Miksi aloitin rautakuurin?

Tällä hetkellä puhutaan paljon varastoraudan puutteesta, eli kehon ferritiinivarastojen tyhjentymisestä. Itsehän en ole koskaan mittauttanut suoranaisesti kyseistä arvoa, mutta kieltämättä olen muutamaan otteeseen viime aikoina harkinnut, vaikka hemoglobiiniarvoni ovatkin olleet poikkeuksetta hyvät. Ja siinähän se nimenomaan onkin, että hemoglobiini voi olla hyvä vaikka ferritiiniarvot olisivatkin puutteelliset. Varastoraudan puutostila voi olla hankala tunnistaa ja usein oireet mielletään kaikkeen muuhun kuin kyseiseen ongelmaan. Väsymys, huimaus, päänsärky, alakulo, sydämentykytykset ja palelu saattavat olla oireita, joista moni kärsii noin muutenkin pimeään vuodenaikaan tai stressaavassa elämäntilanteessa. Itse ainakin usein huomaan, että oireiden syitä voi olla paikoitellen hankala paikantaa. Mikäli sitä on muuten yleisterve eikä suurempia ongelmia ole, saattaa monet oireet laittaa ihan vaan kausittaisten olotilojen piikkiin tai vaikka alkavan flunssan oireisiin. Eikä siis sillä, että tällä hetkellä erityisesti jostain jo mainitsemastani kärsisin – mitä nyt vähän väsynyt olen ollut, kuten muuten moni muukin.

Itsehän olen tosiaan 98 % ajasta kasvissyöjä, joka on yksi riskitekijä sille että rautaa saattaa saada liian vähän. Vaikka syön arjessa rautapitoista ravintoa kuten pinaattia, siemeniä, pähkinöitä, tofua ja papuja, saatan silti saada sitä liian vähän. Myös runsaat kuukautiset altistavat raudan puutteelle, mutta tästä ongelmasta en kyllä kärsi. E-pillerit ovat pitäneet kuukautiseni jo vuosia niukkoina ja siksi voin ainakin tämän aiheuttajan kohdalla jättää laittamatta rastin ruutuun. Toisaalta liikun paljon, mikä sekin saattaa vaikuttaa. Etenkin urheilijoilla anemia on hyvin tyypillinen ongelma. Syitä voi tosiaan olla monia, mutta loppupeleissä se mitä kannattaa ehkä eniten seurata, ovat ne oireet. Etenkin pitkään jatkuva väsymys, innottomuus, sydämen tykytykset ja hermostuneisuus saattavat viitata raudanpuutteeseen. Joku taisi minulle tuossa taannoin todetakin, että eihän vuoden takainen masennukseni vaan olisi johtunut varastoraudan alhaisuudesta? En kuitenkaan usko, sillä elämässäni oli niin paljon tekijöitä, jotka olivat suoranaisessa yhteydessä olotilaani ja siinä kohtaa kun niitä pääsin purkamaan, alkoi olo pikkuhiljaa kohenemaan. Kaikkea ei kuitenkaan voi selittää ferritiiniarvoilla, vaikka varmasti monen pitkään jatkunut alakulo saattaa siitä johtuakin.

