Minulle tuli eilen illalla sellainen olo, että haluan kirjoittaa blogiini pitkästä aikaa itsetunnosta. Se miksi näin, johtuu pitkälti siitä, että halusin kirjoittaa tämän postauksen myös itselleni, jotta oikeasti jälleen muistaisin kuinka hyvä ja pystyvä olen! Viime aikoina ei nimittäin ole tälläkään saralla ollut kehumista ja olen vähätellyt itseäni sekä taitojani turhankin usein. Olen luovuttanut liian helpolla ja ajatellut, ettei tästä tai tuosta tule kuitenkaan mitään. Tiedän, enemmän kuin typerää ja sitä suuremmalla syyllä halusinkin tänään miettiä itsetuntoa syvemmin sekä varsinkin niitä asioita, joilla sitä on mahdollista kohottaa.

Hyvä itsetunto on aikamoinen voimavara. Kun pystyy rakastamaan itseään sellaisena kuin on, on ympärillä oleville ihmisille parempi ja mikä tärkeintä, myös itselleen hyväksyvämpi. Siksi minäsuhde onkin mielestäni se tärkein ihmissuhde ja sitä on ehdottomasti syytä hoitaa. Vaikka itsetunto rakentuu hyvin pitkälti lapsuudessa ja nuoruudessa, on sitä mielestäni mahdollista kohottaa myös aikuisiällä. Itse asiassa ainakin omien kokemuksieni mukaan itsetuntoni on kasvanut vuosien varrella huomattavasti. Ehkä se tärkein kehityskaari on ollut ulkoisten seikkojen merkityksen väheneminen ja taas henkisen puolen kasvaminen. Olen oppinut katsomaan itseäni jotenkin eri tavalla ja enemmän sisältä päin, mikä taas on enemmän kuin järkevää. Myös sellainen hyväksyvyys on kasvanut. Tälläkin hetkellä pystyn tarkastelemaan tätä rikkinäistä Juttaa ja näkemään oman haurauteni – en soimaa itseäni siitä, että olen rikki, vaan ymmärrän.

Jokaisella meistä on välillä ajanjaksoja, jolloin itsetunto ei ehkä ole korkeimmillaan. Voi olla, että sinullakin on luonnostaan hyvä itsetunto mutta nyt se on hetkellisesti syystä tai toisesta romuttunut. Elämä vie välillä tilanteisiin, joissa meidät lytätään niin alas, että sieltä nouseminen tuntuu jopa mahdottomalta. Tämä teksti onkin muistutus juuri sinulle, joka koet tänään olevasi huono nainen, vaimo, avopuoliso, ystävä, äiti, sukulainen, työntekijä tai ihminen ylipäänsä. Näitä hetkiä on meistä jokaisella mutta on lohdullista tietää, että vinkkejä hetkellisestikin romahtaneen itsetunnon kohottamiseen kyllä löytyy!

Ajatusharjoitukset

Mielen tsemppaaminen ajatuksen tasolla toimii useimmiten aika hyvinkin itsetunnon kohottajana ja ainakin itse olen saanut tästä tyylistä monta kertaa avun! Kyse on siis siitä, että ajattelemme asioita, joissa olemme hyviä, mietimme onnistumisiamme ja harrastamme käänteispsykologiaa. Jos mies jätti, niin tietenkin mietit, että ansaitset niin paljon parempaa eikä hän tajunnut, mitä menetti. Jos taas unelmiesi työ meni juuri ohi nenäsi voit ajatella mielessäsi, kuinka sinua varten on jotain muuta odottamassa. Ja siis totuusperäähän tuossa ajattelussa onkin, mutta tärkeintä on kääntää ne negatiiviset ajatukset positiivisiksi, sillä aina on olemassa ihan kaikkeen se käänteinenkin puoli. Jos ei mitään muuta niin vähintään se, että ymmärrän tarkoituksen myöhemmin, joka on, mitä todennäköisimmin elämälleni aika merkittäväkin.

Unohda perfektionismi

Mikään elämässä ei ole täydellistä ja siksi täydellisyyden tavoitteleminen kannattaa unohtaa. Kuten Maaret Kallio taisi joskus viisaasti todeta, se uuvuttaa meidät. Joskus voimme vaan tyytyä hyvään tai keskinkertaiseen – aina ei tarvitse olla paras. Välillä on lupa olla se ihminen, joka väsyy eikä vaan jaksa kaikkea. Kun opettelee katsomaan itseään hyväksyvästi ja rakastavasti muuttuu elämäkin paremmaksi.

