Ensikurkistus uuteen kotiin

*Mainos ON24.fi / Merkityt huonekalut saatu yhteistyössä

Marraskuu on kiitänyt ohi hurjaa vauhtia ja vasta viime viikolla havahduin siihen, että kulunut kuukausi on ollut blogissani kirjoitusten suhteen hiljaisin ikinä. Kiirettä on siis pitänyt (eli toisin sanoen olen arvottanut aikaani muualle), mutta missään nimessä tämä hiljaiselo ei tarkoita, ettenkö enää tulevaisuudessa kirjoittaisi. Siispä paremmalla draivilla kohti joulukuuta ja nyt itse asiassa tuntuukin, että on taas jotain annettavaa ja kerrottavaakin, kun on pitänyt pientä breikkiä täältä. 🙂

Aloitetaan siis pienellä kurkistuksella kotiimme! Tämä on ensimmäinen kotipostaus asunnosta, johon muutimme syyskuun puolivälissä ja jossa olemme viihtyneet äärimmäisen hyvin. Kirjoitinkin syksyllä, kuinka tämä asunto tuntui heti kodilta ja onneksi meitä myös lykästi! Kaikki tapahtui todella nopeasti ja vaikka tuntuu, että olemme asuneet tässä jo pitkään, olemme todellisuudessa asuneet asunnossa vasta reilu 2,5 kuukautta. Välillä tämän ihan unohtaa, kun koti on alkanut näyttämään jo kodilta ja oikeiden huonekalujen löydyttyä asunnon ilmekin on muuttunut jatkuvasti kodikkaammaksi. Itselle tärkeää on, että koti näyttää ja tuntuu kodilta.

Muutimme tosiaan kahdesta yksiöstä, eli käytännössä olemme joutuneet hankkimaan melkeinpä kaiken. Olenkin yllättynyt, että jopa parissa kuukaudessa olemme saaneet kodin kodikkaaksi, sillä varasin projektille mielessäni aikaa ainakin puolisen vuotta. Toisaalta edelleen tämä projekti on vaiheessa ja tiettyjä hankintoja on tekemättä. Kerron kuvien lomassa hieman lisää siitä, mitä on hankittu ja mitä on vielä suunnitteilla hankkia. Asunto on loft -henkinen (epäilen vanhaksi toimistotilaksi), eli käytännössä yhtä tilaa, jota erottaa seinä makuuhuoneen ja keittiö/olohuonetilan välissä sekä lasiseinä- ja lasiovi sauna- ja wc-tilojen välillä. Meillä ei ole myöskään erillistä eteistä, eli käytännössä, kun ulko-ovesta astuu sisään, astuu suoraan olohuoneeseen. Onneksi sentään asunnon suurin vaatekaappi on sisäänkäynnin vieressä, joten takit ja kengät mahtuvat kivasti sinne, eikä ainakaan toistaiseksi eteisen puuttumattomuus ole häirinnyt millään tavalla.

Olohuoneeseen hankin useampia kasveja ja elementeistä puu sekä rottinki näkyvät eniten yleisilmeessä. Televisio porattiin olohuoneen seinään, johon se meni kuin nenä päähän, eikä ainakaan vielä olla hankittu minkäänlaista televisiotasoa johdoille jne., joka tosin saattaa tulla jossain kohtaa ajankohtaiseksi. Oli myös heti selvää, että haluan olkkariin ison matalanukkaisen maton, joka on kuvioitu ja värikäs. *ON24.fi -sisustustavaratalosta löytyikin mitä täydellisin turkkilainen *Baku Red -matto, joka on kokoa 160×230 cm. Tuo matto kruunaa olohuoneen ilmeen ja tuo sinne mukavasti lämpöä. Sohva puolestaan on tosi basic ja vaalea, mutta tyynyillä on tarkoitus vielä hieman ilmettä muuttaa lämpöisempään suuntaan, kunhan löydän sopivan sävyisiä koristetyynyjä. Sohvapöytänä meillä on rottinkinen rahi sekä *Root apupöytä, joka on myöskin hankittu ON24.fi -verkkokaupasta. Uniikki apupöytä on valmistettu luonnollisesta tiikkipuusta ja se on mielestäni ihana yksityiskohta olohuoneessa!

Ikkunoita meitä löytyy useampi ja se jos mikä on ihanaa, koska rakastan valoisaa kotia. Verhotankoja ikkunoissa ei ole, enkä oikeastaan ole oikein verho-ihmisiä, joten se ei haittaa. Keittiötilassa meillä on pieni marmoripöytä, joka kulkeutui mukana edellisestä asunnosta. Se sopii hyvin kahdelle ruokapöydäksi ja toimii päivisin myös työpisteenä minulle. 🙂 Lisäksi hankimme keittiötilaan saarrekkeen, joka toimii kätevänä apupöytänä ja tuo lisää työskentely- ja säilytystilaa.