Piipahdin viikko sitten PÜR-kaupan vaikuttajatilaisuudessa, jossa raudanpuute oli yksi pääaiheista kaamosväsymyksen rinnalla. Nuo kaksi asiaa liittyvät usein toisiinsa, joten olikin mielenkiintoista kuunnella luento ja oppia aiheesta lisää. Tilaisuuden jälkeen päätinkin, että aloitan nyt kaiken varalta rautakuurin. Viime kerrasta onkin jonkin verran aikaa, jonka vuoksi mietin, ettei se varmasti voi olla huonosta? Toki tiedostan että raudan yliannostus voi olla jopa vaarallinen keholle, mutta siihen tuskin päästään pelkän lisäravinteen turvin – etenkään kun en rautalisää ole tosiaan hetkeen nauttinut. Tilaisuudesta mukaan saamani Wild Nutritionin Food-Grown Iron Plus -rautalisä on turvallinen, hyvin imeytyvä ja sisältää C-vitamiinia, joka tehostaa raudan imeytymistä. Lisäksi ravintolisä pitää sisällään molybdeenia (hivenaine) ja B2-vitamiinia energia-aineenvaihdunnan, immuunijärjestelmän sekä kognitiivisten toimintojen tueksi. Jos siis mietit turvallisen rautakuurin aloittamista, suosittelen kokeilemaan korkealuokkaisten luontaistuotteiden rautalisiä. Kuten nyt vaikka tätä Wild Nutritionia tai Terranovaa, jolta käytössäni on useampia eri ravintolisiä. Wild Nutrition sen sijaan on itselleni sarjana uudempi, mutta ehdottomasti myös hyvin laadukkaan oloinen!

Täällä nyt sitten seuraillaan, onko rautalisällä millaisia vaikutuksia olotilaan, jonka yhteydessä haluan siis korostaa, etten missään nimessä täytä puutostilan kaikkia oireita! Mitä nyt lähinnä väsymys on painanut, mutta se saattaa johtua ihan vaan tästä kaamoksestakin. Ferritiiniarvojen mittaus yksityisellä maksaa kuulemma noin 30 euroa, mikä ei ole ollenkaan huono sijoitus omaan hyvinvointiin, mikäli yhtään epäilee vakavampaa raudanpuutosta. Mielenkiinnosta kuitenkin tarkkailen vaikuttaako rautalisä vireystasoon tai huomaanko muita merkittäviä vaikutuksia? Ylipäänsä näin kasvissyöjänä asia on ajankohtainen jo ihan muistutuksena, miten raudan saantia tulisi lisätä entisestään ruokavaliossa! Rauta on ainakin itselleni asia, jota kieltämättä harvemmin mietin. Muistan kyllä vahvat probiootit, hiuslisäravinteet, C- ja D-vitaminin, B12-vitamiinin, omegat, magnesiumin, inkiväärin, valkosipulin sekä muutamat muut lisäravinteen, mutta raudan syöntiä en ole juurikaan funtsinut.

Vaikka moni varmasti kiroaa tätä ferritiinin aiheuttamaa ”buumia”, itse näen sen hyvänä muistutuksena ihan jokaiselle! Ja varmasti monen pitkäaikaiset selittämättömät terveysongelmat selittyvätkin tällä ja se jos mikä on mielestäni erittäin hyvä asia! Enkä nyt sano ettenkö itsekin saattaisi käydä arvoja vielä mittauttamassa, jos sille tuntuu että väsymys pahenee, tai ei ole selitettävissä ihan vaan kaamoksella sekä vajavaisilla yöunilla.

Onko täällä monia varastoraudan puutteesta kärsiviä? Oletteko ottaneet puutostilaan suonensisäisesti rautaa vai turvautuneet lisäravinteisiin? Jos jälkimmäiseen, niin onko se kohentanut tilannetta?

 

*Tuote sponsoroitu

hyvinvointi uupumus kysy-hyvinvoinnista mieli

Viime aikojen mietteitä x 10

*Sis. mainoslinkkejä

Bachelorette loppui ja valitettavasti arvasin lopputuleman. Ikävää ettei rakkautta löytynyt, mutta ymmärrän ettei sellaista juttua kannata jatkaa, joka ei tunnu hyvältä tai muuten oikealta. Siinä kohtaa kun Jenny eilen itkien kertoi, miten pelkää rakastua ja heittäytyä, näin hänessä palasen itseäni. Herkkä nainen, joka on pettynyt liian monta kertaa ja siksi pelkääkin heittäytyä tuntemattomaan. Jokainen ihmissuhde on aina omanlaisensa riski, mutta jos emme ikinä ota riskejä, emme myöskään mitään voi saada. Ja ei, Jenny ei mielestäni todellakaan ole liian vaativa kun kuuntelee sydäntään ja rohkenee sanoa ääneen, mitä vaatii kumppaniltaan. Mielestäni se on täysin okei – itse asiassa jokaisen tulisi pitää rima korkealla jos kyse on elämänkumppanista.