Älä verta itseäsi muihin

Itsensä muihin vertaaminen on todella typerää ja turhaa. Itsekin löydän toisinaan itseni vertailemasta omaa kädenjälkeäni muiden kädenjälkeen ja mietin, kuinka paljon paremmin voisinkin kaiken tehdä? Koen huonommuutta ja masentelen. Totuus on kuitenkin elämässä se, että jokainen meistä on yksilönsä ja jokainen me katsotaan esimerkiksi sitä työn jälkeä eri tavoin. Minun silmäni eivät ole kaikkien muiden silmät ja ihmisethän ylipäänsä mieltyvät eri asioista. On monenlaista osaamista ja ihmisillä on erilaisia vahvuuksia. Kannattaakin keskittää tänään energia niihin omiin vahvuuksiin sen sijaan, että miettii missä se kollega on huomattavasti parempi. Uskon, että tuo itsevarmuus omasta tekemisestä paistaa läpi ja sillä pääsee vielä pitkälle! Jos ei päivässä niin ainakin viikoissa.

Panosta hyvinvointiisi

Terveellinen ja monipuolinen ruokavalio, liikunnan harrastaminen, ehkä mentaalisen puolen harjoittaminen meditaatiolla tai muulla työskentelyllä vaikuttavat jokainen osaltaan hyvinvointiimme. Itsetuntomme on parempi, kun pidämme itsestämme huolta. Kun olo vartalossa ja omassa päässä on hyvä, se heijastuu ulkopuolelle ja sitä kautta meihinkin. Itse ainakin koen, että jos voin erityisen hyvin, suorastaan peilaan sitä hyvinvointia muistakin ihmisistä itseeni ja takaisin heihin. Silloin vaan näkee maailman parempana paikkana, kun on sinut itsensä kanssa.

Opettele käsittelemään pettymyksiäsi

Todella tärkeää itsetunnon kannalta on oppia käsittelemään epäonnistumisia ja pettymyksiä. Elämä tuo eteemme välillä vastatuulta ja se kuinka me tuohon tuuleen suhtaudumme on tärkeää. Hyvän itsetunnon omaava ihminen ei anna vastoinkäymisten lannistaa, vaan tietää taitonsa ja kykynsä. Hän ei syytä epäonnistumisista muita, vaan hyväksyy sen ettei homma nyt onnistunut ja on valmis jatkamaan eteenpäin. Pettymyksiin on turha jäädä vellomaan, sillä edessä on jotain vielä parempaa. Tässä on itse asiassa aihe, joka on itselleni hieman vaikeakin ja tulen sitä lähiaikoina blogissani käsittelemään.

Tutustu itseesi

Yksi tärkeimmistä asioista itsetunnon suhteen on itsetuntemus. Se, että tietää missä on hyvä ja missä huono sekä osaa tarkastella itseään eri kanteilta. Ylipäänsä yksilöllisyyden ymmärtäminen, realistinen minäkuva ja ymmärrys omista kyvyistään on todella tärkeää. Joskus näiden juttujen selvittelemiseen menee vuosia ja toiset tuntuvat olevan perillä itsestään jo hyvinkin nuorina. Mielestäni tärkeää on antaa itselleen aikaa, sillä tuntemus voi kasvaa vuosien saatossa ja pikkuhiljaa.

Kengät River Island / Farkut Monki / Neule H&M 

Ja tärkeintä on tietenkin muistaa se, että on oikeasti hyvä juuri sellaisena kuin on. Sinun eikä minun tarvitse olla yhtään mitään muuta kuin olemme ja sillä selvä. Vaikka tämän asian ajatteleminen voi olla joissain elämäntilanteissa vaikeaa, on se kuitenkin totuus. Minusta on ainakin ihanaa, että meitä on niin erilaisia täällä maailmassa ja se on ehdottomasti rikkaus!

Oli muuten aika hauska, kun tänään koneen avatessani huomasin, että FitFashionin Taru oli sivuuttanut samaa aihepiiriä blogissaan ja minä olin kirjoittanut oman tekstin jo edellisenä iltana valmiiksi tälle päivää – joskus käy näin. En sitten tiedä onko tämä syksy joku sellainen vuodenaika, että ihmiset kyseenalaistavat enemmän itseään ja taitojaan tai yksinkertaisesti vaan vaipuvat herkemmin synkkyyteen jos epäonnistuu? Lohdullista kuitenkin tietää, että muillakin on noita hetkiä itsensä kanssa, jolloin tuntuu, ettei ehkä nyt ole ihan kaikista parhaimmassa vedossa itsetuntonsa kanssa.

Onko teillä ollut vastaavanlaisia ajatuksia viime aikoina? 

Kuvat: Iines / Edit: minä