Sitten jos kurkistetaan makuuhuoneeseen, siellä sisustus on värimaailmaltaan hillitympää: mustaa, vaaleaa, puuta, seeprakuosia… Makuuhuoneen keskipiste ja suosikki elementtini on ON24.fi -verkkokaupasta tilattu *Nojatuoli, joka pisti silmään heti tutkiessani verkkokaupan valikoimaa nojatuolien osalta. Kyseinen lounge -tyylinen nojatuoli sopii kuin nenä päähän makuuhuoneen nurkkaukseen, jossa tuolin tulee olla matala, jotta saunasta näkee telkkarin. Tykkään myös tuolin pehmeästä materiaalista ja seeprakuosista, joka antaa muuten yksinkertaiseen sisustukseen villiä twistiä!

Makuuhuoneeseen hankin myös mustan vaaterekin omille vaatteille ja lisäksi ostimme tavallisen korkean lipaston, johon saa kätevästi pyyhkeet ja liinavaatteet. Melkeinpä ainut asia, joka makuuhuoneessa on ns. kesken, on päiväpeite, joka on liian pieni 180 cm leveään sänkyyn ja vähän väärän värinen… On muuten todella vaikeaa löytää isoa päiväpeitettä leveään sänkyyn, joten jos teillä on vinkata paikkaa, jossa myydään jättipäiväpeittoja ja mieluiten vaaleana, kertokaa ihmeessä! 😁

Wc, sauna- ja kylpyhuonetilat löytyvät mustan lasiseinän ja oven takaa. Sauna on tämän kodin sydän ja ihana lisä kaupunkikotiin! En ennen ollut kovin kova saunoja, mutta oman saunan myötä on minustakin sellainen tullut. 🙂 Halutessaan saunasta voi katsella myös telkkaria, sillä lasin läpi näkee kivasti olohuoneeseen. Tämä jos joku on luksusta! Wc- ja kylpyhuonetilaa sitäkin rakastan, sillä peili on jättikokoinen ja säilytystilaa runsaasti. Olen aina ennen tätä asuntoa asunut asunnoissa, joissa kylpyhuoneet ovat olleet olemattomia, joten tällainen suuri kylpyhuone tuntuu niin huikealta! Myös musta kaakelilattia on sellainen, jonka puolesta liputan. Siinä ei näy lika herkästi ja se on helppo pitää puhtaana.

Miltä kodissamme teidän silmään näyttää? 🥰

Pakko vielä tähän loppuun mainita, että yhteistyökumppanin *ON24.fi -verkkokaupasta tilaaminen oli todella helppoa ja nopeaa! Sisustus- ja huonekalujen tuotevalikoima on laaja ja joukossa on paljon sellaisia tuotteita, joita ei ihan jokaisen kodista löydy – jos siis uniikkeja yksityiskohtia kotiinsa kaipaa. 🙂 Plussaa kotiinkuljetuksesta, joka on mahdollinen myös iltaisin. Itse olin todella tyytyväinen palveluun sekä tuotteisiin, jotka osuivat niin nappiin kuin olla ja voi! Yleensä verkkokaupoista tilatessa mukaan osuu aina joku huti, mutta nyt kaikki olivat kyllä erityisen hyvin kotiimme sopivia valintoja. 🙂

Koti Sisustus Oma elämä Ostokset

Ihminen muuttuu, unelmat muuttuu

Parikymppisenä unelmaelämäni oli elämää, jossa suurimmat tekijät olivat vapaus ja pysymättömyys. Rakastin juhlia ja uusia seikkailuja – lähteä uuteen bileiltaan tietämättä, mitä ilta tuo tullessaan ja mihin jatkoille parhaan ystäväni kanssa päädymme. Olin seikkailunhaluinen, rohkea ja peloton – hengellisestä taustastani/nuoruuden rajoituksista johtuen, välillä ehkä jopa hieman brutaalilla tavalla. Toisaalta uskon, etten ole ainut, ja aika moni muu muukin voi samaistua villeihin nuoruusvuosiin. Tuolloin elämä tuntuu niin loputtomalta, eikä sitä halunnut missään nimessä hukata elämällä ”tylsää ja tavallista” elämää. Onneksi sentään pari tutkintoa opiskelin ja kartutin työkokemusta, eli yhtä hauskanpitoa nuoruuteni ei sentään ollut.

Tuon villin ajanjakson jälkeen elämässäni on ollut monta vaihetta reilun kymmenen vuoden aikana. On ollut seesteisiä ajanjaksoja, mutta myös päämäärätöntä haahuilua toivoen, että joku päivä löydän oikean suunnan elämälleni. Yksi asia, joka mieltäni on hallinnut oikeastaan aina, on ollut pelko kaikkea pysyvää kohtaan. Pahin painajaiseni oli punainen tupa ja perunamaa sekä ns. jämähtäminen työhön, parisuhteeseen ja perhe-elämään. Halusin matkustaa, nähdä maailmaa ja kokea mahdollisimman monipuolisesti kaikkea, jotta voin vanhana sanoa eläneeni, vaikka samaan aikaan sisimmässäni tiedostin tykkääväni rutiineista, itsestä huolen pitämisestä, enkä koskaan oikeasti nauttinut sinkkuelämästä ja uusien tyyppien deittailusta. Ehkä tuo kaikki olikin jotain sellaista illuusiota, jonka mukaan halusin elää, koska en oikeasti uskaltanut myöntää itselleni tykkääväni tavallisista ja ehkä jopa hieman tylsistä asioista?