Olen innostunut viime aikoina erityisesti isojen donitsien käytöstä normaalin poninhännän sijaan. Suosikkini on ehdottomasti tämänkin postauksen kuvissa näkyvä marianne-raidallinen donitsi (kirppislöytö), jonka oheen haluaisin vielä ainakin leoparikuosisen suuren donitsin. Useammat kauppojen donitsit ovat vaan turhan pieniä makuuni, joten jos joku osaa vinkata mistä löytäisin lisää jättidonitseja, ottaisin mielelläni vinkkejä vastaan! Ja pienenä vinkkinä, donitsi saa poninhännän näyttämään huomattavasti paksummalta, jos et ole vielä kokeillut.

Kuten jo eilen mainitsin, olen viime aikoina pohtinut paljon tulevaa ja sitä, mihin suuntaan olen elämässäni menossa. Tähän mennessä olen mennyt hyvin pitkälti päivä kerrallaan, mutta nyt jostain syystä ajattelen pidemmälle kuin aikaisemmin. Olen miettinyt sellaista oman elämän ohjaamista, etten ajelehtisi sinne tänne, vaan ottaisin enemmän vastuuta tulevaisuudesta. Ei sillä että olisin noin yleisesti jotenkin vastuuton henkilö, mutta en tosiaan ole oikein koskaan aikaisemmin miettinyt kovin pitkälle elämääni. Jos viisivuotissuunnitelma on normaali osa monen ikäiseni elämää, itselleni se ei ole sitä koskaan ollut. Ehkä tässä ollaan todella aikuistumassa?

En tiedä olenko ainoa aikuinen, mutta en omista ollenkaan joulukalenteria! Tuntuu nimittäin tänä vuonna olevan enemmän sääntö kuin poikkeus omistaa jonkinlainen kosmetiikan kalenteri, jonka luukkujen sisältöä esitellään päivittäin Instagramin storiesissa. Tuollainen kalenteri on varmasti oikein toimiva heille, joiden ei tule testattua kosmetiikkaa työn puolesta. Itse en kuitenkaan voisi kuvitella, että ottaisin kotiini 24 uutta purnukkaa ties mitä tuotteita, joista puoletkaan eivät todennäköisesti edes miellyttäisi. Mutta ehkä olenkin erikoistapaus jo ihan vaan tämän työnikin puolesta. Kai nykyään on ihan okei, että aikuisetkin avaavat joulukalenterin luukkuja eikä se ole enää pelkästään lasten juttu?

Viime aikoina olen potenut aikamoista reissukuumetta! Tämä pimeys ja ystäväni maailmanympärysmatkalle lähtö on saanut väkisinkin ajatukset auringon alle. Tällä hetkellä ajatuksissa onkin helmikuun loppupuolella muutaman viikon reissu jonnekin lämpimään – mahdollisesti jonnekin Bahaman suuntaan? Kaikki on vielä todella auki, mutta kohteet joista olen erityisen kiinnostunut juuri nyt, ovat Vietnam, Bahama ja Dominikaaninen. Pääasia on kuitenkin se että lämpöä riittää ja kohde on jokin eksoottinen perinteisen turistirysän sijaan.

Ja arvatkaas mistä olen viime aikoina jälleen innostunut? -Lukemisesta! Olin lapsuudessa oikea lukutoukka ja vietin todella paljon aikaa lukien. Vuosiin en ole lukenut juurikaan, mutta viime aikoina olen havainnut että lukeminenhan on loistava kikka rauhoittua unten maille. Olenkin ottanut tavaksi joka ilta lukea edes 10-15 minuuttia vuoteessa sen sijaan, että selailen somea. Lukeminen onkin aika hyvä keino houkutella nukkumatti paikalle ja vieläpä oikein kehittävääkin. Miten ihmeessä olin vallan unohtanut lukemisen taian?

