettömän tyytyväinen moneen asiaan, mutta samaan aikaan jokseenkin tyytymätön. Paljon olen tätä miettinyt, eikä se jokin ole vielä itselle täysin avautunut. Veikkaan kuitenkin, että joku teistä ymmärtää mistä puhun? Eli tavallaan tekisi mieli ottaa jonkinlainen riski uuteen, mutta se riski ei ole konkreettisesti selkeä, vaan sitä tulee vielä hieman etsiä…
Koska harvalle riskien ottaminen on aina helppoa, listasin oheen muutamia helppoja vinkkejä, joita voi hyödyntää omassa ajatustyössä, mikäli on elämän risteyskohdassa:
- Harkitse, mutta älä liikaa – Vaikka ajatustyö on tärkeää, eikä tyhmiä päätöksiä kannata tehdä, joskus kannattaa ottaa riski ja heittäytyä, vaikka et olisi sataprosenttisen varma, kantaako päätös. Mikäli tulet nenällesi, opit, mikäli lähdet lentoon, oli päätös kenties elämäsi yksi parhaista!
- Opettele luottamaan itseesi ja työstä itsevarmuuttasi – Monille itsevarmuus on elämän mittainen prosessi, jota kannattaa työstää. Kun luottaa itseensä, on helpompi tehdä tyydyttäviä päätöksiä ja ottaa riskejä. Itsevarma ihminen kestää paremmin myös sen, mikäli riski osoittautuu vääräksi. Itsevarmuuden kasvattamiseen keinot ovat monet, joista mainitsen omien vahvuuksien löytämisen sekä mahdollisesti myös terapian, jota kautta niitä voi olla helpompi löytää.
- Älä anna muiden mielipiteiden vaikuttaa, sinä päätät elämästäsi – Muita ei kannata kuunnella liikaa elämässä sen suhteen, mitä haluat. Kukaan muu ei nimittäin tiedä paremmin kuin sinä itse, mitä haluat, joten tämä kannattaa muistaa. Neuvoja voi ja saa kuunnella, mutta päätökset teet sinä itse.
- Tee ajatustyötä – Opettele ajattelemaan ja psyykkaamaan itseäsi, ettei elämä ole niin vakavaa ja päätöksiä voi tehdä, vaikka niistä ei olisi täysin varma! Itse ainakin olen huomannut, miten joskus sellainen liiallisen vakavuuden heittäminen romukoppaan saattaa auttaa päätöksenteossa. Syteen tai saveen, vai miten se meni?
- Opettele luovuttamaan kontrolli – Veikkaisin, että päätökset ovat äärettömän vaikeita heille, jotka pelkäävät kontrollin menetystä ja tunnetta siitä, ettei homma olekaan omassa hallinnassa? Tätäkään ei voi oppia kuin viemällä itseään tilanteisiin, joissa kontrollista luovutaan ja sitä kautta harjoitella kykyä sietää epävarmuutta. Riskien ottaminen, kun tarkoittaa oikeastaan aina jonkinlaista epävarmuutta siitä, mitä riskistä seuraa.
Tsemppiä päätösten tekemiseen ja oikein ihanaa perjantai-illan jatkoa!
Niin ja hyvä Suomi!!