Unelmat ja haaveet muuttuvat sen mukana, kun muutumme. Omassa elämässä ehkä ratkaisevin tekijä muutokseen oli kolmenkympin kriisin lisäksi pandemia, joka avasi ainakin itselle elämäni todellisuuden. Kun kaikki ylimääräinen katosi elämästä, tuli kohdata itsensä ja elämänsä sellaisena kuin se oli, ilman kaikkea sitä ylimääräistä härpäkettä. Matkustaminen on hyvä esimerkki siitä, miten aikaisemmat haaveeni jatkuvasta reissaamisesta ovat karisseet. Sen sijaan tärkeämmäksi tulikin yhteisen kodin rakentaminen avopuolison kanssa ja olen laittanut mieluusti jokaisen Malediivien matkaan suunnitellun pennin yhteiseen kotiimme, paikkaan jossa vietämme ainakin yli 330 päivää vuodesta. En tarkoita tällä sitä, etten enää aio matkustaa ulkomaille, vaan tällä hetkellä reissukassan kerryttäminen ei ole prioriteetti numero yksi, enkä jatkuvasti suunnittele seuraavaa reissua kaukomaille, kuten aikaisemmin oli tapana. Ja hassua kyllä, tämä arkinen elämä kotimaassa tuntuu hyvältä. Minun ei tarvitse enää pakoilla elämääni reissaamiseen tai hetkellisiin maisemanvaihtoihin, eikä matkustaa siksi, koska niin nyt vaan yleisesti kuuluu tehdä. Myös urallani olen jo pidempään tehnyt työnkuvaltaan samoja asioita (vaikka vaihtelevuutta itse työssä onkin), eikä pysyvyys ahdista minua – päinvastoin, olen iloinen suunnasta, jonka olen löytänyt. Nautin myös rutiineista, kotona olemisesta ja ennen kaikkea siitä hyvästä olosta, johon herää päivittäin, kun pidän itsestä hyvää huolta. En oikeastaan enää edes kaipaa elämääni jatkuvaa menoa ja meininkiä kokeakseni täällä oloni jotenkin merkitykselliseksi.

Olenkin varmasti hyvin tyypillinen esimerkki ihmisestä, joka rauhoittuu vanhemmiten ja jonka elämän arvot muuttuvat matkan varrella aika radikaalisti. Siispä toisin kuin nuorempana ajattelin, tuli minustakin se aikuinen, joka tykkää aikuisten asioista ja nauttii hyvistä levosta – aikuinen, joka valitsee ennemmin hyvät yöunet ekstempore bileillan sijaan. Nykyään edes ajatus äitiydestä ei tunnu mitenkään mahdottomalta ja naimisiinmeno on ehdottomasti haaveeni. Meneehän se myös niin, että oikean ihmisen kanssa sitä on valmis kaikkeen uuteen, eivätkä aikaisemmin ahdistaneet, sitovat asiat enää ahdista. Toki en osaa sanoa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta olen huomannut miettiväni myös näitä juttuja, enkä pelkästään luonnollisena jatkumona, vaan ennemminkin sen kautta, mitä haluaisin vielä kokea elämässä? Tietenkään kaikkea ei voi saada ja siksi aina unelmoidessa on hyvä säilyttää tietynlainen nöyryys. Aina pelkkä tahtotila ei riitä, sillä kaikki elämässä ei ole meidän tahtotilasta riippuvaista.

Postauksen punainen lanka on kai siinä, että ajatuksilla, unelmilla ja haaveilla on lupa muuttua. Se mitä olen toivonut elämältä tai ajatellut jostain asiasta vuosi sitten, ei välttämättä enää päde, eikä se ole ailahtelevaisuutta, vaan puhtaasti elämän tuomaa kasvua eri suuntaan. Vuoden 2020 aikana ja jälkeen voin ainakin itse sanoa punninneeni niin montaa asiaa elämässä uudestaan, ihan ihmissuhteista omaan hyvinvointiin. Muutoksia on tapahtunut ja tulee varmasti vielä tapahtumaan.

Olipa kiva pitkästä aikaa avata ajatuksia hieman syvemmin täällä. Voiko joku samaistua ajatuksiini? 🙂

Ihanaa keskiviikon jatkoa! ❤️

Puheenaiheet Oma elämä Ajattelin tänään Syvällistä