Blogeissa on kohistu viime aikoina paljon maksetuista seuraajista, mikä on mielestäni erittäin hyvä juttu! Kirjoitin itsekin jo aikaisemmin syksyllä aiheesta ja edelleen pysyn kannassani. Toivon mukaan tämä ”kohu” ostettujen feikkiseuraajien ympärillä kasvaa ja niin vaikuttajat kuin yrityksetkin ymmärtävät kyseenalaistaa asiaa. Ei ole oikein myydä yrityksille valheellista dataa, eikä valehdella seuraajamääriä. Tärkeä esille tullut huomio on myös se, etteivät blogin lukijat ja Instagramin seuraajat ole aina automaattisesti linjassa! Monilla vaikuttajilla toinen on huomattavasti suurempi kanava.

Hieman edelliseen liittyen myös somen aitous on mietityttänyt – sekin jälleen kerran. Huomaan että olen viime aikoina lipsunut aika paljon monien someen liittyvien asioiden suhteen, enkä enää panikoinut niin paljon esimerkiksi Instagramin feedin yhteen sopivuudesta. Välillä olin tuon suhteen aivan järkyttävän tarkka ja kaikki kuvat sommittelin sinne moneen otteeseen, jotta voisin olla sataprosenttisen tyytyväinen. Nyt tuntuu ettei yksinkertaisesti ole aikaa hioa jokaista kuvaa tunti tolkulla ja loppupeleissä, huomaako kukaan edes eroa entiseen? -tuskin. Monesti vähemmällä stressaamisella saa aikaan jopa parempaa jälkeä. Siispä jatkossa rennompi some, täältä tullaan!

Kengät House of Brandon* (saatu*) / Farkut second hand / Vyö second hand / Poolo Samsoe & Samsoe (vanha) / Kello Cluse

Aloitin viime viikolla Manuka-hunajan syönnin, jonka vaikutuksia odotan innolla! Manukahan on antibakteerinen ja sitä käytetään jopa haavojen hoidossa. Myös flunssan ennaltaehkäisyssä ja hoidossa kyseinen hunaja on erittäin tehokas! Itse pyrin kohottamaan hunajan avulla vastustuskykyäni ja nimenomaan pitämään huolta siitä, etten saisi jyllääviä kausiflunssia. Kerron tuloksista jossain kohtaa, kun käyttöä on pidempi ajanjakso takana. Nyt olen syönyt manukaa vasta viikon verran, jolloin en luonnollisestikaan voi kuin kehua sitä erittäin herkullisen makuiseksi!

Olen viime aikoina havahtunut siihen, miten moneen asiaan elämässä en voi itse vaikuttaa. Tämä on vienyt harteiltani pois turhaa stressiä, sillä olen ottanut asenteen että esimerkiksi tiettyjen ihmisten käytös nyt vaan on, mitä on, enkä voi sille mitään. Niin moni ihminen käyttäytyy tunnelukkojensa pohjalta ymmärtämättä että omassa käytöksessä on jotain vikaa. Mikäli käytös on meitä satuttavaa, on meillä oikeus ottaa etäisyyttä. Terve itsekkyys on aina hyvästä vaikka joskus toinen osapuoli ei olekaan valmis vastaanottamaan etäisyyttä ja saattaa reagoida siihen negatiivisella tavalla. Tällaisten rajojen vetäminen on hyvin vaikeaa etenkin läheisissä ihmissuhteissa, kuten vaikka sukulaissuhteissa. Joskus on kuitenkin tarpeen kertoa suoraan mikä on hyväksyttävää ja mikä taas ei silläkin riskillä, että toinen loukkaantuu.

Tällaisia ajatuksia on tosiaan pyörinyt päässä viime aikoina. Paikoitellen kevyttä, mutta myös hieman vakavampaakin ajatusjuoksua.

Kivaa tiistaita!

 

Kuvat: Iines / edit: minä

hyvinvointi ihmissuhteet onnellisuus